Evaluating European Union funded projects : case MINWA

Evaluations are nowadays the norm as almost all types of public policies, activities and programmes are subject to assessment during or after their course. Different procedures of assessment are necessary for ensuring that public expenditure gains legitimacy and public acceptance. Public policy and spending should thus be steered by results and these results be measured systematically and analytically. The European Union provides funding for thousands of projects each year. Being a very case in point for public policy evaluation, evaluation in the EU follows certain methodology and criteria characteristic to European funded programmes. Evaluation in the European Union can thus be deemed an enterprise to assess the relevance, performance and success of ongoing and completed projects and programmes. MINWA (Minimization of Wastewater Loads at Sparsely Populated Areas) is a three-year (2009 – 2012) Finnish-Estonian cooperation project, which received 75 % of its funding from European Regional Development Fund, channeled through the Central Baltic INTERREG IVA Programme. In this thesis the success of MINWA project from two interrelated points of view is evaluated: from both the attainment of project goals as stated in the project application and the accomplishment of ERDF/INTERREG IVA program priorities. The thesis contributes to the study of EU programme funding evaluation as seen from a particular project point of view. On the other hand, the thesis addresses the subject area of wastewater management in sparsely populated areas in Finland and Estonia. The success of the project is assessed applying criteria defined by the European Commission: project relevance, efficiency, effectiveness, impact and sustainability. An overall performance rating is included in the assessment together with a detailed account of each project objective and its realization, as well as possible discrepancies discovered. The evaluation was commissioned by MINWA project staff and was performed by an internal evaluator. Overall it was found that MINWA had achieved its stated goals satisfactorily in both project countries. Only in relation to impact and sustainability of the results could no conclusive assessment be administrated at this stage, as only four months had passed since the project ending. Programme level targets and policy objectives were also met in a satisfactory manner. The project was relevant in its own field and despite encountering some serious obstacles particularly in Finland managed to perform most of its stated activities as planned.Evaluaatiot ovat nykyään arkipäivää. Julkisin varoin rahoitettujen toimintojen, hankkeiden ja rahoitusohjelmien onnistuneisuutta arvioidaan yhä enemmän sekä niiden ollessa vielä käynnissä että niiden päätyttyä. Erinäiset arviointiprosessit ovat oleellisia julkisen rahoituksen legitimiteetin ja yleisen hyväksynnän vuoksi. Onkin tunnustettu, että julkisen rahoituksen suuntaamista tulee ohjata tulosten perusteella ja tuloksia mitata systemaattisesti. Euroopan unioni rahoittaa vuosittain tuhansia hankkeita. Evaluaatiolla EU:ssa on oma metodologiansa ja kriteerit, joita tulee noudattaa EU-varoin rahoitettuja ohjelmia tai hankkeita arvioitaessa. EU-evaluaatiossa arvioidaan täten joko käynnissä olevien tai jo päättyneiden hankkeiden ja ohjelmien oleellisuutta, saavutuksia ja onnistuneisuutta. MINWA (Jätevesipäästöjen vähentäminen haja-asutusalueilla) on kolmivuotinen (2009-2012) Viro-Suomi yhteistyössä toteteutettava, EU-rahoitteinen hanke, joka sai 75 % rahoituksestaan Euroopan aluekehitysrahaston Central Baltic INTERREG IVA –ohjelmasta. Tässä opinnäytetyössä arvioidaan MINWA-hankkeen onnistumista kahdesta erillisestä mutta toisiinsa kytkeytyvästä näkökulmasta: Miten hyvin hankkeessa on onnistuttu saavuttamaan hankehakemuksessa asetetut tavoitteet, ja vastaako MINWA-hankkeen toteutus rahoitusohjelman tavoitteita. Opinnäytetyössä edistetään täten EU-ohjelmien evaluaatiotutkimusta yksittäisen projektin näkökulmasta. Toisaalta opinnäytetyössä käsitellään varsin päivänpolttavaa aihetta eli jätevedenkäsittelyä haja-asutusalueilla Suomessa ja Virossa. MINWA-hankkeen onnistuneisuutta arvioidaan soveltaen Euroopan komission määrittämiä kriteerejä: oleellisuutta, tehokkuutta, tuloksellisuutta, vaikutusta ja pysyvyyttä. Arviointiin sisällytetään kriteereihin pohjaava suoriutumisluokitus sekä yksityiskohtainen selostus kunkin tavoitteen toteutumisesta sekä mahdollisista eroavaisuuksista tavoitteiden ja tulosten välillä. Tämä hankkeen sisäisen evaluaatio oli hankehenkilöstön tilaama. Yleisesti voidaan todeta että MINWA saavutti asettamansa tavoitteet tyydyttävästi sekä Suomessa että Virossa. Ainoastaan hankkeen vaikutusta ja pysyvyyttä oli vaikea arvioida vakuuttavasti näin lyhyellä aikavälillä, vain neljä kuukautta hankkeen päättymisen jälkeen. Hanke oli ehdottoman oleellinen omalla toiminta-alueellaan ja huolimatta etenkin Suomessa kohdatuista vaikeuksista toteutuksen suhteen onnistuttiin hankkeessa pääsääntöisesti toteuttamaan suunnitellut toiminnot ja saavuttamaan halutut tulokset

