Dynamic Contrast-Enhanced Perfusion Processing for Neuroradiologists: Model-Dependent Analysis May Not Be Necessary for Determining Recurrent High-Grade Glioma versus Treatment Effect

ABSTRACT BACKGROUND AND PURPOSE: Dynamic contrast-enhanced perfusion MR imaging has proved useful in determining whether a contrastenhancing lesion is secondary to recurrent glial tumor or is treatment-related. In this article, we explore the best method for dynamic contrast-enhanced data analysis

Technical aspects of CT imaging of the spine

This review article discusses technical aspects of computed tomography (CT) imaging of the spine. Patient positioning, and its influence on image quality and movement artefact, is discussed. Particular emphasis is placed on the choice of scan parameters and their relation to image quality and radiation burden to the patient. Strategies to reduce radiation burden and artefact from metal implants are outlined. Data acquisition, processing, image display and steps to reduce artefact are reviewed. CT imaging of the spine is put into context with other imaging modalities for specific clinical indications or problems. This review aims to review underlying principles for image acquisition and to provide a rough guide for clinical problems without being prescriptive. Individual practice will always vary and reflect differences in local experience, technical provisions and clinical requirements

Are coronary event rates declining slower in women than in men – evidence from two population-based myocardial infarction registers in Finland?

<p>Abstract</p> <p>Background</p> <p>Studies have suggested that the prevention and treatment of coronary heart disease may not have been as effective in women as in men. Therefore, we aimed to examine whether the incidence, attack rate and mortality of myocardial infarction (MI) events have declined less in women than in men.</p> <p>Methods</p> <p>Two large population-based MI registers, the FINAMI register and the Finnish Cardiovascular Disease Register (CVDR) were used for comparing the event rates among men and women aged ≥35 years in two time periods, 1994–1996 and 2000–2002.</p> <p>Results</p> <p>In the FINAMI register a total of 5,252 events were recorded in men and 4,898 in women. Corresponding numbers in the CVDR were 78,709 and 70,464. Both FINAMI and CVDR data suggested smaller declines in incidence and attack rate of MI events in women than in men. In CVDR data the decline in mortality was also smaller in women than in men, while in FINAMI data this difference did not reach statistical significance. In the large CVDR data set, negative binomial regression models revealed smaller declines in incidence (p = 0.006), attack rate (p = 0.008) and mortality (p = 0.04) in women than in men aged <55 years. In persons ≥55 years no difference was observed between women and men.</p> <p>Conclusion</p> <p>The incidence and attack rate of MI events have declined less in women aged <55 than in men of similar age. In older persons no significant differences were observed. Further studies are warranted to find out the reasons why the development has been less favourable for young women than for men.</p

Epigenetic regulation of caloric restriction in aging

The molecular mechanisms of aging are the subject of much research and have facilitated potential interventions to delay aging and aging-related degenerative diseases in humans. The aging process is frequently affected by environmental factors, and caloric restriction is by far the most effective and established environmental manipulation for extending lifespan in various animal models. However, the precise mechanisms by which caloric restriction affects lifespan are still not clear. Epigenetic mechanisms have recently been recognized as major contributors to nutrition-related longevity and aging control. Two primary epigenetic codes, DNA methylation and histone modification, are believed to dynamically influence chromatin structure, resulting in expression changes of relevant genes. In this review, we assess the current advances in epigenetic regulation in response to caloric restriction and how this affects cellular senescence, aging and potential extension of a healthy lifespan in humans. Enhanced understanding of the important role of epigenetics in the control of the aging process through caloric restriction may lead to clinical advances in the prevention and therapy of human aging-associated diseases

