Manganese superoxide dismutase as a diagnostic marker for malignant pleural mesothelioma

Although several immunohistochemical markers are available, differential diagnosis between mesothelioma and metastatic adenocarcinoma of the pleura is difficult. We have found that the immunoreactivity of manganese superoxide dismutase (MnSOD), an important antioxidant enzyme, is high in mesothelioma compared to healthy pleural mesothelium. The aim of the present study was to investigate whether MnSOD can be used in the differential diagnosis of malignant mesothelioma and metastatic adenocarcinoma of the pleura. MnSOD expression was assessed by using immunohistochemistry in biopsies of malignant mesothelioma (n = 35) and metastatic adenocarcinoma of the pleura (n = 21). MnSOD immunoreactivity was assessed semiquantitatively with and without microwave pretreatment. Fifteen of the 35 malignant mesotheliomas showed moderate or strong MnSOD expression without and 23 with microwave pretreatment, the corresponding figures for metastatic adenocarcinoma of the pleura being 1 and 2 out of 21 (P = 0.002 and P< 0.001, respectively by Fisher's exact test). Only mesothelioma biopsies showed strong MnSOD reactivity, and it was never negative in mesothelioma, whereas one-third of the adenocarcinomas showed no MnSOD reactivity. In conclusion, MnSOD immunoreactivity can, combined with other markers, aid the differential diagnosis between malignant mesothelioma and metastatic adenocarcinoma of the pleura. © 2000Cancer Research Campaig

School library: a tool for developing the school’s operating culture

Abstract The aim of this study was to increase understanding of the dimensions of the school’s operating culture in general and pedagogical practices in particular in the context of the School Library of the Information Society project (SLI). The purpose was to describe development in the school’s operating culture as perceived by teachers and principals. The background for the study was the historical basis of Finnish school libraries and the starting point and aims of the SLI project. The analysis of the complex concept of the school’s operating culture was inspired by the Activity Theoretical Model put forth by Yrjö Engeström. The operating culture consists of 1) tools, which are the school library and teaching methods, 2) rules, consisting of different statutes and the curriculum, 3) the school community, including teachers, pupils, and parents, and 4) a division of labor, including resources for librarianship. Teachers and principals are the subjects who work together to improve pedagogical practices. The shared metatheories of Information Studies and Educational Sciences were scrutinized from the viewpoint of learning literacies. The impact of the SLI project was evaluated through all these factors. This was a qualitative case study. The follow-up time was seven years. The data are comprised of the yearly reports of eleven elementary schools collected during the SLI project in 2002–2004 and group interviews conducted in 2009. The use of methodological triangulation and the follow-up design add to the validity of the study. QSRNVivo software facilitated management and analysis of the data. Application of the activity theoretical model gives external validity to the study. All eleven elementary schools developed their library space and collection, which was given a more central role in relation to the curriculum and the pupils’ work. An information literacy curriculum was developed in some schools. Library teachers’ resources could not be increased. Collaboration increased between the teachers and the pupils, and with other schools, the public library, and the Education Department. Teaching information literacy and pedagogical use of information technology were developed. The limitation of this study is the fact that the researcher acted as the project coordinator in the SLI project and knew the interviewees, who probably for this reason wanted to give positive statements. However, the researcher’s familiarity with the research subject helped in recognizing significant aspects of the data. The model of the school’s operating culture can be used and further tested in different school and school library development projects. The activity theoretical Learning Commons Model developed in this study connects education authorities and the public library to the school’s collaborative network. This model should be examined, as it may serve as an analytical tool for developing learning environments and an instrument of developmental work research.Tiivistelmä Tämän tutkimuksen päämääränä on lisätä ymmärrystä koulun toimintakulttuurin ulottuvuuksista yleensä ja erityisesti pedagogisista käytännöistä Oulussa toteutetun Tietoyhteiskunnan koulukirjasto -hankkeen (TKK) yhteydessä. Toimintakulttuurin kehitystä kuvataan opettajien ja rehtoreiden näkökulmasta. Tarkastelua taustoitetaan kuvaamalla suomalaisten koulukirjastojen historialliset lähtökohdat sekä tutkimuskohteena olevien oululaisten koulujen TKK-hankkeen lähtökohdat ja tavoitteet. Teoreettisessa tarkastelussa koulun toimintakulttuurin määrittelyn pohjana on Yrjö Engeströmin toiminnan teorian malli. Toimintakulttuuriin kuuluvat seuraavat ulottuvuudet: 1) välineet, joita ovat koulukirjasto ja opetusmenetelmät, 2) säännöt, joita ovat säädökset ja opetussuunnitelma, 3) yhteisö, joka koulussa käsittää henkilökunnan, oppilaat ja vanhemmat sekä 4) työnjako, joka sisältää kirjastonhoidon resurssit. Opettajat ja rehtorit kehittävät toimintakulttuuria päämääränään entistä paremmat opetuskäytännöt. Informaatiotutkimuksen ja kasvatustieteen yhteisiä metateorioita tarkastellaan lukutaitojen oppimisen näkökulmasta. Kehittämishankkeen vaikutuksia arvioidaan näiden tekijöiden kautta. Tutkimus on laadullinen tapaustutkimus. Aineisto käsittää yhdentoista alakoulun projektiraportit vuosilta 2002–2004 ja ryhmähaastattelut vuodelta 2009. Aineistotriangulaatiolla ja seitsemän vuoden seurannalla pyrittiin tutkimuksen luotettavuuden lisäämiseen. QSRNVivo-ohjelma helpotti aineiston hallintaa ja analysointia. Toiminnan teorian käyttö toimintakulttuurin mallintamiseen systematisoi analyysiä ja lisäsi ulkoista validiteettia. Koulukirjastot kehittyivät tiloiltaan ja aineistoiltaan ja niiden rooli vahvistui opetussuunnitelmassa ja oppilaiden työskentelyssä. Tiedonhankinnan opetussuunnitelma kehittyi osassa kouluja. Kirjasto-opettajien resursseja ei onnistuttu lisäämään. Toimintakulttuurin tärkein muutos oli yhteistoiminnan lisääntyminen opettajien ja oppilaiden kesken sekä muiden koulujen, yleisen kirjaston ja opetusviraston kanssa. Informaatiolukutaidon opetus ja tietotekniikan opetuskäyttö kehittyivät kouluissa. Tutkimuksen luotettavuutta rajoittaa se, että tutkija tunsi TKK-hankkeen projektipäällikkönä haastateltavat, joten opettajat ja rehtorit ehkä halusivat kertoa myönteisiä asioita. Toisaalta tutkijan perehtyneisyys tutkimuskohteeseen helpotti merkityksellisten näkökohtien tunnistamista. Koulun toimintakulttuurin mallia voidaan käyttää ja testata edelleen koulun ja koulukirjastojen kehittämishankkeissa. Tutkimuksen pohjalta syntyi toiminnanteoreettinen learning commons -malli, joka liittää koulun yhteistyöverkostoon opetustoimen ja yleisen kirjaston. Tätä mallia voidaan käyttää ja edelleen kehittää oppimisympäristöjen tutkimuksessa ja kehittävässä työntutkimuksessa