Uusien seulontamenetelmien satunnaistettu arviointi suomalaisessa kohdunkaulasyövän väestöseulontaohjelmassa : toimivuus ja osuvuus poikkileikkaustutkimuksessa

A randomised and population-based screening design with new technologies has been applied to the organised cervical cancer screening programme in Finland. In this experiment the women invited to routine five-yearly screening are individually randomised to be screened with automation-assisted cytology, human papillomavirus (HPV) test or conventional cytology. By using the randomised design, the ultimate aim is to assess and compare the long-term outcomes of the different screening regimens. The primary aim of the current study was to evaluate, based on the material collected during the implementation phase of the Finnish randomised screening experiment, the cross-sectional performance and validity of automation-assisted cytology (Papnet system) and primary HPV DNA testing (Hybrid Capture II assay for 13 oncogenic HPV types) within service screening, in comparison to conventional cytology. The parameters of interest were test positivity rate, histological detection rate, relative sensitivity, relative specificity and positive predictive value. Also, the effect of variation in performance by screening laboratory on age-adjusted cervical cancer incidence was assessed. Based on the cross-sectional results, almost no differences were observed in the performance of conventional and automation-assisted screening. Instead, primary HPV screening found 58% (95% confidence interval 19-109%) more cervical lesions than conventional screening. However, this was mainly due to overrepresentation of mild- and moderate-grade lesions and, thus, is likely to result in overtreatment since a great deal of these lesions would never progress to invasive cancer. Primary screening with an HPV DNA test alone caused substantial loss in specificity in comparison to cytological screening. With the use of cytology triage test, the specificity of HPV screening improved close to the level of conventional cytology. The specificity of primary HPV screening was also increased by increasing the test positivity cutoff from the level recommended for clinical use, but the increase was more modest than the one gained with the use of cytology triage. The performance of the cervical cancer screening programme varied widely between the screening laboratories, but the variation in overall programme effectiveness between respective populations was more marginal from the very beginning of the organised screening activity. Thus, conclusive interpretations on the quality or success of screening should not be based on performance parameters only. In the evaluation of cervical cancer screening the outcome should be selected as closely as possible to the true measure of programme effectiveness, which is the number of invasive cervical cancers and subsequent deaths prevented in the target population. The evaluation of benefits and adverse effects of each new suggested screening technology should be performed before the technology becomes an accepted routine in the existing screening programme. At best, the evaluation is performed randomised, within the population and screening programme in question, which makes the results directly applicable to routine use.Kohdunkaulan syöpää ehkäisevän väestöseulonnan ansiosta kohdunkaulasyöpä on Suomessa harvinaistunut; neljä viidestä tautitapauksesta ja -kuolemasta vältetään. Parhaillaan suomalaisessa kohdunkaulasyövän seulontaohjelmassa toteutetaan uusien seulontamenetelmien arviointia: viisivuotisseulontaan kutsuttavat naiset on satunnaistettu seulottavaksi automaatioavusteisella Papatestillä, papilloomavirustestillä (HPV-testi) tai perinteisellä Papatestillä. Arviointitutkimuksen perimmäisenä tarkoituksena on selvittää pitkäaikaisen seurannan myötä, kuinka vaikuttavaa kohdunkaulasyöpäseulonta kullakin arvioidulla menetelmillä on. Tämän väitöskirjatyön tavoitteena oli selvittää uusiin seulontamenetelmiin – automaatioavusteiseen Papatestiin sekä papilloomavirustestiin – perustuvien seulontojen toimivuus ja osuvuus perinteiseen Papaseulontaan verrattuna. Tätä tutkittiin useilla laatumuuttujilla (testipositiivisten määrä, kohdunkaulan syöpien ja esiasteiden löydösmäärät sekä testin suhteellinen herkkyys ja tarkkuus ja positiivinen ennustearvo). Lisäksi väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin, heijastuvatko seulontalaboratorioiden väliset erot tutkituissa laatumuuttujissa kohdunkaulasyövän ilmaantuvuuteen vastaavissa väestöissä. Tutkimuksessa havaittiin, että automaatioavusteinen Papaseulonta oli käytännössä yhtä toimivaa kuin perinteinen Papaseulonta. Sen sijaan papilloomavirustestiin perustuvassa seulonnassa (HPV-seulonta) todettiin enemmän kohdunkaulasyövän esiasteita kuin perinteisessä seulonnassa; nämä esiasteet olivat kuitenkin useammin lieväasteisia kuin perinteisen Papaseulonnan perusteella todetut. Koska lievät esiasteet paranevat usein itsestään, HPV-seulonta voi johtaa tarpeettomien hoitojen määrän lisääntymiseen. Tutkimuksessa havaittiin myös, että pelkkään HPV-testiin perustuvan seulonnan tarkkuus eli kyky tunnistaa terveet kaikkien seulottujen joukosta oli merkittävästi heikompi kuin perinteisen Papaseulonnan, mutta kun Papatestiä hyödynnettiin HPV-testin varmistustestinä, HPV-seulonnan tarkkuus parani lähes perinteisen Papaseulonnan tasolle. Vaihtoehtoisesti HPV-seulonnan tarkkuutta voitiin parantaa nostamalla HPV-testipositiivisuuden raja-arvoa, mutta tällä tavalla tarkkuus parani vähemmän, kuin käyttämällä Papatestiä varmistustestinä. Kohdunkaulasyövän seulontaa toteuttavien laboratorioiden väliset erot laatumuuttujissa olivat suuria, mutta kohdunkaulasyövän ilmaantuvuuden erot vastaavien väestöjen välillä olivat vähäisiä koko seulontaohjelman toiminta-aikana. Tämän vuoksi kohdunkaulasyöpäseulonnan laatua ei pitäisi arvioida yksinomaan toimivuutta ja osuvuutta kuvaavien muuttujien perusteella, vaan laatu tulisi mitata ensisijaisesti seulonnan vaikuttavuuden eli kohdeväestössä havaittujen kohdunkaulasyöpätapausten ja -kuolemien avulla. Uusien seulontamenetelmien hyöty- ja haittavaikutukset tulisi arvioida perusteellisesti ennen niiden pysyvää käyttöönottoa rutiiniseulonnassa. Kun arviointi toteutetaan siinä väestössä ja seulontaohjelmassa, jossa seulontamenetelmän käyttöönottoa harkitaan, tulokset ovat luotettavia ja sovellettavissa käytäntöön sellaisinaa

