Syöpäseulontapalvelujen hankinta

Kansalliseen seulontaohjelmaan kuuluvien rintasyövän ja kohdun kaulaosan syöpäseulontojen järjestäminen on kuntien tehtävä. Seulonnat ovat osa terveydenhuoltolain mukaista ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien tulee suunnitella ne terveydenhuollon järjestämissuunnitelman laatimisen yhteydessä, jolloin sairaanhoitopiirien kunnat voivat tehdä yhteistyötä keskenään ja sairaanhoitopiirin kanssa. Kunta voi toteuttaa seulonnat omana toimintana, yhdessä muiden kuntien kanssa tai ostopalveluna. Nykyisin syöpäseulonnat toteutetaan pääosin ostopalveluna. Kilpailuttaminen ja ostopalvelusopimuksen tekeminen on haastavaa, sillä se edellyttää yksityiskohtaista palvelun sisällön sekä seulontoja ja kilpailutusta koskevien säädösten tuntemusta. Seulontojen hankkimisessa kyseessä ei ole vain yksittäisen palvelun ostaminen, vaan hankitaan palveluprosessi, jonka jokaisen vaiheen laadun on oltava korkea ja jossa tiedon kulkuun on kiinnitettävä erityistä huomiota. Säteilyturvakeskus valvovana viranomaisena sekä Kuntaliitto ovat havainneet, että kunnat tarvitsevat ohjausta syöpäseulontapalvelujen hankkimisessa. Syöpäseulontojen järjestämisen parantamiseksi Sosiaali- ja terveysministeriön seulontatyöryhmä kokosi jäsenistöstään työryhmän selvittämään seulontojen laatua ja yhtenä osana työtä ryhmä uudisti tämän hankintaoppaan

Oikeuslääketieteellinen näytteenotto Suomessa

Oikeuslääketieteelliset näytteet ovat biologisia näytteitä, joilla voi olla yksilön kannalta oikeudellista merkitystä. Näytteet otetaan tavallisimmin terveydenhuollon toimipisteissä. Asiaa koskeva lainsäädäntö on puutteellinen eikä se sovellu tämän päivän toimintaympäristöön. Raportissa esitellään ensin nykytilannetta koskeva selvitys, jonka mukaan toimintakäytännöt poikkeavat eri toimintayksiköissä. Selvityksen perusteella tehdään ehdotus lainsäädännön muuttamiseksi. Lisäksi annetaan selkeät näytteenotto-ohjeet, jotka on laadittu siten, että ne voidaan ottaa käyttöön nykylainsäädännön ollessa voimassa. Yhtenäiset, laadukkaat menettelytavat tähtäävät näytteenoton kohteena olevien henkilöiden oikeusturvan parantumiseen ja yhdenvertaiseen kohteluun. Raportin on tuottanut sosiaali- ja terveysministeriön aloitteesta perustettu asiantuntijatyöryhmä. Se soveltuu oikeuslääketieteellistä näytteenottoa koskevan lainsäädäntötyön tueksi ja jatkotoimenpiteiden linjaamiseksi sekä toimintaohjeeksi terveydenhuollon toimipisteisiin

