Serotonergiset antidepressantit kallonsisäisen vuodon riskitekijöinä akuutin pään vamman saaneilla potilailla

Serotonergisten antidepressanttien (SA) käyttö on yleistynyt, eikä varmaa tietoa lääkkeiden yhteydestä kallonsisäisiin vuotoihin ole. Tämän prospektiivisen kohorttitutkimuksen tavoitteena on selvittää, lisäävätkö SA:t kallonsisäisen vuodon riskiä akuutin pään vamman saaneilla potilailla. Tutkimusaineisto (n=325) on kerätty Tampereen yliopistollisen sairaalan ensiavussa (Acuta) 11/2015-11/2016 välisenä aikana hoidetuista akuutin pään vamman saaneista aikuispotilaista. Serotonergiseksi antidepressantiksi tutkimuksessa on laskettu: (i) sitalopraami, (ii) essitalopraami, (iii) sertraliini, (iv) fluoksetiini, (v) paroksetiini, (vi) venlafaksiini, (vii) duloksetiini, (viii) bupropioni, (ix) mirtatsapiini, (x) vortioksetiini, (xi) moklobemidi, (xii) amitriptyliini, (xiii) nortriptyliini, (xiv) doksepiini ja (xv) trimipramiini. Tutkimukseen on sisällytetty ensiaputilanteessa pään tietokonetomografia-kuvatut (TT-kuvaus) potilaat (n = 223). Vuotopäätetapahtumiksi on laskettu epiduraalihematoomat, subduraalihematoomat, subaraknoidaalivuodot, kontuusiot, intraserebraalivuodot ja intraventrikulaariset vuodot. TT-kuvatuista potilaista 34:llä (15%) oli positiivinen TT-löydös ja näistä 29:llä (14%) vuotopäätetapahtuma. Yleisimpiä löydöksiä olivat akuutit subduraalihematoomat (n=15) ja subaraknoidaalivuodot (n=14). Serotonergisia antidepressantteja käytti 62 potilasta (29%) ja yleisimmin oli käytössä mirtatsapiini (n=25, 40%) tai essitalopraami (n=17, 27%). Antitromboottista lääkitystä käytti 107 potilasta (48%) ja yleisimmin oli käytössä varfariini (n=61, 57%) tai asetyylisalilyylihappo (n=36, 34%). Serotonergisia antidepressantteja käyttäneiden ja käyttämättömien potilaiden välillä ei tutkimuksessa huomattu olevan tilastollisesti merkittävää eroa vuotopäätetapahtumien ilmaantuvuudessa (n=8, 13% vs. n=21, 13%, p=0,978). Serotonergisten antidepressanttien yhdistäminen antitromboottiseen lääkitykseen ei myöskään nostanut vuototapahtumien ilmaantuvuutta (antidepressantti+: n=7, 23% vs. antidepressantti-, n=12, 16%, p=0,404)

Serotonergiset antidepressantit kallonsisäisen vuodon riskitekijöinä akuutin pään vamman saaneilla potilailla