Laatukriteerit kolposkopiatoiminnan kehittämisen tukena : esimerkkinä PSHP

Lähtökohdat : Kolposkopia on luonteeltaan subjektiivinen ja dynaaminen tutkimus, jonka laadukkaasta toteutuksesta on annettu ohjeita kansallisessa Käypä hoito -suosituksessa sekä eurooppalaisessa laatukriteeristössä. Menetelmät : Selvitimme takautuvasti potilaskertomustekstien avulla, miten kolposkopian ja sähkösilmukka- eli loop-hoitojen kansalliset ja eurooppalaiset laatukriteerit toteutuivat Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä (PSHP) vuonna 2019. Tulokset : Suositeltuja Swede Score- ja TZ-luokituksia käytettiin PSHP:ssä vuonna 2019 vähän, mutta löydösten sanallinen kuvailu oli yleistä. Etikka- ja jodivärjäysten käytöstä raportoitiin vainpuolessa tutkimuksista. Koepaloja otettiin riittävästi, mutta kohdennettujen näytteiden osuus oli pienempi kuin kohdistamattomien. Kohdunkaulan sähkösilmukkahoidot toteutettiin perustellusti. Päätelmät : Diagnostiikassa ja kirjauksissa PSHP:n käytännöissä on kehitettävää, mutta hoito käytännöt vastaavat jo nyt laatukriteereitä. Suositusten mukaisen kolposkopiatoiminnan ja siihenliittyvien kirjausten toteutuminen käytännössä ei ole itsestäänselvyys, mutta laatukriteerien avulla mahdolliset kehitystarpeet saadaan esiin. Tällöin myös kolposkopiaan liittyvä koulutus voidaan kohdentaa parhaiten.publishedVersionPeer reviewe

HPV ja kohdunkaulasyövän ehkäisy - missä meillä nyt mennään?