Päivystyksen kysyntä ja sen hallinta – ikääntyneet potilaat

Tausta ja tavoite Noin 20 % päivystyksen potilaista on 75 vuotta täyttäneitä. Tämän merkittävän potilasryhmän päivystyksen kysyntään vaikuttavat useat palvelujärjestelmän toimijat. Jotta päivystyskysyntää voitaisiin ohjata asianmukaisesti, tulee tarkastella iäkkäiden koko sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmää. Tämän tutki- muksen tavoitteena oli kuvata ikääntyneiden ihmisten päivystyksen käyttöä Suomen suurissa kunnissa ja esittää keinoja päivystyspalveluiden tarkoituksenmukaiseksi ja oikein kohdennetuksi käytöksi. Erityisesti oltiin kiinnostuneita siitä, miten ja mistä syystä iäkkäät päätyvät päivystykseen, ja missä kohdissa palveluketjua terveydenhuollon palveluntarjoajat voivat vaikuttaa päivystyksen asianmukaiseen käyttöön. Aineisto ja menetelmät Aineistona hyödynnettiin tarkasteltujen kuntien 75-vuotta täyttäneiden asukkaiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukäyttötietoja vuosilta 2011–2014, jotka oli kerätty pääosin THL:n HILMO-aineistosta. Rekisteriaineistoon ei ole tarkasteluaikavälillä kerätty vertailukelpoista tietoa perusterveydenhuollon päivystyksellisestä toiminnasta. Tästä syystä iäkkäiden päivystyskäyttöä ja suurten kuntien päivystyksellisen toiminnan palvelurakennetta tarkasteltiin rajautuen erikoissairaanhoidon päivystykseen. Tulokset ESH-päivystyskäyntien määrä 1000 iäkästä kohti vaihteli suurissa kaupungeissa vuonna 2014 alle 300 käynnistä yli 900 käyntiin. Myös se, mistä asumismuodosta ja minkä sairauden vuoksi päivystykseen saavuttiin, vaihteli jonkin verran kaupunkien välillä. Oulussa, jossa iäkkäiden ESH-päivystyskäyttö on vähäisintä suurista kaupungeista, PTH vuodeosastohoidosta saapuneiden osuus oli vertailujoukon suurin ja kotoa tulleiden osuus pienin. Vähäisen ESH-päivystyskäytön kaupungeissa, Kuopiossa, Lahdessa ja Oulussa, sydänvaivapotilaiden osuus korostui ja toisaalta ESH-päivystyksessä hoidettiin muita suuria kaupunkeja harvemmin virtsatieinfektioita tai munuaistulehduksia, dementiaa tai vanhuudenheikkoutta, tai helppohoitoisia infektioita. Noin 70 % iäkkäistä potilaista saapui ESH-päivystykseen kotoa. Palvelutahoilla, jotka ohjaavat potilaita ESH-päivystykseen, kuten neuvontapuhelin, hätäkeskus ja terveysasemat, on tärkeä rooli potilaan ohjaamisessa sopivaan hoitoon. Muita merkittäviä lähtöpaikkoja ovat kotihoito (lähes 20 %) ja tehostettu palveluasuminen (lähes 10 %). Näissä lähtöpaikoissa asumispalvelun hoitohenkilökunta voi vaikuttaa potilasohjaukseen. ESH-päivystykseen ambulanssilla tulleiden iäkkäiden väestöryhmään suhteutetuissa määrissä ei havaittu suuria eroja suurten kaupunkien välillä. Kaupunkien väliset erot iäkkäiden ESH-päivystyskäytössä näyttäisivät siis kohdistuvan muulla kuin ambulanssilla päivystykseen saapuvien joukkoon eli todennäköisesti lievemmin sairaisiin. Päätelmät Suurten kaupunkien väliset erot iäkkäiden ESH-päivystyksen käytössä ja päivystykseen saapumisen syissä saattavat viitata ESH-päivystyksen vaihtelevaan rooliin kiireellisen hoidon järjestäjänä eri alueilla. Lisätutkimusta tarvittaisiin etenkin ESH-päivystyksen tehtävänjaosta PTH-päivystyksen kanssa. Iäkkäiden päivystyskysyntää voidaan hallita sosiaali- ja terveydenhuollon niillä palvelujärjestelmän tahoilla, jotka ohjaavat potilaita päivystykseen. 40 Päivystyksen kysyntä ja sen hallinta – ikääntyneet potilaat potilaan ohjaamisessa sopivaan hoitoon. Muita merkittäviä lähtöpaikkoja ovat kotihoito (lähes 20 %) ja tehostettu palveluasuminen (lähes 10 %). Näissä läh- töpaikoissa asumispalvelun hoitohenkilökunta voi vaikuttaa potilasohjaukseen. ESH-päivystykseen ambulanssilla tulleiden iäkkäiden väestöryhmään suhteute- tuissa määrissä ei havaittu suuria eroja suurten kaupunkien välillä. Kaupunkien väliset erot iäkkäiden ESH-päivystyskäytössä näyttäisivät siis kohdistuvan muulla kuin ambulanssilla päivystykseen saapuvien joukkoon eli todennäköisesti lievem- min sairaisiin. Päätelmät Suurten kaupunkien väliset erot iäkkäiden ESH-päivystyksen käytössä ja päivys- tykseen saapumisen syissä saattavat viitata ESH-päivystyksen vaihtelevaan rooliin kiireellisen hoidon järjestäjänä eri alueilla. Lisätutkimusta tarvittaisiin etenkin ESH-päivystyksen tehtävänjaosta PTH-päivystyksen kanssa. Iäkkäiden päivystys- kysyntää voidaan hallita sosiaali- ja terveydenhuollon niillä palvelujärjestelmän tahoilla, jotka ohjaavat potilaita päivystykseen

Sairaalasta kotiin asti : Erikoissairaanhoidosta alkaneet hoitojaksoketjut pääkaupunkiseudun kunnissa

Verkkoversion ISSN 1795-8105Sakota-hanke, vuodet 1998-200