Future pathways for the emerging bioeconomy : case of the fiber-based packaging sector in Finland

Tieteen- ja politiikanaloilla on viime vuosina esiintynyt kasvavissa määrin mielenkiintoa biotaloustermiä kohtaan. Viime aikoina julkaistuihin poliittisiin dokumentteihin kuuluvat eri valtioiden ja kansainvälisten organisaatioiden kuten Euroopan unionin ja OECD:n biotalousstrategiat. Tähänastinen aiheeseen liittyvä tutkimus on keskittynyt lähinnä eri biotalousstrategioiden sisältöjen tutkimiseen. Lisäksi biotalouden määritelmään ja tulevaisuuteen liittyviä tutkimuksia erityisesti teknologisestä näkökulmasta on tehty jonkin verran. Tutkimuksia biotalouden sosiaalisesta puolesta, kuten sen eri sidosryhmien näkemyksistä biotalouden kehittymiseen ei sen sijaan ole juurikaan tehty. Biotalousstrategioiden onnistuneen toteutuksen varmistamiseksi on tärkeää, että eri sidosryhmät hyväksyvät biotalouskonseptin ja jakavat samansuuntaiset visiot sen tulevaisuudesta. Näin ollen on tärkeää ymmärtää miten eri toimijat käsittävät konseptin ja kuinka se mahdollisesti vaikuttaa heidän tuleviin toimiinsa. Tämä tutkimus auttaa hahmottamaan miten biotalouskonsepti ymmärretään Suomen kuitupohjaisella pakkaussektorilla ja millaisena eri sidosryhmät näkevät tulevaisuuden kehityksen. Tutkimus perustuu kirjallisuuskatsaukseen sekä laadulliseen analyysiin, jota varten on haastateltu 14:ää biotalouden asiantuntijaa. Tutkimus on ensimmäisiä laatuaan, joten sidosryhmät valittiin tarkoituksena kattaa sektori laajasti. Painotus asetettiin kuitenkin teollisuuden edustajille, jotta riittävä ymmärrys tulevaisuuden kehityspoluista liiketoiminnan näkökulmasta olisi mahdollista saavuttaa. Muita sidosryhmiä tutkimuksessa edustivat tutkimus, julkinen hallinto ja kansalaisjärjestöt. Tulokset osoittavat, että, sidosryhmien ymmärrys biotalouskonseptista oli samantapainen. Konseptin taloudelliset motiivit tunnistettiin tärkeäksi tekijäksi, vaikka myös ympäristöön liittyviä kestävyystekijöitä nostettiin laajasti esille. Keskityttäessä tarkemmin joihinkin aiheisiin, haastateltavien mielipiteet alkoivat erota toisistaan. Suurimmat erot hyväksyttävyydessä ja asenteissa löytyivät teollisuuden edustajien ryhmän sekä sen ja muiden sidosryhmien välillä. Teollisuuden edustajien näkemykset ulottuivat optimistisista näkemyksistä erittäin skeptisiin ja turhautuneisiin näkemyksiin biotaloudesta ja sitä kuvailtiinkin usein markkinointiterminä. Kuitenkin eri kestävyystekijöiden huomioiminen koettiin tulevaisuuden kilpailukykyä parantavana tekijänä. Muut sidosryhmät jakoivat positiivisen näkemyksen biotaloudesta sektoreita yhdistävänä konseptina. Tutkimus osoitti, että kaikki sidosryhmät on huomioitava biotalouskonseptin tulevaisuuden kehityksessä. Brändien omistajat koettiin kaikkein potentiaalisimmiksi muutoksen synnyttäjiksi, mutta heidän näkemykset puuttuivat tästä tutkimuksesta. Tutkimus keskittyi biotalouden operatiivisiin toimijoihin, jota voidaan pitää toisena tutkimusta rajoittavana tekijänä, koska se heikentää tutkimuksen luotettavuutta strategisesta näkökulmasta. Lisäksi osassa haastatteluissa ei päästy haastateltavan omien tarkoitusperien yli vaan haastattelut jäivät siltä osin pinnallisiksi, haastateltavien omia asemiaan suojeleviksi

