Self-reported bruxism : Associated factors among media personnel with or without irregular shift work

Tutkimuksen kohderyhmänä oli mediatyöntekijöitä, joiden toimenkuva on viime vuosina muuttunut yhä kuormittavammaksi epäsäännöllisen vuorotyön sekä jatkuvien teknisten, organisatoristen ja taloudellisten tekijöiden ristipaineessa. Väitöskirjatutkimus on osa laajempaa tutkimushanketta, joka suunniteltiin selvittämään epäsäännöllisen vuorotyön mahdollisia haittoja. Tutkimusta tukivat taloudellisesti Työsuojelurahasto ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia sekä resurssipanostuksin Hammaslääketieteen laitos (HY), Työterveyslaitos ja Yleisradio Oy. Bruksismi on tahdosta riippumatonta hampaiden narskuttelua tai yhteenpuristamista. Hampaiden narskuttelu on rytmistä jaksoittain toistuvaa puremalihasten toimintaa, joka esiintyy nukkuessa -tavallisimmin kevyen unen ja havahtumisjaksojen yhteydessä. Valveilla ollessa bruksismi on terveillä ihmisillä lähinnä hampaiden yhteenpuristamista. Yleisen käsityksen mukaan toistuvaa unibruksismia esiintyy noin 10 %:lla ja valveilla tapahtuvaa hampaiden yhteenpuristamista noin 20 %:lla. Aiemmin bruksismi kuului kansainvälisen unihäiriöluokituksen (ICSD 1997) mukaan unen erityishäiriöihin, mutta tuorein luokitus (ICSD 2005) listaa sen unen liikehäiriöihin. Väitöstutkimuksen yleisenä tavoitteena oli kartoittaa koetun bruksismin ja uni- valvehäiriöiden yhteyttä. Tutkimus oli poikittainen vertailututkimus epäsäännöllistä vuorotyötä ja säännöllisiä päivävuoroja tekevien välillä. Mielenkiinto kohdistui myös bruksismin ja kasvojen alueen kivun mahdolliseen yhteyteen. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin joidenkin tunnetusti unen laatua huonontavien psykososiaalisten, neurologisten ja fysiologisten tekijöiden yhteyttä koettuun bruksismiin. Tutkimuksen kohderyhmän muodosti 750 Yleisradion epäsäännöllistä vuorotyötä tekevää työntekijää. Vertailuryhmänä käytettiin samansuuruista satunnaistetusti valittua kaltaistettua Yleisradion työntekijäjoukkoa, joka tekee samankaltaista työtä, mutta säännöllisenä päivätyönä. Kohderyhmälle lähetettiin kyselylomakkeet, jotka kartoittivat koetun bruksismin lisäksi mm. tutkittavien taustatiedot, yleisen terveydentilan, yleisiä koettuja stressioireita ja tuntemuksia, kipuoireita, sekä unen laatua. Lisäksi esitettiin jaksamista ja työympäristöä koskevia kysymyksiä. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 874 henkilöä. Kokonaisvastausprosentti oli 58,3 % (53,7 % miehiä). Epäsäännöllistä vuorotyötä tekevien vastausprosentti oli 82,3 % ja säännöllistä päivätyötä tekevien ryhmässä 34,3 %. Työtehtävät sisälsivät ohjelmien toimitus- ja tuottamistyötä, teknistä tuotanto- ja tukityötä, sekä esimies- ja hallintotyötä. Miesten keski-ikä vuorotyöryhmässä oli 45,0 (± 10,6) vuotta ja naisten keski-ikä 42,6 (± 10,7) vuotta, vastaavat luvut päivätyötä tekeville olivat 47,4 (± 9,7) ja 45,5 (± 10,1) vuotta. Vuorotyötä tekevistä oli miehiä 56,6 %, päivätyöryhmässä miehien osuus oli 46,7 %. Usein koettua bruksismia havaittiin koko tutkimusjoukossa 10,6 %:lla. Bruksismin esiintyvyydessä ei ollut merkitsevää eroa epäsäännöllistä vuorotyötä ja päivätyötä tekevien välillä. Kun bruksismia ja stressiä arvioitiin suhteessa tyytyväisyyteen nykyiseen työaikamuotoon, molemmat olivat merkitsevästi vallitsevimpia niillä, jotka halusivat vaihtaa nykyistä työaikamuotoaan. Epäsäännöllistä vuorotyötä tekevät lisäksi ilmoittivat kokevansa enemmän stressiä kuin päivätyötä tekevät sekä olivat tyytymättömämpiä työaikamuotoonsa. Tutkittavista henkilöistä katkonaista unta esiintyi 43,6 %:lla sekä 36,2 % koki unensa virkistämättömäksi. Kasvokipua esiintyi 19,6 %:lla. Usein toistuva bruksaus sekä tyytymättömyys työaikamuotoon olivat erittäin merkitsevästi yhteydessä unihäiriöiden sekä riittämättömän unen oireiden kanssa. Bruksismi ja katkonainen uni osoittautuivat myös kasvokivun taustatekijöiksi. Tutkimus osoitti, että koetulla bruksismilla oli merkitsevä yhteys unihäiriöihin, kasvokipuun, koettuun stressiin ja ahdistuneisuuteen, nuorempaan ikään, runsaampiin hammaslääkäri- ja lääkärikäynteihin sekä siihen että oli tyytymätön työaikamuotoonsa (itse työaikamuoto ei ollut merkitsevä tekijä). Tutkimuksen yhtenä johtopäätöksenä todettiin, että koettu bruksismi voi terveillä työikäisillä henkilöillä olla osa stressaavaa tilannetta ja siihen liittyvää käyttäytymistä. Tämän tiedostaminen terveydenhuollossa voisi olla hyödyllistä.The present study was performed on media personnel who could be considered to be under sustained pressure at work due to intense on-going technological, organizational and economic changes. The study formed part of a comprehensive investigation of shift work and its sleep/awake consequences. The general aim was to examine the relationships of self-reported bruxism and sleep quality among employees with or without irregular shift work. The study also focused on the possible associations of bruxism and orofacial pain. Some psychological, neurological and physiological factors known to be detrimental to sleep were also studied. A questionnaire with several standard questions was mailed to all employees of the Finnish Broadcasting Company with irregular shift work (n=750; 57.0 % men) and to an equal number of randomly selected controls in the same company with regular eight-hour daytime work (42.4 % men). The mean age of invited subjects was 43.0 (SD 10.4) years in irregular shift work and 44.8 (SD 10.2) years in day work. The work duties of the present media personnel included journalism, broadcasting, programme production, technical support and administration. The questionnaire covered perceived bruxism (assessed with a five-point scale) and, among others, the following: demographic items, employment details, general health experience, physical status, pain symptoms, psychosomatic symptoms, psychosocial status, stress experience, work satisfaction and performance, perceptions of sleep and its awake consequences. The overall response rate was 58.3% (53.7% men). The response rate in the irregular shift work group was 82.3% (56.6% men) and in the regular daytime work group 34.3% (46.7% men). The invited subjects and respondents in both shift work and day work groups were similar as regards gender and age (NS). Frequent self-reported bruxism was found among 10.6 % of subjects overall. The bruxism scores were evenly distributed in the irregular shift work and regular day work groups (NS). Similarly, a total of 43.6 % reported disrupted sleep and 36.2 % perceived their as sleep non-restorative. Current orofacial pain was found overall in 19.6 % of the study population. Among those reporting current pain 88.3 % had experienced it for over six months. According to the multivariate analyses, self-reported bruxism and dissatisfaction with current work shift schedule were significantly associated with most studied sleep variables. More frequent bruxism (p<0.01) and more severe stress (p<0.001) tended to occur more often among those subjects dissatisfied with their work shift schedule. It was found that dissatisfaction with one’s work shift schedule and not merely irregular shift work may aggravate stress and bruxism. In addition, frequent self-reported bruxism was associated with increased numbers of health care visits. The results also revealed significant associations between self-reports of bruxism and anxiety, and bruxism and orofacial pain experience. Based on the multivariate analyses, it can be concluded that disrupted sleep and bruxism may be concomitantly involved in the development of orofacial pain. It may also be possible that self-reported bruxism indicates sleep problems and their adherent awake consequences in non-patient populations. It was suggested that subjectively conceptualized awareness of bruxism may be linked to stress-related states and behavior which could be useful knowledge for health care professionals