Terveyttä ja arkiliikkumista edistävää kaupunkisuunnittelua tukemassa

Kokonaisvaltainen, eri kuntasektorit sekä asukkaat osallistava liikenne- ja kaupunkisuunnittelu on haastavaa ja keinovalikoima tässä työssä on osin rajallinen. Turun ammattikorkeakoulu on mukana EU:n Central Baltic -rahoitteisessa Participatory urban planning for healthier urban communities (HEAT) -hankkeessa. Siinä keskitytään osallistamisen näkökulmasta hajanaisen kaupunkisuunnittelun ja pyöräilyinfrastruktuurin haasteisiin. Hanke edistää pyöräilyä terveydelle hyödyllisenä, taloudellisena, turvallisena sekä ympäristöystävällisenä liikkumisen muotona. Turun ammattikorkeakoulun tehtävänä on ollut toimenpiteiden taloudellisuuteen liittyvät osa-alueet

Kaupunkiliikenteen sähköistämisellä ilmastonmuutosta vastaan

Turun ammattikorkeakoulu oli 2017–2020 mukana BSR electric – Fostering e-mobility solutions in urban areas in the Baltic Sea Region -hankkeessa, jossa tutkittiin sähköistämisen mahdollisuuksia kaupunkiliikenteessä. Ammattikorkeakoulu keskittyi hankkeessa erityisesti organisaatiologistiikkaan. Teknologian rajoitteista ja polttomoottoriautoja korkeammista hankintakustannuksista huolimatta sähköautot ovat monessa tapauksessa varsin toimiva vaihtoehto organisaatiologistiikassa. Kaupunkiympäristössä myös kevyet sähköajoneuvot voivat olla varteenotettava valinta erilaisiin liikkumistarpeisiin. Tarjonnan huolellinen kartoitus ja sopivuuden arviointi kuhunkin käyttötarkoitukseen sekä ajoneuvojen käyttäjien näkökulma ovat avainasemassa kaupunkiliikenteen sähköistämisen edistämisessä

Vapaaehtoinen paluumuutto Kosovoon : paluumuuttosuunnitelma heikoimmassa asemassa olevien palaajien kestävän paluun tukemiseksi

Raportissa on koottu keskeisiä asioita heikoimmassa asemassa olevien muuttajien kestävän paluun tukemiseksi Suomesta Kosovoon. Raportin lähtökohtana ovat EU:n paluudirektiivin (2008/115/EY) ja sen pohjalta toimivan EU:n paluumuuttorahaston (Return Fund, lyhenne RF) tavoitteet, joiden mukaisesti vapaaehtoisen paluumuuton mahdollisuutta tulee suosia ensisijaisena paluun muotona EU:n jäsenvaltioissa. Kestävä paluumuutto on mielekäs tavoite sekä palaajan itsensä että Kosovon yhteiskunnan, kulttuurin ja elinkeinoelämän kannalta. On syytä panostaa vahvasti siihen, että paluu on paitsi turvallinen, myös sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä. Ennen kaikkea kyse on inhimillisistä tarpeista, ihmisten elämäntarinoista ja siitä, että jokaisella palaajalla on mahdollisuus tehdä ratkaisu paluusta itsenäisesti ja saada asiantuntevaa tukea oman päätöksensä toteuttamiseen.Johdanto Lyhenteet ja käsitteet 1 Vapaaehtoinen paluumuutto – mistä on kyse? 1.1 Muuttoliike Kosovosta ulkomaille 1.2 Kosovon vapaaehtoiseen paluumuuttoon liittyneet aikaisemmat projektit Suomessa 1.3 Paluumuuttajien vastaanotto ja tuki Kosovossa 1.4 Kosovon yhteiskunnallinen tilanne heikoimmassa asemassa olevien näkökulmasta 1.4.1 Turvallisuus 1.4.2 Rikollisuus ja korruptio 1.4.3 Talous ja työllistyminen 1.4.4 Sosiaaliset olosuhteet ja naisten asema 1.4.5 Vähemmistöjen tilanne 1.5 Kosovon tulevaisuus ja paluumuutto 2 Vapaaehtoisen paluumuuton toteutus ja paluumuuttosuunnitelma – heikoimmassa asemassa olevien näkökulma 2.1 Paluumuuton tukemisen ja toteutuksentaustatyö 2.1.1 Palaajan identifiointi ja paluun yleiset ehdot 2.1.2 Maatietojen ajankohtaisuus 2.1.3 Paluumuuton tukemisen verkostoyhteistyö Suomessa ja Kosovossa 2.2 Paluumuuttoon liittyvä tiedotus kohderyhmälle Suomessa 2.3 Henkilökohtaisen paluusuunnitelman laatiminen heikoimmassa asemassa olevalle paluumuuttajalle 2.3.1 Yksilöllisen tilanteen arviointi 2.3.2 Paluumuuttoa tukevia palveluita Kosovossa 2.3.3 Paluumuuton kustannusten arviointia 3 Yhteenveto ja kehittämisehdotukset Lähteet Infolaatikot