Serotonergisten antidepressanttien (SA) käyttö on yleistynyt, eikä varmaa tietoa lääkkeiden yhteydestä kallonsisäisiin vuotoihin ole. Tämän prospektiivisen kohorttitutkimuksen tavoitteena on selvittää, lisäävätkö SA:t kallonsisäisen vuodon riskiä akuutin pään vamman saaneilla potilailla. Tutkimusaineisto (n=325) on kerätty Tampereen yliopistollisen sairaalan ensiavussa (Acuta) 11/2015-11/2016 välisenä aikana hoidetuista akuutin pään vamman saaneista aikuispotilaista. Serotonergiseksi antidepressantiksi tutkimuksessa on laskettu: (i) sitalopraami, (ii) essitalopraami, (iii) sertraliini, (iv) fluoksetiini, (v) paroksetiini, (vi) venlafaksiini, (vii) duloksetiini, (viii) bupropioni, (ix) mirtatsapiini, (x) vortioksetiini, (xi) moklobemidi, (xii) amitriptyliini, (xiii) nortriptyliini, (xiv) doksepiini ja (xv) trimipramiini. Tutkimukseen on sisällytetty ensiaputilanteessa pään tietokonetomografia-kuvatut (TT-kuvaus) potilaat (n = 223). Vuotopäätetapahtumiksi on laskettu epiduraalihematoomat, subduraalihematoomat, subaraknoidaalivuodot, kontuusiot, intraserebraalivuodot ja intraventrikulaariset vuodot. TT-kuvatuista potilaista 34:llä (15%) oli positiivinen TT-löydös ja näistä 29:llä (14%) vuotopäätetapahtuma. Yleisimpiä löydöksiä olivat akuutit subduraalihematoomat (n=15) ja subaraknoidaalivuodot (n=14). Serotonergisia antidepressantteja käytti 62 potilasta (29%) ja yleisimmin oli käytössä mirtatsapiini (n=25, 40%) tai essitalopraami (n=17, 27%). Antitromboottista lääkitystä käytti 107 potilasta (48%) ja yleisimmin oli käytössä varfariini (n=61, 57%) tai asetyylisalilyylihappo (n=36, 34%). Serotonergisia antidepressantteja käyttäneiden ja käyttämättömien potilaiden välillä ei tutkimuksessa huomattu olevan tilastollisesti merkittävää eroa vuotopäätetapahtumien ilmaantuvuudessa (n=8, 13% vs. n=21, 13%, p=0,978). Serotonergisten antidepressanttien yhdistäminen antitromboottiseen lääkitykseen ei myöskään nostanut vuototapahtumien ilmaantuvuutta (antidepressantti+: n=7, 23% vs. antidepressantti-, n=12, 16%, p=0,404)

Serotonergiset antidepressantit kallonsisäisen vuodon riskitekijöinä akuutin pään vamman saaneilla potilailla

Serotonergisten antidepressanttien (SA) käyttö on yleistynyt, eikä varmaa tietoa lääkkeiden yhteydestä kallonsisäisiin vuotoihin ole. Tämän prospektiivisen kohorttitutkimuksen tavoitteena on selvittää, lisäävätkö SA:t kallonsisäisen vuodon riskiä akuutin pään vamman saaneilla potilailla. Tutkimusaineisto (n=325) on kerätty Tampereen yliopistollisen sairaalan ensiavussa (Acuta) 11/2015-11/2016 välisenä aikana hoidetuista akuutin pään vamman saaneista aikuispotilaista. Serotonergiseksi antidepressantiksi tutkimuksessa on laskettu: (i) sitalopraami, (ii) essitalopraami, (iii) sertraliini, (iv) fluoksetiini, (v) paroksetiini, (vi) venlafaksiini, (vii) duloksetiini, (viii) bupropioni, (ix) mirtatsapiini, (x) vortioksetiini, (xi) moklobemidi, (xii) amitriptyliini, (xiii) nortriptyliini, (xiv) doksepiini ja (xv) trimipramiini. Tutkimukseen on sisällytetty ensiaputilanteessa pään tietokonetomografia-kuvatut (TT-kuvaus) potilaat (n = 223). Vuotopäätetapahtumiksi on laskettu epiduraalihematoomat, subduraalihematoomat, subaraknoidaalivuodot, kontuusiot, intraserebraalivuodot ja intraventrikulaariset vuodot. TT-kuvatuista potilaista 34:llä (15%) oli positiivinen TT-löydös ja näistä 29:llä (14%) vuotopäätetapahtuma. Yleisimpiä löydöksiä olivat akuutit subduraalihematoomat (n=15) ja subaraknoidaalivuodot (n=14). Serotonergisia antidepressantteja käytti 62 potilasta (29%) ja yleisimmin oli käytössä mirtatsapiini (n=25, 40%) tai essitalopraami (n=17, 27%). Antitromboottista lääkitystä käytti 107 potilasta (48%) ja yleisimmin oli käytössä varfariini (n=61, 57%) tai asetyylisalilyylihappo (n=36, 34%). Serotonergisia antidepressantteja käyttäneiden ja käyttämättömien potilaiden välillä ei tutkimuksessa huomattu olevan tilastollisesti merkittävää eroa vuotopäätetapahtumien ilmaantuvuudessa (n=8, 13% vs. n=21, 13%, p=0,978). Serotonergisten antidepressanttien yhdistäminen antitromboottiseen lääkitykseen ei myöskään nostanut vuototapahtumien ilmaantuvuutta (antidepressantti+: n=7, 23% vs. antidepressantti-, n=12, 16%, p=0,404)

