Näkökulmia kielellisten taitojen arviointiin ja kielellisen vaikeuden tunnistamiseen monikielisellä lapsella

Peer reviewe

ÄÄNTELYN KEHITTYNEISYYS 8 KUUKAUDEN IÄSSÄ JA SEN YHTEYS VARHAISEN TUOTTAVAN SANASTON KOKOON

Tämän tutkimuksen tarkoituksenaoli saada tietoa siitä, millaistasuomalaislasten ääntely on 8 kuukauden iässä. Lisäksi tutkittiin, onkoääntelyn kehittyneisyydellä yhteyttä lapsen varhaisen tuottavan sanastonkokoon. Tutkimuksen aineistona käytettiin 10 lapselta 8 kuukauden iässätehtyjä noin puolen tunnin mittaisia videonauhoituksia, jotka litteroitiinortografisesti osin IPA:a apuna käyttäen. Lisäksi ääntelyt luokiteltiin eritasoille niiden kehittyneisyyden mukaan ja määritettiin kultakin lapselta niinkutsuttu keskimääräinen jokeltelutaso. Ensisanojen kehitystä tarkasteltiinlasten vanhempien täyttämien sanapäiväkirjojen avulla. Tutkimuksessahavaittiin, että lasten ääntelyssä oli paljon yhtäläisyyksiä, mutta myössuuria yksilöllisiä eroja. Ääntelyn kehittyneisyys näytti olevan yhteydessäkuusi kuukautta myöhemmin ilmenevän tuottavan sanaston laajuuteen.Tutkimuksessa saatiin lisää tietoa suomalaislasten ääntelyn piirteistä.Havainnot ääntelyn kehittyneisyyden yhteydestä ensisanojen kehitykseenantavat viitteitä siitä, että päätelmiä sanaston kehityksestä voidaan tehdä josen perusteella, millaisia ääntelyitä lapsi tuottaa esileksikaalisella kaudella.Avainsanat: ääntelyn kehitys, jokeltelu, keskimääräinen jokeltelutaso,ensisanojen kehitysKeywords: development of vocalization, babbling, mean babbling level, development of vocabular

LASTEN KERRONTATAITOJEN ARVIOIMINEN

Kerronnalla eli narraatiolla tarkoitetaan reaalimaailmaan tai mielikuvitukseenperustuvien tapahtumien kielellistä kuvausta. Kerronta on yksi kielenkehityksen tärkeä osa-alue, koska se vaatii sekä kielellisten että kognitiivistentaitojen hallintaa ja niiden yhteensovittamista. Näin ollen kerrontataidoilla onmyös keskeinen rooli logopedisessa arvioinnissa ja kuntoutuksessa. Lastenkerrontataitoja voidaan arvioida tyypillisesti tarinan uudelleen kerronnan taitarinan luomisen kautta. Myös niin kutsuttua henkilökohtaista kertomusta onkäytetty kerrontataitojen arvioinnissa. Tämän katsauksen tarkoituksena onkuvata kolmen erilaisen kerronnan arviointimenetelmän teoreettista taustaaja menetelmien sovellettavuutta logopedisesta näkökulmasta. Kerrontataitojaon tutkittu suomen kielessä vähän, vaikka esimerkiksi englanninkielistätutkimustietoa on saatavilla jo runsaasti. Lisää tutkimustietoa tarvitaankinsekä kielellisissä taidoissaan tyypillisesti että poikkeavasti kehittyviensuomenkielisten lasten kerrontataidoista.Avainsanat: Kerronta, arvioiminen, kielen kehitysKeywords: Narrative, assessment, language development