Drivers and barriers to the electrification of inner-city logistics : case Arkea Ltd. in Turku, Finland

City organizations play an important part in the transition to carbon-free transport, as they are responsible for a significant amount of GHG emissions in urban areas, particularly due to their various logistical functions. This report examines the feasibility of replacing (city) organization fleets with EVs or LEVs. It is based on the experiences and lessons learned from the demonstration phase of the BSR electric project and on a comprehensive literature review. First, the Turku use case and the demonstration actions are introduced and then the usability of EVs and LEVs in citylogistics on a general level is described. Then, the focus is moved to identifying the barriers and drivers for the electrification of fleets, ranging from aspects such as city planning and technology to more behavior-related factors at the level of both the individual employees and the organization as a whole. Finally, the fleet track and route optimization tool is introduced in more detail, followed by final conclusions. The report has been produced as part of the project “BSR electric – Fostering e-mobility solutions in urban areas in the Baltic Sea Region”. The project, involving 15 partner organizations from eight countries, aimed to enhance the utilization of e-mobility in urban transport systems. The seven different use cases of the project have demonstrated the potential applications of various types of e-mobility, such as e-bikes, e-buses and e-scooters. The project started in October 2017 and was finished in September 2020. The project was funded by the INTERREG Baltic Sea Region Programme 2014-2020

Circular Economy policy and practice in six European regions: Lessons learned from the REDUCES project

This lessons learned report gives an overview of the output and results of the first phase of the REDUCES project. The introduction states the relevance of combining a policy approach with business model analysis, and defines the objectives. Next, an overview is given of circular economy good business practices in the regions involved. Examining these business practices helped to define the regional needs for circular economy policy. This business approach proved to be a solid base for developing regional circular economy action plans, the last chapter of this report

Towards Baltic Sea citizenship : experiences in public involvement

The Baltic Sea is in poor shape. It is troubled by algae, increasing maritime transports, losses in biodiversity and climate change, which accelerates eutrophication. In order to change the course actions at many levels are needed. The BalticSeaNow.info project highlighted the role of individual citizens. The project aimed to arouse citizen activity and offer channels for discussion on the state and future of the Baltic Sea. The research objective was to test and develop various participation methods and ways to present research data on the Baltic Sea. This publication compiles and assess them, and provides an overview of the project on the whole

Arviointi osaksi kokeilujen suunnittelua ja toteutusta – käsikirja palvelujen kehittäjälle

Nopeiden kokeilujen avulla yritykset voivat testata uusien palveluiden toimivuutta todellisessa ympäristössä ja oppia käyttäjien kokemuksista. Myös kokeilun epäonnistumisista voidaan oppia. Kokeilujen avulla yritykset voivat kehittää palveluja kannattavaksi liiketoiminnaksi, ja kokeilujen aikana syntyy usein uusia verkostoja. Myös kunnat ja valtio voivat hyödyntää yrityssektorin näkemystä uusista palveluista. Tässä käsikirjassa esitellään hyviä käytänteitä kokeilujen toteuttamiseen ja arviointiin. Se on tarkoitettu oppaaksi kokeiluja toteuttaville ja aiheesta kiinnostuneille, kuten kaupungeille, yrityksille tai kehityshankkeille. Käsikirjassa käydään läpi kokemuksia Vähähiilinen liikkuminen liikennehubeissa -hankkeessa tehtyjen kokeilujen arvioinnista. Esimerkit jakautuvat vaikutusten arviointiin, prosessiarviointiin sekä skaalautumiseen. Kokeilujen opit saadaan parhaiten talteen, kun niitä arvioidaan systemaattisesti. Arviointityökalut tulee miettiä tarkkaan, ja arviointia tulee tehdä koko prosessiin ajan eli aloittaa se jo suunnitteluvaiheessa. Kannattaa muistaa, että arvioinnin työkalut voivat olla myös yksinkertaisia. Erilaisista arvioinnin tavoista löydät vinkkejä tästä käsikirjasta