Tiedonhallinnan koulutusohjelma arvioitavana - kokemuksia kansainvälisestä akkreditoinnista

Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon koulutusohjelma arvioitiin Kansainvälisen lääketieteellisen tiedonhallinnan yhdistyksen IMIAn laatimien arviointikriteerien perusteella helmikuussa 2012. Koulutuksen todettiin täyttävän kansainvälisen akkreditointijärjestelmän kriteerit ja maisteriohjelma on oikeutettu käyttämään tunnusta ”IMIAn akkreditoima”. Tässä artikkelissa kuvataan arviointiprosessia ja sen tuloksia

Sosiaali‐ ja terveydenhuollon tiedonhallinta - Paradigma tieteenalan perustana

Sosiaali‐ ja terveydenhuollon tietohallinto, Health and Human Services Informatics, on uusi avaus yliopistollisena oppiaineena Suomessa. Kansainvälisesti tieteenalan kehitys on vakiintunutta erityisesti Yhdysvalloissa, ja alan tutkimus on Suomessakin laajentunut 2000‐luvulla. Tässä artikkelissa kuvataan uuden tieteenalan vakiintumista paradigman ja tutkimuskohteiden näkökulmasta Kuopion yliopistossa

Tietojärjestelmät työn kehittämisen välineenä päivähoidossa

Tarkastelun kohteena olevassa tutkimuksessa kuvattiin kehittävän työntutkimuksen metodologian avulla lasten päivähoidon toiminnan ja tietojärjestelmien kehittymistä. Tutkimuksen tavoitteena oli analysoida päivähoidon tietojärjestelmien historiallista kehitystä, tietojärjestelmien käytön nykytilaa, kehittämistarpeita ja tavoitetilaa eli lähikehityksen vyöhykettä. Tutkimus toteutettiin Kuopion kaupungin päivähoidossa teemahaastattelemalla seitsemää päivähoidon asiantuntijaa, jotka työskentelivät päivähoidon hallinnossa tai päiväkodin johtajina. Haastateltaviksi valittiin päivähoidon tietojärjestelmien käytön mahdollisimman laaja-alaisesti tuntevia henkilöitä. Tutkimusaineiston analysoinnissa käytettiin induktiivista, aineistolähtöistä päättelyä: aineistoa kuvailtiin, luokiteltiin ja yhdisteltiin. Päivähoitoon asiakastietojärjestelmiä oli aluksi hankittu lähinnä päiväkotien johtajien ja hallinnon työvälineeksi ensisijaisesti asiakaslaskutusta varten. Järjestelmien uusiminen oli mahdollistanut myös toiminnan kehittämisen, kuten laskutuksen siirtämisen päiväkodin johtajilta toimistotyöntekijöiden vastuulle, ja järjestelmästä oli tullut päiväkodin johtajien jokapäiväinen työväline. Tutkimuksen toteuttamisen aikaan keskeisimmät toiveet päivähoidon toiminnan ja tietojärjestelmien kehittämisessä kohdistuivat sähköisen varhaiskasvatussuunnitelman käyttöönottamiseen, eri tietojärjestelmien yhteentoimivuuden parantamiseen niin päivähoidon sisällä kuin päivähoidon ja sen yhteistyötahojen välillä sekä sähköiseen asiointiin. Tutkimuksen mukaan päivähoidon uutena tavoiteltavana toimintamallina, kehityshypoteesina, oli sähköisen varhaiskasvatussuunnitelman muodostuminen perheiden, päivähoidon henkilöstön ja päivähoidon yhteistyötahojen yhteiseksi työvälineeksi uusien sähköisten asiointi- ja viestintäpalvelujen monipuolistaessa ja helpottaessa toimintaa. Uusi toimintamalli tarkentuu, todentuu ja kehittyy muutoksen ja oppimisen edetessä, kun toimintamallia ja työvälineitä kokeillaan ja kehitellään

Sosiaali‐ ja terveydenhuollon tietohallinto uutisoituna – diskurssit Helsingin Sanomissa 2006–2010

Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata sosiaali‐ ja terveydenhuollon tietohallinnon ilmiön uutisointia Helsingin Sanomissa vuosina 2006‐2010. Tavoitteena oli myös analysoida uutiskynnyksen ylittäneiden kirjoitusten sisältöä, teemoja ja puhetapoja sekä pohtia sitä, millaista yhteistä julkisuutta ne osaltaan synnyttävät ja ylläpitävät. Tutkimusaineistona oli 125 tutkimuksen aihealueen kirjoitusta lehden eri osioissa vuosina 2006‐2010. Pääosa kirjoituksista käsitteli terveydenhuollon tietohallintoa; sosiaalihuollon tietohallinto mainittiin yleensä nimenä terveydenhuollon ohessa, ja pelkästään sosiaalihuollon tietohallinnon uutisaiheita löytyi vain yksi.Kirjoitusten aiheet olivat hyvin vaihtelevia. Eniten uutisoitiin terveydenhuollon sähköisistä potilastietojärjestelmistä, kansallisesta potilastietoarkistosta ja sähköisestä reseptistä, jotka mainittiin uutisoinnissa yhteensä 120 kertaa. Kirjoitukset sisälsivät viisi eri diskurssia eli puhetapaa: kehitysuskodiskurssi, muutosdiskurssi, laillisuusdiskurssi, talousdiskurssi ja viranomaisdiskurssi. Kaikki diskurssit olivat sisällöltään moniulotteisia, syviä ja laajoja ja sisälsivät vastuun näkökulman. Vastuu on tärkeä kysymys myös joukkoviestinnässä: mikä ylittää uutiskynnyksen, mitä kirjoitetaan ja miten kirjoitetaan. Ilmennyt kirjoitusten sirpaleisuus saattaa vaikeuttaa sosiaali‐ ja terveydenhuollon tietohallinnon uutisaiheiden ymmärrettävyyttä.Sosiaali‐ ja terveydenhuollon asiakas‐ ja potilastiedot ovat erityisen henkilökohtaisia ja luottamuksellisia, minkä vuoksi ei ole yhdentekevää, miten tietoja käsitellään. Merkityksetöntä ei ole sekään, mitä ja miten näiden tietojen käsittelystä ja tiedonhallinnasta uutisoidaan valtakunnallisessa sanomalehdessä

Terveydenhuollon organisaatioissa toimivien tietohallintojohtajien käsityksiä tehtävistään ja roolistaan

Organisaatioiden tietohallintoyksiköillä ja tietohallintojohtajilla on asemansa perusteella merkittävä osuus tietojärjestelmien hankinnassa, resursoinnissa ja tietojärjestelmän käyttöönottoprojekteissa. Tässä artikkelissa kuvataan, millaisia ovat tietohallintojohtajien rooli, asema ja tehtävät teknologian käyttöönotossa ja tietohallinnossa, tietohallintojohtajan asiantuntijuuden osa-alueita sekä sitä, miten nämä vaikuttavat teknologian käyttöönotoissa. Tutkimuksen tarkoituksena oli myös lisätä tietoa tietohallintojohtajan osallisuudesta käyttöönotossa sekä vaikuttamismahdollisuuksista oman asemansa ja osallistumisensa kautta käyttöönoton onnistumiseksi ja kehittämiseksi.Laadullisen tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä oli tiedonhallinnan tutkimuksen paradigma ja käytännön toteutuksen perustana metateoreettinen käyttöönottotutkimuksen konsolidoitu malli ja viitekehys (CFIR, Consolidated Framework for Implementation Research). Tutkimusaineisto hankittiin internetkyselynä, joka sisälsi monivalintakysymyksiä ja avoimia kysymyksiä. Tutkimuksen kohteena olivat yksityisen ja julkisen terveydenhuollon tietohallintojohtajat ja tietohallinnossa johtotehtävissä toimivat henkilöt Suomessa. Tutkimusaineisto koostui 34 vastauksesta.Tutkimuksen mukaan tietohallintojohtajien tehtävät ovat eniten kehittämistä, työ vaatii organisointi- ja johtamistaitoja ja asiantuntijuus on teknistä ja hoidollista. Tietohallinnon johtamisessa korostuu toiminnan hallinta, ja suurimmat haasteet ovat strateginen johtaminen ja resursointi. Käyttöönotoissa tietohallintojohtaja toimii organisoijana, ja osallisuus ja rooli liittyvät eniten vastuuseen. Vastausten perusteella koulutus ja suunnittelu ovat tärkeimmät haasteet käyttöönoton onnistumiseksi, ja siihen eniten vaikutusta on käyttäjillä. Koko käyttöönottoprosessia tulisikin suunnata näiden tekijöiden mukaisesti. Jatkuvaa arviointia on myös korostettava

Sosiaalityön tiedonhallinnan tutkimus – kirjallisuuskatsaus tutkimusmetodina

Suomessa sosiaalityön tiedonhallinnan tutkimuksen historia kytkeytyy sosiaali‐ ja terveydenhuollon tietohallinnon opetukseen ja tiedonhallinnan tutkimukseen. Alan kehittämiseksi on tarpeen tarkastella alan kehitystä myös kansainvälisesti. Tässä artikkelissa tarkastellaan integroitua kirjallisuuskatsausta menetelmänä, jossa yhdistetään aikaisempaa tutkimusta tavoitteena täydentää olemassa olevaa tiedonhallinnan tutkimuksen paradigmaa. Integroitu kirjallisuuskatsaus soveltuu hyvin sosiaalityön tiedonhallinnan tapaisen uuden tutkimuskohteen tilan kuvaamiseen ja teorian kehittämiseen. Artikkelissa kuvataan myös muita menetelmiä, joita tutkimustiedon analysoinnissa voidaan käyttää. Artikkelissa tarkastelua konkretisoidaan tehdystä kirjallisuuskatsauksesta otetuin esimerkein