Hypertension and depression — the terrible two

Depression is one of the most common mental health disorders globally, presenting an increasing burden everywhere — as are hypertension-related diseases. Depression nearly doubles the risk for developing coronary heart disease, and in those already suffering from heart disease, depression nearly doubles the risk of mortality. This elevated cardiac risk associated with depression is independent of classical risk factors, and similar in degree to smoking and hypercholesterolaemia

Assessment of total cardiovascular risk in hypertensive subjects

Valtimotautiriskin arviointi verenpainepotilailla Valtimotaudit ovat yleisin kuolinsyy koko maailmassa. Väestön elintapojen muuttuminen ja ikääntyminen uhkaavat edelleen lisätä valtimotautien esiintyvyyttä. Kokemäenjokilaakson valtimotautien ehkäisyprojektin tavoitteena oli löytää 45–70-vuotiaasta väestöstä henkilöt, joilla on kohonnut riski sairastua valtimotauteihin. Kaksivaiheisen seulontamenetelmän avulla voitiin terveydenhoitajan antama elintapaneuvonta kohdistaa riskihenkilöihin ja rajoittaa lääkärin vastaanoton tarve niihin potilaisiin, jotka todennäköisesti hyötyvät ennaltaehkäisevästä lääkityksestä. Suomalainen tyypin 2 diabeteksen sairastumisriskin arviointikaavake ja hoitajan toteama kohonnut verenpaine osoittautuivat käytännöllisiksi menetelmiksi seuloa väestöstä riskihenkilöitä. Valtimotautien ehkäisyprojektissa Harjavallassa ja Kokemäellä todettiin verenpainetauti 1 106 henkilöllä, jotka eivät sairastaneet valtimotautia tai aiemmin todettua diabetesta. Heidän tutkimustulostensa avulla voidaan arvioida kohonneen verenpaineen vaikutusta sokeriaineenvaihduntaan ja verenpaineen aiheuttamiin kohde-elinvaurioihin. Sokeriaineenvaihdunnan häiriöt ovat verenpainetautia sairastavilla yleisempiä kuin väestössä muutoin. Käyttämällä metabolisen oireyhtymän kriteerejä sokerirasituskokeen suorittamisen edellytyksenä voidaan tutkimusten määrää vähentää kolmanneksella ja silti löytää lähes kaikki diabetesta tai sen esiastetta sairastavat verenpainepotilaat. Verenpainepotilaista etenkin metabolista oireyhtymää sairastavilla naisilla on suurentunut munuaisten vajaatoiminnan riski. Jos verenpainepotilaan munuaisten toimintaa arvioidaan pelkästään plasman kreatiniini -arvon perusteella, kolme neljästä munuaisten vajaatoimintaa potevasta jää toteamatta verrattuna laskennallisen glomerulusten suodattumisnopeuden määritykseen seulontamenetelmänä. Joka kolmannella verenpainetautia sairastavalla voidaan todeta alaraajavaltimoiden kovettumista; useammin niillä, joiden ylä- ja alaverenpaineen erotus, pulssipaine on yli 65 mmHg. Verenpainetauti on itsenäinen perifeerisen valtimotaudin vaaratekijä. Tutkimuksessa käytetty menetelmä nilkka-olkavarsipainesuhteen määrittämiseksi soveltunee hyvin perusterveydenhuollon käyttöön riskihenkilöiden löytämiseksi. Valtimotautien kokonaisriskin arviointimenetelmät tai uuden riskitekijän, herkän C-reaktiivisen proteiinin määritys eivät voi korvata kohde-elinvaurioiden mittaamista verenpainepotilaan valtimotautiriskin huolellisessa arvioinnissa.Cardiovascular diseases are the leading cause of death in the world, and still increasing due to changing life habits and ageing population. The Harmonica Project was created to identify 45–70-year-old persons at risk for cardiovascular diseases in the general population. Using two-stage screening method we could target the nurse-given lifestyle counselling to risk persons, and limit the number of physician’s appointments for those who might benefit from preventive medication. Finnish Diabetes Risk Score and nurse-measured blood pressure were practical primary screening methods in the general population. The expertise of nurses could be utilized more in primary care to identify the high risk subjects in communities. Among the 4 450 participants of the Harmonica project in Harjavalta and Kokemäki, a total of 1 106 subjects with hypertension were identified, when patients with known cardiovascular disease and previously diagnosed diabetes were excluded. In this way, the impact of hypertension per se on glucose homeostasis and target organ damage could be estimated. Glucose disorders are more common in hypertensive subjects than in the general population. Using the criteria of the metabolic syndrome as the criteria for performing an oral glucose tolerance test, the number of tests can be reduced by one third and still find almost all the cases of type 2 diabetes and prediabetes. Moderately decreased renal function is as common as newly detected diabetes in hypertensive subjects. Especially hypertensive women with the metabolic syndrome are at risk for renal insufficiency. If renal function of the hypertensive subjects is estimated by plasma creatinine alone, three-fourth of the patients with renal insufficiency would be overlooked compared to using estimated glomerular filtration rate as the screening method. Peripheral arterial disease or borderline peripheral arterial disease can be detected in every third of the hypertensive subjects, more often in those with widened pulse pressure over 65 mmHg. Hypertension is an independent risk factor associated with peripheral arterial disease. Measuring ankle-brachial index using the lower of either one of the ankle pressures might be practical in primary care practice to identify the persons at high cardiovascular risk. Commonly used cardiovascular risk stratification methods, or the novel risk factor high-sensitivity C-reactive protein, can not replace the estimation of subclinical target organ damage in assessing the total cardiovascular risk of hypertensive subjects.Siirretty Doriast