Risk for intracranial hemorrhage in individuals after mild traumatic brain injury who are taking serotonergic antidepressants

BackgroundSerotonergic antidepressants may predispose to bleeding, but little is known of the risk for traumatic intracranial bleeding. MethodsThis was a prospective case-control study of 218 patients with mild traumatic brain injuries (TBI) who were treated at a Finnish tertiary trauma hospital. Injury-related information and clinical findings were prospectively collected in the emergency department. Detailed pre-injury health history was collected from electronic medical records. Information on the use of serotonergic antidepressants was attained from the Finnish national prescription registry. All head CT scans were reviewed by a neuroradiologist based on the Common Data Elements. Cases were patients with traumatic intracranial hemorrhage on head CT. Controls were patients from the same cohort, but without traumatic intracranial lesions on CT. The proportion with traumatic intracranial bleeding for patients on serotonergic antidepressant medication was compared to the proportion for patients not on serotonergic medication. ResultsThe study cohort consisted of 24 cases with traumatic intracranial bleeding and 194 injured controls. The median age of the sample was 70 years (interquartile range = 50-83). One fifth (21.6%) of all the patients were taking a serotonergic antidepressant. Of the patients on an antidepressant, 10.6% (5/47) had an acute hemorrhagic lesion compared to 11.1% (19/171) of those who were not on an antidepressant (p = 0.927). In the regression analysis, traumatic intracranial hemorrhage was not associated with antidepressant use. ConclusionSerotonergic antidepressant use was not associated with an increased risk of traumatic intracranial hemorrhage after a mild TBI. The patients in this relatively small cohort were mostly middle-aged and older adults. These factors limit the generalizability of the results in younger patients with mild TBI.Peer reviewe

Prospective Validation of the Scandinavian Guidelines for Initial Management of Minimal, Mild, and Moderate Head Injuries in Adults

The Scandinavian Guidelines for Initial Management of Minimal, Mild, and Moderate Head Injuries in Adults (Scandinavian guidelines) are the first to incorporate serum measurement of the S100 astroglial calcium-binding protein B (S100B) to emergency department (ED) triage of patients with head injury (HI). This prospective validation study was conducted in the ED of the Tampere University Hospital, Finland, between November 2015 and November 2016. All consecutive adult patients with HI presenting to the ED within 24 h from injury were eligible for inclusion. Venous blood for S100B sampling was drawn from all patients, and the result was available at the ED. Computed tomography (CT) scans of the head were performed according to the on-call physician's evaluation. Only the samples collected within 6 h after injury were used. A one-week follow-up was conducted to identify possible HI-related complications. A total of 295 patients (median age, 67.0 years, range, 18-100; women, 48.8%) were enrolled. Of those, 196 (66.4%) underwent scanning. Acute traumatic lesions were detected on 31 (15.8%) of the scans. Two of the CT-positive patients were scanned without a guidelines-based indication. These lesions did not require any specific treatment or repeated imaging. The guidelines-based sensitivity was 0.94 (95% confidence interval [CI], 0.77-0.99) and specificity 0.19 (95% CI, 0.13-0.26) for predicting traumatic intracranial CT abnormalities. The positive and negative predictive value for positive head CT was 0.18 (95% CI, 0.12-0.25) and 0.94 (95% CI, 0.78-0.99), respectively. In the mild-low risk group, no false negative S100B values were recorded. Thirteen patients (4.4%) were re-admitted to the ED, and two patients (0.7%) died one week after the primary HI. The deaths were unrelated to the injury. None of these adverse events were directly caused by a primarily undiagnosed intracranial injury. The Scandinavian guidelines incorporated with S100B are a valid means of screening clinically significant acute traumatic lesions after HI and have the potential to reduce unnecessary CT scanning

Serotonergiset antidepressantit kallonsisäisen vuodon riskitekijöinä akuutin pään vamman saaneilla potilailla

