Tuotetestaustoiminnan kehittäminen Oulun kaupungin hyvinvointipalveluissa

Opinnäytetyön tilaajana toimi Oulun kaupungin hyvinvointipalvelut. Opinnäytetyön tavoitteena oli päivittää Teknologiaterveyskeskus Oulun tuotetestaustoiminnan käsikirja vastaamaan Teknologiaterveyskeskuksen nykyisiä tarpeita. Tavoitteena oli myös kehittää Oulun kaupungin hyvinvointipalvelujen tuotetestaustoimintaa siten, että Teknologiaterveyskeskuksen tuotetestausprosessimallia hyödyntäen tuotetestaustoimintaa voidaan toteuttaa kaikilla hyvinvointipalvelujen alueilla. Tuotetestaustoimintaa kehitettiin Oulun kaupungin hyvinvointipalvelujen kehittämisyksiköistä esille nousseiden näkemyksien mukaisesti. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin vapaamuotoista teemahaastattelua. Teknologiaterveyskeskuksen tuotetestaustoimintaa kehitettiin ja käsikirja päivitettiin terveysaseman henkilökunnalle suunnatun laadullisen tutkimuksen tuloksia hyödyntäen. Laadullisen tutkimuksen perusteella käsikirja ei ole Kaakkurin terveysaseman henkilökunnan säännöllisessä käytössä tuotetestaustoiminnassa. Kyselyn tuloksiin perustuen opinnäytetyössä kehitettiin myös kehittämissuunnitelma Kaakkurin terveysaseman sekä Oulun kaupungin hyvinvointipalvelujen sisäiseen markkinointiin.The subscriber of this thesis was the Well-Being Services of City of Oulu. The goal of this thesis was to update the Oulu Technology Healthcare Center's handbook to correlate current needs of the personnel of Healthcare Center and to advance product testing in Oulu city's well-being services so that the product testing process model can be utilized in product testing in all areas of well-being services. Product testing functions were developed based on opinions of the development unit in Oulu well-being services. The product testing in Technology Healthcare Center was developed based on results from quality research. Col-lection method for material was informal theme interview. Handbook was up-dated by utilizing the results of quality research. Based on the quality research, handbook is not regularly used in the product testing personnel of Kaakkuri healthcare center. Handbook was updated so that it corresponds to the needs of product testing in Technology Healthcare center and Oulu city's Well-Being Services. Results of the questionnaire were used to develop the development plan of Kaakkuri healthcare center and to plan internal marketing for the Oulu City's Well-Being Services

Percutaneous coronary intervention in Europe 1992-2003

peer reviewedAims: The purpose of this registry is to collect data on trends in interventional cardiology within Europe. Special interest focuses on relative increases and ratios in newer revascularization approaches and its distribution in different regions in Europe. We report the data of the year 2003 and give an overview of the development of coronary interventions since 1992, when the first data collection was performed. Methods and results: Questionnaires were distributed yearly to delegates of all national societies of cardiology represented in the European Society of Cardiology to collect the case numbers of all local institutions and operators. The overall numbers of coronary angiographies increased from 1992 to 2003 from 684,000 to 1,993,000 (from 1,250 to 3,500 per million inhabitants). The respective numbers for percutaneous coronary interventions (PCI-coronary angioplasty) and coronary stenting procedures increased from 184,000 to 733,000 (from 335 to 1,300) and from 3,000 to 610,000 (from 5 to 1,100), respectively. Germany has been the most active country for the past years with 653,000 angiographies (7,800), 222,000 angioplasties (2,500), and 180,000 stenting procedures (2,200) in 2003. The indication has shifted towards acute coronary syndromes, as demonstrated by raising rates of interventions for acute myocardial infarction over the last decade. The procedures are more readily performed and safer, as shown by increasing rate of “ad hoc” PCI and decreasing need for emergency coronary artery bypass surgery (CABG). In 2003, use of drug-eluting stents had further increased. However, an enormous variability is reported with the highest rate in Portugal (55%). Conclusion: Interventional cardiology in Europe is still expanding, mainly but not exclusively due to rapid growth in the eastern European countries. A number of new coronary revascularization procedures introduced over the years have all but disappeared. Only stenting has experienced an exponential growth. The same can be forecast for drug-eluting stenting