Adult learners’ career paths – from IT profession to education within two-year study programme in Finnish university context

Higher education and lifelong learning projects aimed at adults have become more widespread and have sparked a debate on how to restructure higher education policies and support lifelong learning. In Finland, a recent initiative in higher education policy is based on the theme of continuous learning. Different supporting structures and practices at the governmental level are being sought. During the academic year 2017–2018, the Ministry of Education and Culture in Finland funded a project that provided pedagogical studies in teaching for 16 IT professionals. The aim was to enable the participants to focus on the educational field and find new options for their careers. We utilized a narrative research approach to explore the types of adult learners’ storylines and positions that were constructed during these studies, of which we identified three: the storyline of different alternatives, in which participants positioned themselves as a career path builders, the storyline of becoming a teacher, in which participants positioned themselves as a teacherhood reflectors and becoming a teacher was an enriching alternative, and the storyline of looking forward, in which participants positioned themselves as a developers and mainly saw their studies as expanding their ongoing career opportunities.Higher education and lifelong learning projects aimed at adults have become more widespread and have sparked a debate on how to restructure higher education policies and support lifelong learning. In Finland, a recent initiative in higher education policy is based on the theme of continuous learning. Different supporting structures and practices at the governmental level are being sought. During the academic year 2017-2018, the Ministry of Education and Culture in Finland funded a project that provided pedagogical studies in teaching for 16 IT professionals. The aim was to enable the participants to focus on the educational field and find new options for their careers. We utilised a narrative research approach to explore the types of adult learners' storylines and positions that were constructed during these studies, of which we identified three: the storyline of different alternatives, in which participants positioned themselves as a career path builders, the storyline of becoming a teacher, in which participants positioned themselves as a teacherhood reflectors and becoming a teacher was an enriching alternative, and the storyline of looking forward, in which participants positioned themselves as a developers and mainly saw their studies as expanding their ongoing career opportunities.Peer reviewe

Miksi nuorten laitossijoitukset keskeytyvät? : Tutkimus sijaishuoltopaikan vaihtoon liittyvistä eettisistä jännitteistä