The sources of phonological knowledge: a cross-linguistic perspective

Les données expérimentales, obtenues pour des enfants apprenant des langues cibles différentes, se caractérisent par des similitudes et des différences. Elles montrent également une continuité entre la perception de la parole et les premières vocalisations. Ceci invite à considérer que la mise en relation précoce entre les formes du babillage et les formes des mots entendus est à la base des premières unités produites qui au départ sont structurellement très limitées mais relativement correctes. C’est cette conception que nous retenons pour rendre compte aussi bien des similarités que des différences dans la forme des premiers mots produits pour des langues cibles différentes. Des mesures de la durée de consonnes médiales dans la parole adulte et dans les mots des enfants dans des langues où la longueur consonantique a une valeur phonologique vs phonétique différente permettent d’établir que la mise en place des représentations phonologiques repose sur (1) l’apprentissage direct de fréquences de distribution et (2) l’apprentissage du lexique, qui suffit à expliquer le développement des contrastes phonologiques pertinents pour chaque langue-cible. Selon nous, les systèmes complémentaires de mémoire implicite et explicite permettent de rendre compte des deux types d’apprentissage. Nous défendons donc le point de vue selon lequel une exposition régulière à l’environnement linguistique suffit pour expliquer la construction de la connaissance phonologique sans avoir recours à une connaissance linguistique innée ni de la Grammaire Universelle.Early word production profiles for children learning different languages reflect both similarities and differences. Experimental evidence of a link between speech perception and vocal production supports the idea that a match between the child’s own babbling forms and input speech is the source of the constrained but relatively accurate first word forms, a point of similarity across language groups. Measurements of the duration of medial consonants in adult speech and in the early words of children exposed to languages differing in their phonetic and/or phonological treatment of consonantal length make it possible to distinguish between (1) direct learning of distributional frequencies and (2) lexical learning, which alone can account for the emergence of language-specific phonological contrasts and cross-linguistic differences in phonological patterning. It is argued that complementary implicit and explicit memory systems are sufficient to account for both of these kinds of learning, affecting the initial registering and later retrieval of phonological patterns and the establishment of lexical representations as well as the development of motoric routines and the matching of those routines to input speech. These learning mechanisms are thus able to account for the construction of phonological knowledge, given adequate exposure to an ambient language, with no need to posit innate linguistic knowledge or Universal Grammar

KAKSIVUOTIAIDEN SUOMALAISLASTEN KIELELLISET TAIDOT

Teemanumeron esipuhe

SISÄKORVAISTUTETTA KÄYTTÄVIEN LASTEN MORFOSYNTAKTISET TAIDOT: MONITAPAUSTUTKIMUS

Tutkimuksen tavoitteena oli kuvata kolmen sisäkorvaistutetta 3;11–5;2 vuottakäyttäneen lapsen morfosyntaktisia taitoja produktiivisen syntaksin indeksin(IPSyn) suomenkielisellä versiolla. Istutelasten taitoja verrattiin kuuloiän jasukupuolen sekä kronologisen iän ja sukupuolen perusteella kaltaistettujenverrokkien taitoihin. Sisäkorvaistutelasten ja kuuloiän ja sukupuolensekä kronologisen iän ja sukupuolen mukaan kaltaistettujen verrokkiennominirakenteiden pisteissä ei juuri ollut eroa. Istutelasten verbirakenteidenIPSyn-pisteiden keskiarvo sijoittui näiden kahden verrokkiryhmän keskiarvojenväliin. Istutelasten morfosyntaktisten taitojen hajonta oli suuri erityisestituotetuissa verbi- ja lauserakenteissa. Näyttäisi siltä, että IPSynin suomalaisversiosoveltuu hyvin sisäkorvaistutelasten morfosyntaktisten taitojen arviointiin.Avainsanat: kuulovika, morfosyntaktiset taidot, sisäkorvaistuteKeywords: cochlear implant, hearing impairment, morphosyntactic skill

