2 research outputs found

    Vasteajan mittausjÀrjestelmÀn suunnittelu, toteutus ja testaus

    Get PDF
    A touchscreen is a commonly used medium for the interaction between a user and a device. Response to user's action is often indicated visually on the screen after a certain delay. This interface latency is inherent in any computer system. Studies indicate that the latency has a major contribution on how users perceive the interaction with the device. While modern commercial touchscreen devices manifest latencies ranging between 50 ms and 200 ms, research indicates that the user performance for tapping tasks deteriorates at considerably lower levels and users are able to discern the latency as low as 3 ms. In this Thesis we present a novel solution for Android operated mobile devices to expose factors behind the feedback latency of a tap event. We start by reviewing the main components of the Android operating system. Next we describe the internal system elements which partake in the interaction between the user's touch input event and its corresponding visual presentation on the screen of the device. Propelled by the obtained information, we implement an affordable, fully automated system that is capable of collecting both temporal and environmental data. The constructed measurement system provided revealing results. We discovered that most of the feedback latency on a mobile device is accumulated by the internal components which are involved in presenting the visual feedback to the user. We also identified two main user action patterns which impose a huge effect upon system's responsiveness. Firstly, the location of touch is reflected in the amount of feedback latency. Secondly, the interval between two consecutive touch events might cause even unexpected results. Our study demonstrated that the latency can vary a lot between different devices by ranging from no effect on one device to a five-fold difference on another device. The study concludes that, despite the feedback latency is affected by multiple factors, the latency can be measured very precisely with the system that can be built even by an average Joe.KosketusnÀyttö on yleisesti kÀytetty kanava kÀyttÀjÀn ja laitteen vÀlisessÀ vuorovaikutuksessa. JÀrjestelmÀn palaute kÀyttÀjÀn antamaan syötteeseen esitetÀÀn usein visuaalisesti laitteen nÀytöllÀ. Vasteen tuottamisessa syntyy kuitenkin jonkin verran viivettÀ eli latenssia. Tutkimusten mukaan viiveellÀ on suuri vaikutus kÀyttÀjÀkokemukseen. Nykyisten kosketuslaitteiden latenssi vaihtelee yleensÀ 50 ja 200 millisekunnin vÀlillÀ. Kosketuspohjaisten tapahtumien suorittamisen on todettu heikentyvÀt jo huomattavasti pienemmÀn viiveen johdosta ja jopa alle kolme millisekuntia kestÀvÀ viive on vielÀ havaittavissa. TÀssÀ diplomityössÀ esitetÀÀn Android-pohjaisille mobiililaitteille luotu edullinen jÀrjestelmÀ, jonka avulla pystytÀÀn mittaamaan kÀyttÀjÀn nÀytölle luoman kosketuksen ja sitÀ vastaavan jÀrjestelmÀn antaman visuaalisen palautteen vÀlistÀ viivettÀ. TyössÀ esitetellÀÀn ensin Android-kÀyttöjÀrjestelmÀn komponentit, jotka osallistuvat tÀmÀn tapahtumaketjun suorittamiseksi vaadittaviin toimintoihin. Tietojen pohjalta luodaan jÀrjestelmÀ, jolla voidaan kerÀtÀ automaattisesti dataa viiveen eri syntykohdista ja sen ympÀristöön littyvistÀ seikoista. Datan avulla pystytÀÀn aiempaa paremmin arvioimaan viiveen syntyyn vaikuttavia tekijöitÀ. Saatua tietoa voidaan hyödyntÀÀ yleisesti viiveen hallitsemiseen tÀhtÀÀviin toimenpiteisiin ja siten lopulta kÀyttÀjÀkokemuksen parantamiseen. JÀrjestelmÀllÀ mitatuista tuloksista selviÀÀ, ettÀ suurin osa tapahtumaketjun latenssista syntyy kÀyttÀjÀlle esitettÀvÀn visuaalisen palautteen vaatimiin toimenpiteisiin. LisÀksi työ tuo esille kaksi kÀyttÀjÀn syötteen antamiseen liittyvÀÀ toimintatapaa, joilla on suuri vaikutus latenssiin. Kosketuksen sijainti ruudulla ja kahden perÀkkÀisen kosketuksen vÀlinen aika vaikuttavat vasteaikaan. Latenssi ei aina muodostu suoraviivaisesti ja se voi ilmentÀÀ jopa yllÀttÀviÀ piirteitÀ eri laitteiden vÀlillÀ: toimintatapa yhdessÀ laitteessa ei vaikuta tulokseen, mutta saattaa toisessa laitteessa nÀkyÀ moninkertaisena erona. Vaikka latenssin syntyyn vaikuttaa monta eri tekijÀÀ, sitÀ voidaan onneksi mitata erittÀin tarkasti jÀrjestelmÀllÀ, jonka jopa Matti MeikÀlÀinen pystyy rakentamaan
    corecore