Tutkielmassa tarkastellaan nuorten laitossijoitusten keskeytymistä ja asiakasohjausrakennetta, jossa nuorelle etsitään uutta sijoituspaikkaa sopimattomaksi osoittautuneen tilalle. Tutkimusaiheen valinnan motiivina on ollut kiinnostus nuorten parissa tehtävää sosiaalityötä sekä käytännön sosiaalityön taustalla vaikuttavia rakenteellis–hallinnollisia tekijöitä kohtaan. Sekä sijaishuollon rakenteita että sijoitusten keskeytymistä on tutkittu Suomessa hyvin vähän, vaikka sijaishuolto on sekä inhimillisesti että taloudellisesti katsottuna hyvin merkittävä sosiaalityön kenttä. Sijaishuollon asiakasohjaukseen liittyviä vastuun, vallan ja valintojen kysymyksiä tutkielmassa on lähestytty pohtimalla ammattietiikkaa, sosiaalityön tietoa ja päätöksentekoa, joita koskevista keskusteluista koostuu tutkimuksen käsitteellinen ympäristö. Tutkimus on toteutettu Vantaan lastensuojelun sijaishuollossa, laitoshoidon yksikössä. Tutkimuksen pääasiallinen empiirinen aineisto koostuu lähetteistä, joilla laitoshoidon sosiaalityöntekijät ovat hakeneet asiakkainaan oleville nuorille uusia sijaishuoltopaikkoja asiakasohjausta koordinoivalta työryhmältä vuosina 2008–2012. Tutkitut lähetteet on poimittu systemaattisen satunnaisotannan menetelmällä kaikkien keskeytyviä pitkäaikaisia sijoituksia koskevien lähetteiden joukosta. Aineisto on analysoitu teoriaohjaavan laadullisen sisällönanalyysin keinoin. Tutkimuskysymykset ovat seuraavat: 1) Millaisin perusteluin sosiaalityöntekijät puoltavat huostassa olevien nuorten pitkäaikaisten laitossijoitusten keskeyttämistä ja sijaishuoltopaikkojen vaihtoa? 2) Miten nämä perustelut ja laitospaikan vaihtoon liittyvä asiakasohjausrakenne näyttäytyvät sosiaalityön ammattieettisistä lähtökohdista? 3) Millaisia sijaishuollon jatkuvuuden edellytyksiä sosiaalityöntekijöiden kirjoittamista lähetteistä on tunnistettavissa? Tutkimuksen tulosten mukaan nuorten laitossijoitukset uhkaavat keskeytyä useimmiten siksi, että nuorille ei kyetä asettamaan lastensuojelulaitoksissa riittäviä rajoja. Laitoksista karkailu ja psyykkisen voinnin ongelmat ovat seuraavaksi yleisimpiä sijoitusten keskeyttämisen perusteluita. Johtopäätöksenä on, että asiakassuhteen laadulle ja huolenpito-orientaatiolle tulisi antaa sijaishuollon työssä yhä suurempi arvo, ja että aikuisilta tulisi edellyttää nykyistä painokkaammin nuorten hoitoon sitoutumista. Tutkimusaineiston perusteella sitoutumista vaaditaan nyt lähinnä sijaishuollossa eläviltä nuorilta, mikä vaikuttaa heidän lähtökohtiinsa nähden kohtuuttomalta. Tutkimuksen pohjalta itsemääräämisoikeuden ja osallistumisoikeuden periaatteet näyttäytyvät välttämättöminä sijaishuollon eettistä kestävyyttä määrittävinä kriteereinä, joiden merkitys korostuu myös nuoren sijaishuoltopaikkaa vaihdettaessa. Hyvin toimiva asiakasohjausrakenne vahvistaa eettisesti kestävää toimintatapaa sijoitusten keskeyttämistarvetta arvioitaessa ja uutta sijaishuoltopaikkaa valittaessa

Down-aikuinen lääkärin vastaanotolla

Vertaisarvioitu. Näin hoidan.Viime vuosikymmenien aikana Down-henkilöiden keskimääräinen elinikä on pidentynyt 60 vuoteen, ja samanaikaisesti laitoskeskeinen kehitysvammaisten erityishuolto on suurelta osin purettu. Down-aikuiset asuvat kotikunnissaan ja asioivat perusterveydenhuollossa. Vaikka Downin oireyhtymä on yleisin kehitysvammaoireyhtymä, aikuisikäisten liitännäissairauksista on edelleen vähän tieteellisestä näyttöä. Varhainen muistisairaus, lihavuus, kilpirauhasen vajaatoiminta, silmätaudit, uniapnea ja epilepsia ovat yleisimmät terveyspulmat. Mahdollisesti alidiagnosoituja ongelmia ovat keliakia, osteoporoosi, instabiili atlantoaksiaalinivel sekä moyamoya-tauti. Eri kehitysvammaoireyhtymiin liittyy niille tyypillisiä terveyspulmia, joiden tunnistaminen on tärkeää henkilön hyvinvoinnin kannalta. On ihanteellista, jos kullekin Down-henkilölle voidaan nimetä oma terveyskeskuslääkärin ja terveyden- tai sairaanhoitajan pari, joka tapaa potilaan säännöllisesti vuoden tai kahden välein ja huomioi työssään oireyhtymään liittyvät terveysongelmat

Type D personality and metabolic syndrome among Finnish female municipal workers

Abstract Background Type D personality is a combination of high negative affectivity (NA) and high social inhibition (SI). This personality trait is suspected to impair cardiovascular patients’ recovery. The 2016 European Guidelines on cardiovascular disease prevention in clinical practice recommend screening of psychosocial risk factors as Type D personality. The aim of this study was to assess the relationship between Type D personality and Metabolic syndrome (MetS) in working-age female population. Methods Six hundred thirty-four female employees with mean age of 48 ± 10 years were evaluated. Type D personality and its components (NA) and (SI) were screened with DS14 questionnaire. The definition of MetS was based on measurements done by trained medical staff. We investigated the relationship between Mets and Type D personality, NA and SI using the logistic regression models adjusting for age, education years, leisure-time physical activity, smoking, alcohol use and depressive symptoms. Results The prevalence of Type D personality was 10.6% (n = 67) [95% CI: 8.3 to 13.2] and MetS 34.7% (n = 220). Type D personality or its subcomponents were not associated with MetS. Women with Type D personality had significantly worse quality of sleep and lower LTPA. They were also more often unsatisfied with their economic situation, they had more often depressive symptoms and psychiatric disorders than non-D type persons. There were no differences in risk factors for cardiovascular diseases. Conclusion Screening for Type D personality among working- age, reasonably healthy female population seems not to be practical method for finding persons with risk for cardiovascular disease