Complement C1q in plasma induces nonspecific binding of poly(acrylic acid)-coated upconverting nanoparticle antibody conjugates

Upconverting nanoparticles are attractive reporters for immunoassays, because their high specific activity and lack of autofluorescence background enable their detection at extremely low concentrations. However, the sensitivity achieved with heterogeneous sandwich immunoassays using nanoparticle reporters is generally limited by the nonspecific binding of nanoparticle antibody conjugates to solid supports. In this study, we characterized plasma components associated with elevated nonspecific binding of poly(acrylic acid)-coated upconverting nanoparticles in heterogeneous two-step sandwich immunoassays. Plasma was consecutively fractionated using various chromatographic methods by selecting after each step the fractions producing the highest nonspecific binding of upconverting nanoparticle conjugates in an immunoassay for cardiac troponin I. Finally, the proteins in the fractions associated with highest amount of nonspecific binding were separated by gel electrophoresis and identified with mass spectrometry. The results indicated that complement component C1q was present in the fractions associated with the highest signal from nonspecific binding. The interference was not limited to only poly(acrylic acid)-coated nanoparticles or certain antibody combination, but occurred more generally. The interference was removed by increasing the ionic strength of the assay buffer in the sample incubation step or by adding a negatively charged blocker to bind on positively charged C1q, suggesting that the interaction is mostly electrostatic. Hence, we assume that the interference is likely to affect various negatively charged nanoparticles. The identification of complement component C1q as the major interfering protein allows for more rational design of countermeasures in future immunoassay development utilizing nanoparticle reporters

Pikornavirusvasta-aineiden karakterisointi

Pikornavirukset muodostavat virusryhmän, johon kuuluu yleisimmät ihmisen taudinaiheuttajat. Pikornavirusinfektioiden aiheuttamat oireet vaihtelevat lievistä, flunssamaisista infektioista vakaviin keskushermostoinfektioihin, mutta suurin osa infektioista on kuitenkin oireettomia. Yleisimpiä ihmisiä infektoivia pikornaviruksia ovat enterovirukset ja rinovirukset, jotka jaetaan 15 lajiin. Näistä seitsemässä lajissa on ihmisiä infektoivia pikornaviruksia ja yhteensä niissä on 284 virustyyppiä. Enterovirukset ovat yleisin aseptisen eli ei-bakteeriperäisen aivokalvontulehduksen aiheuttaja, kun taas rinovirukset ovat yleisin hengitystieinfektioiden aiheuttaja. Vaikka entero- ja rinovirusinfektioille ei ole olemassa lääkettä, niiden diagnostiikka on tärkeää. Enterovirusten erottaminen herpesviruksista, joihin on lääke, on tärkeä osa keskushermostoinfektiodiagnostiikka. Rinovirukset aiheuttavat yli 50% hengitystieinfektioista ja niiden erottaminen bakteeriperäisistä infektioista estää turhaa antibioottihoitoa. Entero- ja rinovirusten diagnostiikka tehdään nykyisin pääosin polymeraasiketjureaktiomenetelmillä, jotka soveltuvat antigeeninosoitustestejä huonommin potilasläheiseen diagnostiikkaan. Virustyyppien välillä on merkittävää antigeenista vaihtelua, minkä vuoksi laajakirjoisesti eri virustyyppejä tunnistavien vastaaineiden kehittäminen on haastavaa. Diplomityön tavoitteena oli kartoittaa kaupallisten entero- ja rinoviruksia laajakirjoisesti tunnistavien monoklonaalisten vasta-aineiden tunnistusprofiileja eri rinovirustyyppejä vastaan immunofluoresenssimenetelmällä. Lisäksi tavoitteena oli tutkia laajakirjoisten vasta-aineiden soveltuvuutta entero- ja rinoviruspartikkelien tunnistukseen ArcDia International Oy Ltd:n kehittämällä mariPOC-testijärjestelmällä. Työssä havaittiin, että kaikki testatut vasta-aineet tunnistivat enemmän rinovirustyyppejä, kuin mitä tuoteselosteissa oli mainittu. Parhaimmillaan yksittäisellä vasta-aineella pystyttiin tunnistamaan jopa 67 rinovirusta 99 testatusta tyypistä. MariPOC-testijärjestelmällä ei kuitenkaan onnistuttu tunnistamaan rinoviruksia millään vastaaineyhdistelmällä, mikä saattaa johtua esimerkiksi vasta-aineiden matalasta affiniteetistä. Tulokset osoittavat, että rinoviruksien pintarakenteissa on konservoitunut epitooppi. Tämä epitooppi voitaisiin selvittää esimerkiksi cryo-elektronimikroskopian avulla, mikä mahdollistaisi tulevaisuudessa korkeampiaffiniteettisten diagnostisten vasta-aineiden kehittämisen rinovirusten ja enterovirusten tunnistamiseksi