FIN-LARSP-MENETELMÄN SOVELTUVUUS MORFOSYNTAKTISTEN TAITOJEN ARVIOINTIIN KIELELLISESSÄ ERITYISVAIKEUDESSA

Artikkelissa selvitetään suomen kieleen sovelletun Language Assessment,Remediation and Screening Procedure -menetelmän (FIN-LARSP)käyttökelpoisuutta morfosyntaktisten taitojen arvioinnissa kolmella lapsella (4;1–4;9), joilla on kielellinen erityisvaikeus (KEV). LARSP kehitettiin alunperin englannin kieleen mutta siitä on myöhemmin tehty sovelluksia useisiin kieliin. Nyt esiteltävän pilottitutkimuksen tulokset osoittavat, että tieteellisessä tutkimuksessa FIN-LARSP puolustaa hyvin paikkaansa suomenkielisten lasten morfosyntaktisten taitojen analysointi- ja diagnosointimenetelmänä. Pilottitutkimuksemme tulokset ovat linjassa muiden menetelmien (IPSyn) antamien tulosten kanssa. Lisäksi tutkimus osoitti, että tutkituilla KEV-lapsilla morfologiset taidot ovat jäljessä syntaktisia taitoja, mitä ei ole aikaisemmin raportoitu. Sen sijaan kliinisessä puheterapiatyössä erityisesti menetelmän työläys ja lingvistinen vaativuus voivat muodostua käytön esteeksi.Avainsanat: FIN-LARSP-menetelmä, kielellinen erityisvaikeus, morfosyntaksiKeywords: FIN-LARSP method, morphosyntax, specific language impairmen

KUVASARJAKERRONNAN JA KIELELLISEN TYÖMUISTIN VÄLINEN YHTEYS TYYPILLISESTI KEHITTYNEILLÄ LAPSILLA JA LAPSILLA, JOILLA ON KIELELLINEN ERITYISVAIKEUS

Kerronta edellyttää monenlaisen kielellis-kognitiivisen tiedon yhteensovittamista, mutta kerronnan ja työmuistin yhteyttä on tutkittu vähän. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin kerronnan ja työmuistin välistä yhteyttä käyttäen kahta erilaista kerrontatehtävää: tarinan luomista ja toistokerrontaa. Tehtävät eroavat toisistaan siten, että toistokerronta perustuu aiemmin kuultuun tarinaan ja tarinan luomisessa tarina muodostetaan itse. Tutkimukseen osallistui 17 5–6-vuotiasta lasta, joilla on kielellinen erityisvaikeus ja 17 tyypillisesti kielellisissä taidoissaan kehittynyttä lasta. Lapset kertoivat kaksi tarinaa, joista Linja-autotarina perustuu toistokerrontaan ja Kissatarina tarinan luomiseen. Kertomuksista analysoitiin tuotetun relevantin tiedon määrä. Työmuistitehtävänä käytettiin NEPSY-II -testin Lauseiden toistaminen -osatestiä. Lapset, joilla on kielellinen erityisvaikeus, tuottivat sisällöllisesti niukempia kertomuksia kummankin kerrontatehtävän osalta tyypillisesti kehittyviin lapsiin verrattuna, ja he suoriutuivat myös työmuistitehtävästä heikommin. Työmuistin ja toistokerronnan väliltä löydettiin yhteys ainoastaantyypillisesti kehittyneiden lasten osalta, kun taas tarinan luomisen jatyömuistin väliltä ei havaittu merkitseviä yhteyksiä. Tulokset osoittavat, että eri kerrontatehtävät voivat edellyttää osittain erilaisia taitoja, mikä tulisi huomioida kerrontataitoja arvioitaessa.Avainsanat: kerronta, kielellinen erityisvaikeus, tarinan luominen,toistokerronta, työmuistiKeywords: narration, specific language impairment, story generation, story retell, working memor

KAKSIVUOTIAIDEN SUOMALAISLASTEN KONSONANTTI-INVENTAARIT

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitä konsonantteja 2-vuotiaat suomalaislapsettuottavat eri sana-asemissa. Lisäksi tutkittiin sanaston laajuuden yhteyttäkonsonantti-inventaarin kokoon. Aineisto koostui 24 lapsen spontaaneista 15 minuutinmittaisista puhenäytteistä, jotka litteroitiin IPA:a käyttäen. Tulokset osoittivat, että 2-vuotiaiden suomalaislasten konsonantti-inventaarien koossa ja sanaston laajuudessaon suurta variaatiota. Sanaston laajuus korreloi positiivisesti konsonantti-inventaarinkoon kanssa.Avainsanat: Fonologia, konsonantti-inventaari, sanasto, variaatioKeywords: Phonology, consonant inventory, lexicon, variatio