Occurrence, reaction and transport behavior of cadmium in groundwater

Cadmium (Cd) is a non-essential trace element that is widely distributed in the environment. It remains in solution at near neutral pH and is one of the most toxic elements in the environment. There is a lack of information about the processes that control Cd concentration in groundwater. Elevated Cd concentrations can be resultant from a multitude of natural and anthropogenic sources. The goal was to provide a better understanding about the source, transport, and fate of Cd in groundwater through the evaluation of a large hydrogeochemical data set. Above-threshold Cd concentrations were linked to specific groundwater compositions caused by land use in connection with acidification or nitrate. The main parameters affecting Cd mobility were pH and redox potential, which were linked to Cd sorption and release from minerals. Cadmium primarily occurred in shallow groundwater under oxic and autotrophic nitrate reducing conditions. Hydrogeological factors limited Cd retention capacity

Ruderal- und Adventivflora von Aufschüttungen in Bremen: sporadische Pracht auf vergänglichem Neuland

We investigated massive artificial deposits of soils, sands and debris, which accommodate a speciesrich urban flora in the municipal area of Bremen. They originate from extensive rearrangements of old port areas, large soil coverings of rubbish deposits or highway construction. The extended open areas are optimal colonization sites of typical annual, bi-annual and perennial species: local rurals as well as new adventitious invaders. Before the sites were finally sealed by roads and houses, many of the up to now rare species in the Bremen area are able to complete their reproduction cycle (e. g. Chenopodium hybridum, C. foliosum, Amaranthus blitum, Rumex salicifolius). Potentilla supina, Pastinaca sativa ssp. urens, Dittrichia graveolens and Carduus acanthoides were recorded in Bremen for the first time. Our results show that episodical but highly dynamic sites enrich the urban diversity considerably. Further periodical disturbance, turn-overs and displacements could preserve the high species diversity of early successional stands, which have become rare in our highly controlled urban landscape

Varieties of religious perception : a Q methodological approach to the study of relgious [i.e religious] beliefs.

Religion is at the heart of all cultures. Three of the most widely known religions are Christianity, Islam, and Judaism. To determine if differences exist, a Q-methodology study of religious beliefs was conducted. The experiment consisted of two parts: an extensive study and an intensive study. Experiment 1 involved participants completing a q-sort asking about personal religious beliefs. A FANOVA, a combination of Principle Components Analysis (PCA) and a Multivariate Analysis of Variance (MANOVA), was run. Two factors emerged: a religious factor and a nonreligious factor. The results for Factor 1 F(3, 157) = 82.188, p = 0.661, and Factor 2 were F(3, 157) = 76.330, p = 0.593; KMO = 0.822. The null hypothesis was rejected. Experiment 2 was conducted to analyze beliefs from prominent members of religions. A Catholic priest, a Muslim Imam, and a Jewish Rabbi completed an intensive sixteen-item q-sort. From the intensive study, three factors emerged in all participants: a religious factor, a parental factor, and a spiritual factor. These results show that religiosity differs from spirituality. Secondly, it suggests that parents have an overwhelming effect on religious beliefs. The results from both experiments suggest that the perception of religious beliefs is similar in all religions tested despite differences observed in the media. Keywords: religion, psychology, Q-methodology, Christianity, Judaism, Islam, Atheism, comparative religio

Opas sijoitusasunnon ostoon

Opinnäytetyön aiheena oli luoda opas aloittavalle asuntosijoittajalle. Tutkimusta varten perehdyttiin aiheesta kertoviin lähteisiin ja tämän lisäksi toteutettiin teemahaastattelu finanssirahoitusalla työskentelevän rahoitusasiantuntijan kanssa. Haastattelun ja aineiston pohjalta koottiin rakenteeltaan selkeä ja ytimekäs opas, jonka tehtävänä on auttaa aloittelevaa asuntosijoittajaa sijoituspolkunsa alussa, sekä avata Suomen tämänhetkistä asuntomarkkinatilannetta. Opinnäytetyön alussa perehdytään myös siihen, kuinka Covid-19 on vaikuttanut pääkaupunkiseudun asuntomarkkinatilanteeseen ja mitkä ovat tulevaisuuden odotukset asuntomarkkinoiden ja rakentamisen saralla. Tämän jälkeen perehdytään asuntosijoittamiseen ja siihen vaikuttaviin tekijöihin. Asuntosijoittamisen keskeisten asioiden jälkeen analysoidaan rahoitusasiantuntijan kanssa käytyyn teemahaastatteluun. Viimeisenä opinnäytetyössä on teoriaosuuden ja teemahaastattelun pohjilta tehty johtopäätös. Opinnäytetyön tehtävänä on vastata seuraaviin kysymyksiin: Mitkä tekijät ovat olennaisia sijoitusasunnon hankinnassa? Mitkä tekijät vaikuttavat asuntojen markkinatilanteeseen ja mitkä ovat vaikuttavia tekijöitä asunnon valinnan kannalta? Mitkä ovat rahoitukseen kannalta oleellisimmat tekijät? Kuinka Covid-19 on vaikuttanut sijoitusasuntojen markkinoihin ja onko asuntomarkkinoilla havaittavissa muutoksia joihin asuntosijoittajan tulisi varautua? Opinnäytetyön johtopäätöksenä voidaan todeta, että asuntosijoittaminen on pitkällä tähtäimellä kannattava sijoitusmuoto eikä sijoittamisen aloittaminen vaadi erityisen suurta alkupääomaa. Aloittavan asuntosijoittajan tulee perehtyä tarkasti ostettavaan asuntoon ja sen lähiympäristöön, sekä määritellä ennen asunnon ostoa oma sijoitusstrategiansa