Asukasviihtyvyystutkimus 2010 : Lappeenrannan kaupunki

Asukasviihtyvyystutkimuksen toimeksiantajana oli Lappeenrannan kaupunki, ja tutkijoina toimivat Saimaan ammattikorkeakoulun markkinoinnin 3. vuosikurssin neljä opiskelijaa: Noora Hallikainen, Saara Hulkkonen, Jenni Kuusinen ja Tommi Pajari. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Lappeenrannan eteläisen, itäisen ja läntisen alueen asukkaiden sekä nuorten viihtyvyyttä omassa elinympäristössään. Tavoitteena oli löytää uusia ideoita sekä kartoittaa mahdollisia kehittämiskohteita alueilla. Tietoja haluttiin esimerkiksi maankäytön suunnittelun ja palveluiden kehittämisen tueksi. Tutkimuksen avulla pyrittiin myös selvittämään sitä, minkälaisen elinympäristön lappeenrantalaiset asukkaat haluaisivat tulevaisuudessa, ja mitkä seikat vaikuttavat asukkaiden viihtyvyyteen. Kysely teetettiin Lauritsalan alueraadissa (Lauritsalan koulukeskus 12.10.2010), eteläisen alueen alueraadissa (Myllymäen koulu 14.10.2010) ja Sammonlahden kokouksessa (Sammonlahden asukastila 1.11.2010). Myös alueiden asukastiloja hyödynnettiin: kyselylomakkeita oli Sammonlahden ja Lauritsalan asukastiloissa koko tutkimuksen ajan. Kysely teetettiin 157 henkilölle, joten tutkimuksen tuloksia ei voida yleistää alueilla asuvien ihmisten yleisiksi mielipiteiksi. Näin ollen käsittelemmekin tässä raportissa nimenomaan kyselyyn vastanneiden 157 lappeenrantalaisen asukkaan mielipiteitä. Tiedot kerättiin kirjallisen kyselylomakkeen avulla. Saatuja tuloksia käsiteltiin ja analysoitiin SPSS- ja Excel- ohjelmien avulla. Tutkimuksen tuloksissa esiintyi ristiriitoja johtuen asukkaiden jakautumisesta alueilla. Esimerkkinä Sammonlahti-Ruoholampi: Sammonlahdessa kauppojen lähettyvillä asuvat ihmiset olivat tyytyväisiä palvelujen läheisyyteen, mutta samalla tutkimuksen kannalta samaan asuinalueeseen (länsi) kuuluvat Ruoholammella asuvat vastaajat olivat tyytymättömiä palveluiden puuttumiseen

Asukasviihtyvyystutkimus 2010 : Lappeenrannan kaupunki

Asukasviihtyvyystutkimuksen toimeksiantajana oli Lappeenrannan kaupunki, ja tutkijoina toimivat Saimaan ammattikorkeakoulun markkinoinnin 3. vuosikurssin neljä opiskelijaa: Noora Hallikainen, Saara Hulkkonen, Jenni Kuusinen ja Tommi Pajari. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Lappeenrannan eteläisen, itäisen ja läntisen alueen asukkaiden sekä nuorten viihtyvyyttä omassa elinympäristössään. Tavoitteena oli löytää uusia ideoita sekä kartoittaa mahdollisia kehittämiskohteita alueilla. Tietoja haluttiin esimerkiksi maankäytön suunnittelun ja palveluiden kehittämisen tueksi. Tutkimuksen avulla pyrittiin myös selvittämään sitä, minkälaisen elinympäristön lappeenrantalaiset asukkaat haluaisivat tulevaisuudessa, ja mitkä seikat vaikuttavat asukkaiden viihtyvyyteen. Kysely teetettiin Lauritsalan alueraadissa (Lauritsalan koulukeskus 12.10.2010), eteläisen alueen alueraadissa (Myllymäen koulu 14.10.2010) ja Sammonlahden kokouksessa (Sammonlahden asukastila 1.11.2010). Myös alueiden asukastiloja hyödynnettiin: kyselylomakkeita oli Sammonlahden ja Lauritsalan asukastiloissa koko tutkimuksen ajan. Kysely teetettiin 157 henkilölle, joten tutkimuksen tuloksia ei voida yleistää alueilla asuvien ihmisten yleisiksi mielipiteiksi. Näin ollen käsittelemmekin tässä raportissa nimenomaan kyselyyn vastanneiden 157 lappeenrantalaisen asukkaan mielipiteitä. Tiedot kerättiin kirjallisen kyselylomakkeen avulla. Saatuja tuloksia käsiteltiin ja analysoitiin SPSS- ja Excel- ohjelmien avulla. Tutkimuksen tuloksissa esiintyi ristiriitoja johtuen asukkaiden jakautumisesta alueilla. Esimerkkinä Sammonlahti-Ruoholampi: Sammonlahdessa kauppojen lähettyvillä asuvat ihmiset olivat tyytyväisiä palvelujen läheisyyteen, mutta samalla tutkimuksen kannalta samaan asuinalueeseen (länsi) kuuluvat Ruoholammella asuvat vastaajat olivat tyytymättömiä palveluiden puuttumiseen