Teema : syöpäseulonta. English summaryPeer reviewe

Rate of cervical cancer, severe intraepithelial neoplasia, and adenocarcinoma in situ in primary HPV DNA screening with cytology triage: randomised study within organised screening programme

Objective To assess the performance and impact of primary human papillomavirus (HPV) DNA screening with cytology triage compared with conventional cytology on cervical cancer and severe pre-cancerous lesions

Overtreatment rate after immediate local excision of suspected cervical intraepithelial neoplasia: a prospective cohort study

Peer reviewe

Tavallisimmat emättimen mikrobiologiset tutkimukset - mitä, miksi ja milloin?

publishedVersionPeer reviewe

Tavallisimmat emättimen mikrobiologiset tutkimukset - mitä, miksi ja milloin?

Vertaisarvioitu.Peer reviewe

Added value of electrical impedance spectroscopy in adjunction of colposcopy : a prospective cohort study

OBJECTIVE: To assess whether electrical impedance spectroscopy (EIS) as an adjunctive technology enhances the performance of colposcopy. DESIGN: Prospective cohort study. SETTING: University Hospital colposcopy clinic. PARTICIPANTS: Colposcopy with EIS for 647 women and conventional colposcopy for 962 women. INTERVENTIONS: Comparison of the performance of colposcopy by referral cervical cytology in two cohorts, with and without EIS as an adjunctive technology. OUTCOME MEASURES: Prevalence of cervical intraepithelial neoplasia grade 2 or worse (CIN2+), diagnostic testing accuracy to detect CIN2+ with and without EIS and their relative differences between cohorts. RESULTS: The prevalence of CIN2+ varied between the cohorts according to referral cytology: 17.0% after abnormal squamous cells of unknown significance referral cytology in EIS cohort and 9.1% in the reference cohort, 16.5% and 18.9% after low-grade squamous intraepithelial lesion (LSIL), 44.3% and 58.2% after atypical squamous cells, cannot exclude high-grade squamous intraepithelial lesion (HSIL) (atypical squamous cells that cannot exclude HSIL), and 81.9% and 77.0% after HSIL cytology, respectively. Sensitivity to detect CIN2+ was higher in the EIS cohort, varying from 1.79 (95% CI 1.30 to 2.45) after LSIL referral cytology to 1.16 (95% CI 1.09 to 1.23) after HSIL referral cytology, with correspondingly lower specificity after any referral cytology. CONCLUSIONS: Colposcopy with EIS had overall higher sensitivity but lower specificity to detect CIN2+ than conventional colposcopy. CIN2+ prevalence rates were, however, not consistently higher in the EIS cohort, suggesting innate differences between the cohorts or truly lower detection rates of CIN2+ for EIS, highlighting the need for randomised controlled trials on the effectiveness of EIS.Peer reviewe

Alternative technologies in cervical cancer screening: a randomised evaluation trial

BACKGROUND: Cervical cancer screening programmes have markedly reduced the incidence and mortality rates of the disease. A substantial amount of deaths from the disease could be prevented further by organised screening programmes or improving currently running programmes. METHODS/DESIGN: We present here a randomised evaluation trial design integrated to the Finnish cervical cancer screening programme, in order to evaluate renewal of the programme using emerging technological alternatives. The main aim of the evaluation is to assess screening effectiveness, using subsequent cancers as the outcome and screen-detected pre-cancers as surrogates. For the time being, approximately 863,000 women have been allocated to automation-assisted cytology, human papillomavirus (HPV) DNA testing, or to conventional cytology within the organised screening programme. Follow-up results on subsequent cervical cancers will become available during 2007–2015. DISCUSSION: Large-scale randomised trials are useful to clarify effectiveness and cost-effectiveness issues of the most important technological alternatives in the screening programmes for cervical cancer