Tampereen Ammattikorkeakoulun Pelistudion tulevaisuus

Opinnäytteeni tavoitteena oli luoda Tampereen Ammattikorkeakoulun uuden pelilaboratorion, eli Pelistudion, tulevaisuuden suunnittelu peli-sv:n opettajien ja opiskelijoiden toiveiden mukaan. Pelilaboratorion siirryttyä vuoden 2014 helmikuussa neljännen kerroksen neuvottelutilasta kolmannen kerroksen suurempaan luokkaan, saatiin enemmän tilaa tietokoneille, pelikoneille ja neuvotteluun. Pelistudion on tarkoitus avata ovensa vuoden 2014 syyslukukauden alkaessa. Opinnäytteeni oli mielipidetutkimuksen lisäksi tilasuunnittelua. Oli pohdittava tarkkaan, mitkä opettajien ja opiskelijoiden toiveista voitiin toteuttaa, sekä se, mitä pitää toteuttaa. Huomioitavana oli Pelistudion kyky toteuttaa sen tarkoitus peli-sv:n opiskelijoiden työpisteenä, sekä taata paikan mukavuus niin ergonomisesti kuin sisustukseltaan. Tilojen laatu oli vaihtelevaa. Pelikoneita oli tarpeeksi, mutta tietokoneita olisi voinut olla enemmän, ja tarpeetonta roskaa oli siellä täällä. Tietokoneissa ei myöskään ollut kaikkia tarvittavia ohjelmia, jättäen niiden käyttökyvyn kyseenalaiseksi. Motion Capture -tila, jossa oli tarkoitus tehdä liikkeitä peleihin, oli vasta alkutekijöissä Pelistudion mielipidetutkimukset järjestettiin aluksi vain opettajille ja opiskelijoille, mutta myöhemmin lisättiin mukaan pari muiden koulujen pelilaboratoriota. Peli-sv:n opiskelijoille lähetettiin mielipidekysymys Pelistudiosta. Seitsemän opiskelijaa vastasi kysymykseen, mutta he olivat kaikki käyneet Pelistudiossa aikaisemmin. Opettajien kanssa järjestettiin haastattelu, josta saatiin yksityiskohtaisemmin tietoa Pelistudion kehityksestä ja jo suunnitellusta tulevaisuudesta. Muiden pelilaboratorioiden ylläpitäjille lähetettiin kysely tiloista, työvälineistöstä ja toiminnasta. Tuloksista ja havainnoinneista tultiin siihen tulokseen, että vaikka Pelistudiossa oli jo paljon työvälineistöä, niin lisää sekä tarvittiin että toivottiin. Tietokoneita ja huonekaluja hankittaisiin lisää, roskat siivottaisiin pois ja luokka asennettaisiin WPK-verkkoon, jotta ohjelmia voitaisiin asentaa enemmän.The purpose of my thesis was to create a plan for the future of the gaming laboratory of Tampere University of Applied Sciences, also known as the Gaming studio, according to the wishes of the Game Production programme students. After the gaming lab transferred from the meeting room in the fourth floor to the larger classroom in the third floor in February 2014, more space was available for computers, game consoles and conferencing. Gaming studio is supposed to open its doors at the start of the 2014 autumn term. In addition to an opinion poll, my thesis was about space planning. Careful consideration was needed on the matters of what wishes of the teachers and students could be realized and what else needed to be actualized. Gaming studio’s ability to fulfill its purpose as the workstation for game production programme students and to ensure its convenience both ergonomically and interiorwise, had to be considered. The quality of the space was variable. There was a sufficient amount of consoles, but there could have been more computers and needless garbage was throughout the class. Neither did the computers have all the necessary programs, leaving their usability questionable. The Motion Capture premise for programming movements to games wasn’t further than the start. The opinion poll was originally just for the teachers and the students, but a few other gaming laboratories were added later. For the Game Programme students, a regular poll was sent out. Seven students replied, but all of them had been at the gaming lab earlier. To the administrators of the other gaming labs were given a poll of the premises, equipment and activity. From the results and observation was determined that though the Gaming studio already had lots of equipment, more was both needed and wanted. More computers and furniture would be bought, trash would be cleaned away and the premises would use the WPK-network in the future to allow the setup of more programs