Children tell about skin color:small stories from Namibia and Finland

The aim of this research is to find out what kind of perceptions Namibian and Finnish children have on skin color. Previous research indicates that children actively use skin color -related vocabulary and are able to see differences amongst themselves. They are also aware of the power and meanings attached to different skin colors. I hope this research can offer early childhood educators and other people working with children new ideas and practical examples on how to discuss the topic with children. The research question is: what do Namibian and Finnish children tell about skin color? The foundation of the research lays on an interdisciplinary approach, which combines elements from cross-cultural and narrative research as well as childhood research. Two theoretical approaches, post-colonial theory and Critical Race Theory (CRT), form the theoretical framework for this research. The research data consists of 59 short, semi-structured interviews of 5–6-year old children from Namibia and Finland. The interviews were partly based on pictures and storytelling. The data was analyzed inductively but theory-guided using modified content analysis. Part of the data was examined closer with a narrative approach to produce re-told small stories which were then examined together with the whole data by the means of dialogical re-telling. The results indicate that children talk about skin color if they are given the opportunity to do it. Finnish children in this research used more color-related vocabulary than Namibian children. Finnish children also linked together skin color, language and nationality, especially Finnishness with whiteness and non-whiteness with foreign language. Children from both countries expressed colorblind views in their answers. They also talked about skin color -related beauty conceptions. Stories about skin color -based discrimination were told by both Namibians and Finns, but Namibian children were more open than the Finnish children to the possibility to be friends with a child whose skin color was different from their own. Practical conclusions of the research emphasize the educators’ ability to recognize the possible unequal stuctures and discriminating practices of the daycare environment and the courage to talk about skin color -related issues with children. Read-aloud situations, Storycrafting and picture-based conversations would be good starting points for the discussions with the children.Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaisia käsityksiä namibialaisilla ja suomalaisilla lapsilla on ihonväristä. Aikaisempi tutkimus osoittaa, että lapset käyttävät aktiivisesti ihonväriin liittyvää sanastoa ja kykenevät ihonväriin liittyviin erontekoihin. Lapset myös tiedostavat eri ihonväreihin liitettyjä merkityksiä ja valta-asetelmia. Toivon, että tutkimus tarjoaa varhaiskasvattajille ja muille lasten kanssa työskenteleville henkilöille uusia näkökulmia ja käytännön sovellutuksia siihen, miten aihetta voi lasten kanssa käsitellä. Tutkimuskysymys on: mitä namibialaiset ja suomalaiset lapset kertovat ihonväristä? Työn lähtökohtana on monitieteinen lähestymistapa, jossa yhdistyy elementtejä kulttuurienvälisestä-, narratiivisesta- sekä lapsitutkimuksesta. Teoreettisen viitekehyksen muodostavat jälkikoloniaalinen teoria (post-colonial theory) ja kriittinen rotuteoria (Critical Race Theory, CRT). Tutkimusaineisto koostuu 59 lyhyehköstä, puolistrukturoidusta haastattelusta, joissa haastateltiin 5–6-vuotiaita lapsia Namibiasta ja Suomesta. Haastattelut perustuivat osittain kuvien pohjalta tapahtuvaan tarinankerrontaan. Aineiston analyysitapa oli induktiivinen mutta teoriaohjaava ja analyysin pohjana käytettiin muokattua sisällönanalyysiä. Osa aineistosta otettiin yksityiskohtaisempaan tarkasteluun ja siitä tuotettiin narratiivisin menetelmin uudelleenkerrottuja pieniä tarinoita (small stories), joita tarkasteltiin suhteessa koko aineistoon dialogisen uudelleenkerronnan keinoin. Tutkimustulosten perusteella näyttää siltä, että lapset puhuvat ihonväristä, jos heille annetaan siihen mahdollisuus. Suomalaiset lapset käyttivät tässä tutkimuksessa enemmän ihonväriin liittyvä sanastoa, kuin Namibialaiset lapset. Suomalaiset lapset myös liittivät toisiinsa ihonvärin, kielen ja kansallisuuden, erityisesti vaalean ihonvärin ja suomalaisuuden sekä tumman ihonvärin ja vieraskielisyyden. Sekä namibialais- että suomalaislasten vastauksissa oli havaittavissa värisokeita (colorblind) näkökulmia. Lapset myös puhuivat ihonväriin liittyvistä kauneusihanteista. Sekä namibialaisten että suomalaisten lasten haastatteluissa esiintyi tarinoita ihonväriin liittyvästä syrjinnästä, mutta namibialaiset lapset olivat suomalaislapsia avoimempia ajatukselle ystävyydestä sellaisen lapsen kanssa, jonka ihonväri poikkeaa lapsen omasta ihonväristä. Tutkimuksen johtopäätöksissä painottuu kasvattajan kyky tunnistaa varhaiskasvatusympäristön epätasa-arvoisia rakenteita ja syrjiviä käytänteitä sekä rohkeus keskustella lasten kanssa ihonväriin liittyvistä asioista. Yhteiset satuhetket, sadutus ja kuviin pohjautuvat keskustelut ovat hyviä lähtökohtia aiheen käsittelyyn lasten kanssa

Itsenäinen osaamisalue vai kaikkien taitojen äiti:reflektiivisyyden merkitys opettajan osaamiselle

Abstrakti Reflektio on keskeinen opettajan oppimisen edesauttaja. Tämän tutkimuksen lähtökohtana on havaintomme, että opettajankoulutuksessa reflektiota tarkastellaan usein pelkkänä ammatillisen kehittymisen välineenä, jonka avulla opettaja kehittää työtään ja itseään opettajana. Määritelmä ei kuitenkaan anna tarkkaa kuvaa siitä, kuinka reflektio kytkeytyy opettajan laaja-alaiseen osaamiseen ja miten reflektiotaito kehittyy osana osaamista. Artikkelissamme käsittelemme reflektiivisyyttä tarkastelemalla moniulotteista opettajan osaamisen prosessimallia (MAP). Tavoitteena on tutkia reflektion suhdetta MAP-mallin opettajan osaamisalueisiin. Analyysissa tarkastelemme MAP-mallin perustana olevaa kirjallisuutta kahden reflektiomallin näkökulmasta: Mezirowin transformatiivisen oppimisen teorian sekä Korthagenin holistisen lähestymistavan. Tutkimustulostemme mukaan reflektio kytkeytyy opettajan kaikkiin osaamisalueisiin tilannesidonnaisten taitojen (havaitseminen, tulkinta, päätöksenteko) sekä ammatillisten käytäntöjen kautta. Havaitsimme myös, että analysoimamme aineiston reflektiokuvauksista puuttui lähes kokonaan Mezirowin kriittisen reflektion taso, mutta Korthagenin malli oli aineistossa laajasti edustettuna. Tulkintamme mukaan reflektio voidaan ymmärtää itsenäisenä osaamisalueena, jonka kehittymistä tulee tukea. Tutkimus ottaa kantaa, mitä tämä tarkoittaa MAP-mallin ja opettajankoulutuksen kehittämisen kannalta