Lessons learned -lokin kehitys ja käyttöönotto

Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia Finavian nykyiseen projektimalliin ja projektimenetelmiin liittyviä kehityskohteita keskittyen siihen, miten projektien aikana syntyvää dataa voisi hyödyntää projektimuotoista työskentelyä tukevana ja kehittävänä tietopääomana. Yhtenä näkökulmana kehittämistyössä hyödynnettiin tiedolla johtamista ja projektien tuottamien oppien hyödyntämistä osana projektimuotoisen työskentelyn kehittämistä. Opinnäytetyötä ja sen tuloksia rajattiin koskemaan tietohallintoa, IT-projektijohtamista ja tiedolla johtamista. Opinnäytetyön kehitysprojektin toteutustapana käytettiin laadullista tutkimusta, koska tutkimuksessa olennaista oli kerätä tutkimukseen osallistuvien henkilöiden omia näkemyksiä tutkittavasta aiheesta. Tutkimusaineisto kerättiin verkkokyselyn avulla Finavian IT-johtoryhmän jäseniltä ja muilta henkilöiltä, jotka oman työroolinsa myötä ovat tiiviisti mukana Finavian projektimuotoisessa työskentelyssä. Roolinsa puolesta kyselyyn osallistuneilla on myös kattava ymmärrys projektimuotoisen työskentelyn kehittämisen tarpeista. Kyselyn vastauksista muodostettua tutkimusaineistoa analysoitiin ryhmittelyn ja luokittelun menetelmä hyödyntäen. Muodostetun tutkimusaineiston ja siitä syntyneiden tutkimuksen tulosten avulla pystyttiin vastaamaan opinnäytetyön tutkimuskysymyksiin. Opinnäytetyön tuloksena syntyi näkemys siitä, millainen on projektien tuottamaa dataa hyödyntävä IT-projektimalli ja millainen IT-projektitoimisto ohjaa projektimuotoista työskentelyä. Tulokset esittävät myös sen, millä tavalla projektien eri osa-alueita tulee kehittää, jotta ne tuottavat ja hyödyntävät projektien aikana syntyvää dataa nykyistä paremmin. Tuotoksena opinnäytetyössä kehitettiin projektioppien keräämiseen tarkoitettu lessons learned -loki, jota hyödynnetään jo nyt käytännössä Finavian IT-projektimallin eri vaiheissa projektien konseptoinnista päättämiseen saakka. Tuotoksen käyttöönotto kuvastaa työn merkittävyyttä ja tuotoksen hyödynnettävyyttä kohdeorganisaatiossa. Lisäksi opinnäytetyön tekijän ammatillinen ote liiketoiminnan vahvaan tukemiseen kehitettyä IT-projektimallia hyödyntäen on kasvanut merkittävästi tämän kehittämistehtävän aikana

Palvelutapahtuman onnistumiseen vaikuttavat tekijät kahvilaympäristössä - Case Drop Coffee Shop

Tutkielman tavoitteet Tutkielman tavoitteena oli selvittää tekijöitä, joilla kahvilayritys voi vaikuttaa palvelutapahtumansa onnistumiseen. Näitä tekijöitä selvitettiin tutkielman teoreettisessa osassa paneutumalla kahvilapalvelun laatuun sekä asiakastyytyväisyyteen vaikuttaviin tekijöihin. Tutkielman empiirisessä osassa tarkoituksena oli tutkia case -yrityksen, Drop Coffee Shopin, palvelun laatua ja asiakastyytyväisyyttä sekä antaa yritykselle tutkimuksen pohjalta toimenpidesuosituksia. Lähdeaineisto Tutkielman teoreettinen osa pohjautuu palveluiden markkinointia, asiakastyytyväisyyttä sekä hotelli- ja ravitsemusalaa käsitteleviin julkaisuihin. Lähdeaineistona on käytetty sekä tieteellisiä artikkeleita että muuta alan kirjallisuutta. Tutkielman empiirinen osa perustuu case –yrityksessä tehtyihin asiakastyytyväisyyskyselyyn ja haamuasiakastutkimukseen. Tutkimusmenetelmä Tutkielman empiirisessä osassa tehtiin case -yritykselle asiakastyytyväisyystutkimus sekä haamuasiakastutkimus. Asiakastyytyväisyystutkimus suoritettiin informoituna kyselynä kahdessa Helsingin keskustassa sijaitsevassa Drop Coffee Shop -kahvilassa. Tutkimusmenetelmä oli luonteeltaan kvantitatiivinen. Aineisto analysoitiin Excel-ja SPSS for Windows –ohjelmilla tarkastelemalla vastauksia suorien jakaumien ja ristiintaulukoinnin avulla. Haamuasiakastutkimuksessa tutkimusmenetelmä oli puolestaan kvalitatiivinen, ja siitä saatuja tuloksia verrattiin asiakastyytyväisyystutkimuksen tuloksiin. Tulokset Tutkielman teoreettisen osan mukaan kahvilayrityksen tulee jatkuvasti panostaa palvelunsa laatuun ja asiakastyytyväisyyteen turvatakseen menestymisensä kiristyvässä kilpailussa. Kahvilapalvelun laatuun yritys voi vaikuttaa henkilökuntansa, tuotteidensa, miljöönsä ja itse kahvilayrityksen eri ominaisuuksien, esimerkiksi imagonsa, kautta. Panostamalla jatkuvasti palvelunsa laatuun, yritys voi parhaiten vastata asiakkaidensa palveluodotuksiin ja näin tuottaa heille positiivisia palvelukokemuksia eli elämyksiä. Tutkielman empiirisen osan mukaan case -yrityksen kahvilapalvelun laatu on kiitettävä. Parantamisen varaa on kuitenkin kahviloiden viihtyisyydessä, siisteydessä, aukioloajoissa, makeiden kahvilatuotteiden valikoimassa sekä WC:n toimivuudessa. Myös kahvilan hintataso on asiakastyytyväisyyskyselyn mukaan korkea. Verrattaessa case -yrityksen kahviloita kilpaileviin kahviloihin, ne sijoittuivat lähes jokaisen kilpailutekijän suhteen keskimääräistä paremmin. Ainoastaan makeiden kahvilatuotteiden valikoima oli case -yrityksessä selvästi kilpailijoita huonompi. Yrityksen potentiaalisin asiakas on 19-25 -vuotias naisopiskelija