Self-reported bruxism mirrors anxiety and stress in adults

Objectives: The aims were to analyze whether the levels of self-reported bruxism and anxiety associate among otherwise healthy subjects, and to investigate the independent effects of anxiety and stress experience on the probability of self-reported bruxism. Study Design: As part of a study on irregular shift work, a questionnaire was mailed to all employees of the Finnish Broadcasting Company with irregular shift work (number of subjects: n=750) and to an equal number of randomly selected employees in the same company with regular eight-hour daytime work. Results: The response rates were 82.3% (56.6 % men) and 34.3 % (46.7 % men), respectively. Among the 874 respondents, those aware of more frequent bruxism reported significantly more severe anxiety (p<0.001). Adjusted by age and gender, frequent bruxers were more than two times more likely to report severe stress (odds ratio 2.5; 95% confidence interval 1.5-4.2) and anxiety (odds ratio 2.2; 95% confidence interval 1.3-3.6) than non-or-mild bruxers. Conclusions: Present findings suggest that self-reported bruxism and psychological states such as anxiety or stress may be related in working age subjects

Associations of reported bruxism with insomnia and insufficient sleep symptoms among media personnel with or without irregular shift work

<p>Abstract</p> <p>Background</p> <p>The aims were to investigate the prevalence of perceived sleep quality and insufficient sleep complaints, and to analyze whether self-reported bruxism was associated with perceptions of sleep, and awake consequences of disturbed sleep, while controlling confounding factors relative to poor sleep.</p> <p>Methods</p> <p>A standardized questionnaire was mailed to all employees of the Finnish Broadcasting Company with irregular shift work (n = 750) and to an equal number of randomly selected controls in the same company with regular eight-hour daytime work.</p> <p>Results</p> <p>The response rate in the irregular shift work group was 82.3% (56.6% men) and in the regular daytime work group 34.3% (46.7% men). Self-reported bruxism occurred frequently (often or continually) in 10.6% of all subjects. Altogether 16.8% reported difficulties initiating sleep (DIS), 43.6% disrupted sleep (DS), and 10.3% early morning awakenings (EMA). The corresponding figures for non-restorative sleep (NRS), tiredness, and sleep deprivation (SLD) were 36.2%, 26.1%, and 23.7%, respectively. According to logistic regression, female gender was a significant independent factor for all insomnia symptoms, and older age for DS and EMA. Frequent bruxism was significantly associated with DIS (p = 0.019) and DS (p = 0.021). Dissatisfaction with current work shift schedule and frequent bruxism were both significant independent factors for all variables describing insufficient sleep consequences.</p> <p>Conclusion</p> <p>Self-reported bruxism may indicate sleep problems and their adherent awake consequences in non-patient populations.</p