Kuluttajan ostopäätökseen vaikuttavat tekijät

Kuluttajan ostopäätökseen vaikuttavat monet eri tekijät. Nämä luokitellaan ulkoisiksi- ja sisäisiksi tekijöiksi. Sisäiset tekijät ovat kuluttajan henkilökohtaisia tekijöitä, joita kutsutaan demograafisiksi tekijöiksi esimerkiksi ikä, asuinpaikka ja ammatti. Demograafisten tekijöiden avulla on mahdollista kohdentaa markkinointia kuluttajille. Ulkoiset tekijät ovat yrityksien omia tekijöitä, joihin kuluttajat eivät pysty vaikuttamaan. Näitä tekijöitä ovat esimerkiksi asiakaspalvelu ja mainonta. Ostopäätökseen vaikuttavia tekijöitä ovat myös kuluttajan ostajatyyppi ja ostoprosessi. Kaikki nämä yllä mainitut tekijät vaikuttavat kuluttajaan ja ohjaavat hänen ostopäätöstään. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää kuluttajien ostopäätöksiin vaikuttavia tekijöitä. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Opa & Muurikka. Tutkimus toteutettiin kyselylomakkeella. Kysely julkaistiin toimeksiantajan sosiaalisen median tilille ja se oli avoinna vastaajille viikon ajan. Kyselylomakkeen laadinnassa hyödynnettiin opinnäytetyön tietoperustaa. Kyselylomakkeen vastauksien analysoinnissa hyödynnettiin ympyrädiagrammia ja palkkikaaviota, jotka helpottavat hahmottamaan vastauksia. Tutkimuskyselyn avulla pyrittiin selvittämään mitkä tekijät vaikuttavat kuluttajan ostopäätöksiin toimeksiantajan tuotteiden suhteen, sekä mitkä arvot ovat kuluttajalle tärkeimpiä. Vastaajien kesken tärkeimmiksi arvoiksi nousivat kotimaisuus ja laatu. Tutkimuskyselyn tuloksien pohjalta selvisi, että vastaajat kokevat merkittäviksi tekijöiksi ostopäätöstä tehdessään tuotteen omat ominaisuudet, tuotteen hinnan sekä hyvän asiakaspalvelun. Nämä tekijät ovat ulkoisia tekijöitä joihin yritys tai organisaatio pystyy vaikuttamaan ja näin varmistaa, että kuluttajat tekevät ostopäätöksen suuremmalla todennäköisyydellä. Kyselylomakkeesta saatiin selville, millaisia arvoja vastaajille tulee toimeksiantajasta, sekä kuinka tunnettu toimeksiantaja on vastaajien keskuudessa. Lisäksi voitiin todeta, että toimeksiantaja on onnistunut tuomaan omat arvonsa esille yritystoiminnassaan ja tuotteissaan, sillä vastaajien arvot kohtasivat yrityksen arvot. Toimeksiantaja pystyy hyödyntämään opinnäytetyötä yritystoiminnassaan, koska tietää ne tekijät, joita kuluttajat arvostavat eniten tehdessään ostopäätöksensä

Vorkommen, Reaktions- und Transportverhalten von Cadmium im Grundwasser

Cadmium (Cd) is a non-essential trace element that is widely distributed in the environment. It remains in solution at near neutral pH and is one of the most toxic elements in the environment. There is a lack of information about the processes that control Cd concentration in groundwater. Elevated Cd concentrations can be resultant from a multitude of natural and anthropogenic sources. The goal was to provide a better understanding about the source, transport, and fate of Cd in groundwater through the evaluation of a large hydrogeochemical data set. Above-threshold Cd concentrations were linked to specific groundwater compositions caused by land use in connection with acidification or nitrate. The main parameters affecting Cd mobility were pH and redox potential, which were linked to Cd sorption and release from minerals. Cadmium primarily occurred in shallow groundwater under oxic and autotrophic nitrate reducing conditions. Hydrogeological factors limited Cd retention capacity

Cadmium Background Levels in Groundwater in an Area Dominated by Agriculture

Cadmium is a highly toxic trace metal, which can be of geogenic or anthropogenic origin, for example, minerals, phosphate fertilizers, and combustion emissions. Due to its low sorption affinity compared to other heavy metals, Cd is easily mobilized, potentially resulting in elevated Cd concentrations in groundwater. This study assessed background levels of Cd in groundwater related to hydrogeology and hydrogeochemical processes through evaluation of a large hydrogeochemical data set composed of groundwater analyses from 6300 wells in Northwestern Germany. Calculated Cd background levels in groundwater were between 0.01 µg/L in hydrogeological units with mainly reducing conditions and 0.98 µg/L in less reducing groundwater recharge areas. The results showed that groundwater Cd concentrations above 0.5 µg/L (the German threshold value) are not necessarily elevated but could be the regional or ambient background level, depending on the hydrogeological unit. What would be considered as ambient background levels, however, indicated the influence by continuous intensive land use as well as the local geology, which is dominated by glacial deposits. Cadmium concentrations in groundwater were mainly controlled by hydrogeochemical and hydrogeological parameters and not by the amount of anthropogenic Cd input, in particular through the use of phosphate fertilizers. Instead, analyses of the solid phase revealed that Cd release from the aquifer matrix due to changes in hydrogeochemical parameters was more likely. Aquifer sediments in Northwestern Germany can be enriched in Cd originating from multiple sources, which in turn can cause elevated Cd concentrations in groundwater. Integr Environ Assess Manag 2019;00:1–11. © 2019 The Authors. Integrated Environmental Assessment and Management published by Wiley Periodicals, Inc. on behalf of Society of Environmental Toxicology & Chemistry (SETAC