Resilient cross-border regional innovation systems for sustainability? : A systematic review of drivers and constraints

This paper builds on the idea of cross-border regional innovation system (CBRIS) to investigate the implications of global and regional changes in social, political, economic, and ecological systems on cross-border regions. In an era of increasingly abrupt changes in border permeability, CBRIS offers an intriguing context for studying such processes. Our main contribution is to define a resilient CBRIS (R-CBRIS) for sustainability based on careful reading of previous literature on resilience, sustainability, and CBRIS integration. As merging these concepts requires a sound understanding of the factors driving or constraining CBRIS integration, we conduct a systematic review of the literature to answer our main research question: what factors affect the resilience and sustainability of CBRIS? The literature reveals that the studied CBRIS are not particularly sustainable and that their resilience remains a neglected topic. This is a definite cause for concern for everyone interested in the long-term success of cross-border regions.Peer reviewe

Future bioeconomy pathways: case fibre-based packaging sector in Finland

According to the Finnish bioeconomy strategy, competitive and sustainable bioeconomy solutions for global problems can be created via new business creation both in the domestic and international markets. Forest sector contributes to roughly one half of the bioeconomy sector in Finland with main growth areas being packaging, industrial wood construction and production of renewable biofuels. Demand for renewable materials based packaging solutions is driven by growing environmental consciousness, technological development and the rise in online purchasing. The aim of the research is to investigate how fiber-based packaging value network actors in Finland perceive the role of sustainability and sustainability related innovations shaping the transitioning toward future bioeconomy. First, we wish to clarify how the value network actors understand the concept of bioeconomy, and second, empirically analyse the two possible bioeconomy evolution pathways. In the technology based pathway, sustainability is viewed as an implicit result of the bioeconomy and most emphasis is in the technological development, resource efficiency and diffusion large scale solutions promoted by strong partnerships between policy, science and industry. In contrast, according to the socio-ecological pathway, higher emphasis is in promoting circularity, inclusive regional value chain development and sustainable consumption practices. Our qualitative analysis is based on a futures workshop and 14 expert and industry interviews with different actor organizations of the Finnish fiber-based packaging sector. These results are also analyzed against the Nordic bioeconomy strategy to depict enabling factors and barriers in achieving the set goals regarding sustainability and economic competitiveness from the packaging business perspective. Based on the results, bioeconomy is seen as a bringing concept but without one clear definition. The study also found that although all actors have importance for the future development of more sustainable packaging concept, the brand owners are perceived to carry the most influential power. We conclude that the bioeconomy concept may contribute toward gaining societal benefits from sustainability, but to do this it needs to break free from business as usual thinking and silos between different packaging sectors.peerReviewe

Land-use policy instruments for sustainable housing: insights from municipality planners in Finland

ABSTRACTLocal land-use governance is critical for enhancing sustainable housing, which is a topical issue in implementing UN Sustainable Development Goals. Yet, information is lacking on how the use of land-use policy instruments and fulfilment of goals connect with each other. To fill this void, this study addresses local operationalization of sustainable housing aims, and their effects on the use of local land-use policy instruments in Finnish municipalities with legislative power to promote local sustainability through their own actions. The material of the study is based on online survey data collected in 2021 from land-use planners working in Finnish municipalities. According to our results based on quantitative analysis implemented with multi-variate methods, themes to promote sustainable housing in the Finnish municipalities are the Citizen focus enhanced by formal, and the Construction focus enhanced by informal approaches. Thus, despite the similar regulatory possibilities for their simultaneous promotion, local land-use governance instruments seem to be used in Finland to enhance either social or environmental sustainability. The phenomenon may exist also in other countries calling for more information on simultaneous promotion of different sustainability aspects in housing, e.g. by uptake of mixes of informal and formal land-use planning instruments in local decision-making