Serotonergisten antidepressanttien (SA) käyttö on yleistynyt, eikä varmaa tietoa lääkkeiden yhteydestä kallonsisäisiin vuotoihin ole. Tämän prospektiivisen kohorttitutkimuksen tavoitteena on selvittää, lisäävätkö SA:t kallonsisäisen vuodon riskiä akuutin pään vamman saaneilla potilailla. Tutkimusaineisto (n=325) on kerätty Tampereen yliopistollisen sairaalan ensiavussa (Acuta) 11/2015-11/2016 välisenä aikana hoidetuista akuutin pään vamman saaneista aikuispotilaista. Serotonergiseksi antidepressantiksi tutkimuksessa on laskettu: (i) sitalopraami, (ii) essitalopraami, (iii) sertraliini, (iv) fluoksetiini, (v) paroksetiini, (vi) venlafaksiini, (vii) duloksetiini, (viii) bupropioni, (ix) mirtatsapiini, (x) vortioksetiini, (xi) moklobemidi, (xii) amitriptyliini, (xiii) nortriptyliini, (xiv) doksepiini ja (xv) trimipramiini. Tutkimukseen on sisällytetty ensiaputilanteessa pään tietokonetomografia-kuvatut (TT-kuvaus) potilaat (n = 223). Vuotopäätetapahtumiksi on laskettu epiduraalihematoomat, subduraalihematoomat, subaraknoidaalivuodot, kontuusiot, intraserebraalivuodot ja intraventrikulaariset vuodot. TT-kuvatuista potilaista 34:llä (15%) oli positiivinen TT-löydös ja näistä 29:llä (14%) vuotopäätetapahtuma. Yleisimpiä löydöksiä olivat akuutit subduraalihematoomat (n=15) ja subaraknoidaalivuodot (n=14). Serotonergisia antidepressantteja käytti 62 potilasta (29%) ja yleisimmin oli käytössä mirtatsapiini (n=25, 40%) tai essitalopraami (n=17, 27%). Antitromboottista lääkitystä käytti 107 potilasta (48%) ja yleisimmin oli käytössä varfariini (n=61, 57%) tai asetyylisalilyylihappo (n=36, 34%). Serotonergisia antidepressantteja käyttäneiden ja käyttämättömien potilaiden välillä ei tutkimuksessa huomattu olevan tilastollisesti merkittävää eroa vuotopäätetapahtumien ilmaantuvuudessa (n=8, 13% vs. n=21, 13%, p=0,978). Serotonergisten antidepressanttien yhdistäminen antitromboottiseen lääkitykseen ei myöskään nostanut vuototapahtumien ilmaantuvuutta (antidepressantti+: n=7, 23% vs. antidepressantti-, n=12, 16%, p=0,404)

Risk for intracranial hemorrhage in individuals after mild traumatic brain injury who are taking serotonergic antidepressants

BackgroundSerotonergic antidepressants may predispose to bleeding, but little is known of the risk for traumatic intracranial bleeding. MethodsThis was a prospective case-control study of 218 patients with mild traumatic brain injuries (TBI) who were treated at a Finnish tertiary trauma hospital. Injury-related information and clinical findings were prospectively collected in the emergency department. Detailed pre-injury health history was collected from electronic medical records. Information on the use of serotonergic antidepressants was attained from the Finnish national prescription registry. All head CT scans were reviewed by a neuroradiologist based on the Common Data Elements. Cases were patients with traumatic intracranial hemorrhage on head CT. Controls were patients from the same cohort, but without traumatic intracranial lesions on CT. The proportion with traumatic intracranial bleeding for patients on serotonergic antidepressant medication was compared to the proportion for patients not on serotonergic medication. ResultsThe study cohort consisted of 24 cases with traumatic intracranial bleeding and 194 injured controls. The median age of the sample was 70 years (interquartile range = 50-83). One fifth (21.6%) of all the patients were taking a serotonergic antidepressant. Of the patients on an antidepressant, 10.6% (5/47) had an acute hemorrhagic lesion compared to 11.1% (19/171) of those who were not on an antidepressant (p = 0.927). In the regression analysis, traumatic intracranial hemorrhage was not associated with antidepressant use. ConclusionSerotonergic antidepressant use was not associated with an increased risk of traumatic intracranial hemorrhage after a mild TBI. The patients in this relatively small cohort were mostly middle-aged and older adults. These factors limit the generalizability of the results in younger patients with mild TBI.Peer reviewe