Avaruushallinnon järjestäminen eräissä verrokkimaissa. Selvitysraportti

Tässä selvitysraportissa kuvataan avaruushallinnon organisointia Ruotsissa, Norjassa, Itävallassa, Luxemburgissa ja Ranskassa, sekä kuvataan näiden verrokkimaiden valitsemaa organisointimallia suhteessa Suomen hajautettuun avaruushallintoon. Kansallinen avaruushallinto on se julkishallinnon osa, joka vastaa valtion omasta avaruustoiminnasta, valtion alueella tapahtuvan kaupallisen avaruustoiminnan sääntelystä sekä valtion edustuksesta avaruusalan kansainvälisissä järjestöissä. Useimmissa Länsi-Euroopan maissa eräs keskeisimmistä kansallisen avaruushallinnon tehtävistä on valtion eurooppalaisille avaruusalan järjestöille maksamien jäsen- ja ohjelmamaksujen maksaminen ja hallinnointi, sekä valtion edustus näissä järjestöissä, joista keskeisimpiä on Euroopan Avaruusjärjestö ESA. Suomessa avaruushallinto on järjestetty hajautetulla hallintomallilla: useat eri laitokset ja virastot, useamman eri ministeriön hallinnonaloilta, osallistuvat kansalliselle avaruushallinnolle kuuluvien tehtävien hoitamiseen. Avaruuteen liittyvä toiminta on eräs mahdollisista tulevaisuuden kasvualoista: sekä yksityisen, kaupallisesti toimivan ns. New Space Economy, että eurooppalaisten organisaatioiden tekemien julkisesti rahoitettujen infrastruktuurisijoitusten – näistä Galileo ja Copernicus tärkeimpinä – odotetaan katalysoivan liiketoiminnan ja työllisyyden kasvua. Kansallisen avaruushallinnon rooli sekä avaruusalan toiminnan säätelijänä että infrastruktuurisijoitusten kansallisen rahoitusosuuden maksajana ja hallinnoijana on merkittävä, kun Suomi kilpailee globaalisti kasvualan yritysten luomien työpaikkojen ja hyvinvoinnin sijoittumisest

Keinotodellisuuden hyödyntäminen liikenne- ja viestintäministeriön toimialalla. Selvitys

Raportti selvittää keinotodellisuuden ja lisätyn todellisuuden nykytilaa ja hyödyntämisen mahdollisuuksia liikenne- ja viestintäministeriön toimialalla. Lisätty todellisuus on jo pitkään ollut osa ajoneuvojen teknologiaa heijastusnäyttöjen kautta, ja lentosimulaattori edustaa jo kauan käytössä ollutta keinotodellisuussovellusta. Tällä hetkellä liikenteen alalla kehitteillä ja käytössä on useita sovelluksia erityisesti lisätylle todellisuudelle: päälle puettavia heijastusnäyttöjä, laivojen ja ajo-neuvojen etäohjausjärjestelmiä ja erilaisia kuluttajia opastavia sovelluksia. Uutis- ja viihdemedia sen sijaan vasta kokeilee keinotodellisuuden käyttöä. Läpimurtoa suuren yleisön käyttöön tai laajaan yrityskäyttöön nämä teknologiat eivät kuitenkaan ole vielä tehneet. Lähitulevaisuudessa moni suuri toimija tulee panostamaan lisätyn todellisuuden sovelluksiin, mikä heijastunee niiden käyttöasteeseen. Mahdollinen laajamittainen käyttö heijastuu tulevaisuudessa myös tietoliikenteen määrään ja laatuvaatimuksiin. Raportti kuvaa suomalaista yrityskenttää ja Suomen asemoitumista teknologian kehityksessä. Raportissa päädytään pitämään erilaisia etäohjauksen sovelluksia – erityisesti miehittämätöntä, etäohjattua merenkulkua – Suomen liikennesektorin kannalta kiinnostavina kehityskohteina. Uusien teknologioiden mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää kuitenkin tehokkaita ja häiriöttömiä verkkoja ja langattomia yhteyksiä, suotuisaa lainsäädäntökehystä, osaamisen kehittämistä sekä aktiivista vuoropuhelua eri osapuolten välill