Nikkelikuivaamon lauhteen energiatehokkuuden kehittäminen

Tämän opinnäytetyön toimeksiantaja oli Boliden Harjavalta (BOHA), jolle selvitettiin nikkelikuivaamon lauhteen käyttöä SEMU (sekoitus ja murskaus) aseman lämmitykseen ja höngänkehittimeen talousveden sijasta. Tarkoituksena oli tutkia nikkelikuivaamon lauhteen määrää ja parantaa sen energiatehokkuutta. Opinnäytetyön teoriaosuudessa tarkastellaan yleisellä tasolla energiantehokkuus-käsitettä ja tarkemmin tarkastellaan höyry- ja lauhdejärjestelmää ja käydään läpi niihin kuuluvia pääkomponentteja. Laskennoissa selvitettiin SEMU-asema rakennuksen lämmitystarpeet laskemalla kuukausikohtaiset lämpöhäviöt jokaiselle rakennusosalle erikseen Excel-ohjelmiston avulla. Lämpöhäviöitä varten selvitettiin rakennuksen pinta-alat, rakennusosien materiaalit ja U-arvot ja kuukausien keskimääräiset ulkolämpötilat vuosilta 2019–2022. Rakennukselle laskettiin myös vuotoilma- ja ilmanvaihdon lämpöhäviöt. Työn lämpöhäviö laskennoissa käytettiin pääosin lähteenä Suomen rakennusmääräysten kokoelmaa D5 sekä C4. Työssä laskettiin myös energiansäästö, joka syntyy, kun höngänkehittimeen ajetaan kuumaa lauhdetta talousveden sijaan. Tämä selvitettiin laskemalla talousveden lämmitykseen kuluva energiamäärä. Käytettävissä oleva lauhteen määrä saatiin selville lauhdejärjestelmän Wedge-ohjelmistosta, josta löytyy kaikki prosessidata. Laskentojen tuloksista havaittiin, että lauhteen määrä riittää SEMU-aseman lämmitykseen. Höngänkehittimessä käytettävällä lauhteella saavutetaan merkittäviä energiansäästöjä. Lauhdetta jää vielä SEMU-aseman jälkeenkin hyödynnettäväksi muissa käyttökohteissa.The research work of this thesis was carried out for Boliden Harjavalta (BOHA). The aim of the thesis reported here was to examine: the use of nickel drying plant condensate for the heating of the SEMU (mixing and crushing) unit and steam generator instead of domestic water; the amount of the nickel dryer plant condensate and to improve its energy efficiency. In the theory part of the thesis, the concept of energy efficiency is examined at a general level, and the steam and condensate system are examined in more detail and the main components that belong to them are reviewed. In the calculations, the heating needs of the SEMU unit building were calculated by the monthly heat losses for each part of the building separately using the Excel program. For determining the heat losses, the following data was used: the surface areas of the building, the materials, their corresponding U-values, and also the average monthly outdoor temperatures for the years 2019–2022. Leakage air and ventilation heat losses were also calculated for the building. The Finnish building regulations collection D5 and C4 were mainly used in the calculations of the heat loss. In addition, the energy saving when hot condensate is fed into the steam generator instead of domestic water was evaluated. It was estimated by the amount of energy used for heating the domestic water. The usable amount of condensate was found out from Wedge program which has all the process data. Based on the results of the calculations, it was found that the amount of condensate is sufficient for the heating of the SEMU unit. Energy savings are achieved by using the condensate in the steam generator. Even after the SEMU unit, the condensate can be utilized in other applications

Short-Message Service as a Digital Disruptor of Industry

Short-message service (SMS) has disrupted several communications ecosystem stakeholders. With this new technology, consumers have adopted new ways to communicate with each other and companies have radically improved their existing processes and ways to deliver their services. Furthermore, SMS has enabled the emergence of machine-to-machine type services. The Disruption Framework is a theoretical model that can be used for identifying the process of technology diffusion from a scientific level to a level of social norms. SMS is found to fit within the model of Disruption Framework. The study reveals that the service has progressed to all levels in the model thus the service has been diffused at an almost maximal manner through the ecosystem. Shifts from one level and an industry to another level can be pinpointed and diffusion into different ecosystem layers can be identified. SMS reached its maturity phase in the early 2000s. However, there are clear indications that novel technologies are starting to disrupt SMS ecosystem stakeholders since early adopters of those new technologies are abandoning SMS.Peer reviewe