Päivystyksen kysyntä ja sen hallinta – ikääntyneet potilaat

Abstract

Tausta ja tavoite Noin 20 % päivystyksen potilaista on 75 vuotta täyttäneitä. Tämän merkittävän potilasryhmän päivystyksen kysyntään vaikuttavat useat palvelujärjestelmän toimijat. Jotta päivystyskysyntää voitaisiin ohjata asianmukaisesti, tulee tarkastella iäkkäiden koko sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmää. Tämän tutki- muksen tavoitteena oli kuvata ikääntyneiden ihmisten päivystyksen käyttöä Suomen suurissa kunnissa ja esittää keinoja päivystyspalveluiden tarkoituksenmukaiseksi ja oikein kohdennetuksi käytöksi. Erityisesti oltiin kiinnostuneita siitä, miten ja mistä syystä iäkkäät päätyvät päivystykseen, ja missä kohdissa palveluketjua terveydenhuollon palveluntarjoajat voivat vaikuttaa päivystyksen asianmukaiseen käyttöön. Aineisto ja menetelmät Aineistona hyödynnettiin tarkasteltujen kuntien 75-vuotta täyttäneiden asukkaiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukäyttötietoja vuosilta 2011–2014, jotka oli kerätty pääosin THL:n HILMO-aineistosta. Rekisteriaineistoon ei ole tarkasteluaikavälillä kerätty vertailukelpoista tietoa perusterveydenhuollon päivystyksellisestä toiminnasta. Tästä syystä iäkkäiden päivystyskäyttöä ja suurten kuntien päivystyksellisen toiminnan palvelurakennetta tarkasteltiin rajautuen erikoissairaanhoidon päivystykseen. Tulokset ESH-päivystyskäyntien määrä 1000 iäkästä kohti vaihteli suurissa kaupungeissa vuonna 2014 alle 300 käynnistä yli 900 käyntiin. Myös se, mistä asumismuodosta ja minkä sairauden vuoksi päivystykseen saavuttiin, vaihteli jonkin verran kaupunkien välillä. Oulussa, jossa iäkkäiden ESH-päivystyskäyttö on vähäisintä suurista kaupungeista, PTH vuodeosastohoidosta saapuneiden osuus oli vertailujoukon suurin ja kotoa tulleiden osuus pienin. Vähäisen ESH-päivystyskäytön kaupungeissa, Kuopiossa, Lahdessa ja Oulussa, sydänvaivapotilaiden osuus korostui ja toisaalta ESH-päivystyksessä hoidettiin muita suuria kaupunkeja harvemmin virtsatieinfektioita tai munuaistulehduksia, dementiaa tai vanhuudenheikkoutta, tai helppohoitoisia infektioita. Noin 70 % iäkkäistä potilaista saapui ESH-päivystykseen kotoa. Palvelutahoilla, jotka ohjaavat potilaita ESH-päivystykseen, kuten neuvontapuhelin, hätäkeskus ja terveysasemat, on tärkeä rooli potilaan ohjaamisessa sopivaan hoitoon. Muita merkittäviä lähtöpaikkoja ovat kotihoito (lähes 20 %) ja tehostettu palveluasuminen (lähes 10 %). Näissä lähtöpaikoissa asumispalvelun hoitohenkilökunta voi vaikuttaa potilasohjaukseen. ESH-päivystykseen ambulanssilla tulleiden iäkkäiden väestöryhmään suhteutetuissa määrissä ei havaittu suuria eroja suurten kaupunkien välillä. Kaupunkien väliset erot iäkkäiden ESH-päivystyskäytössä näyttäisivät siis kohdistuvan muulla kuin ambulanssilla päivystykseen saapuvien joukkoon eli todennäköisesti lievemmin sairaisiin. Päätelmät Suurten kaupunkien väliset erot iäkkäiden ESH-päivystyksen käytössä ja päivystykseen saapumisen syissä saattavat viitata ESH-päivystyksen vaihtelevaan rooliin kiireellisen hoidon järjestäjänä eri alueilla. Lisätutkimusta tarvittaisiin etenkin ESH-päivystyksen tehtävänjaosta PTH-päivystyksen kanssa. Iäkkäiden päivystyskysyntää voidaan hallita sosiaali- ja terveydenhuollon niillä palvelujärjestelmän tahoilla, jotka ohjaavat potilaita päivystykseen. 40 Päivystyksen kysyntä ja sen hallinta – ikääntyneet potilaat potilaan ohjaamisessa sopivaan hoitoon. Muita merkittäviä lähtöpaikkoja ovat kotihoito (lähes 20 %) ja tehostettu palveluasuminen (lähes 10 %). Näissä läh- töpaikoissa asumispalvelun hoitohenkilökunta voi vaikuttaa potilasohjaukseen. ESH-päivystykseen ambulanssilla tulleiden iäkkäiden väestöryhmään suhteute- tuissa määrissä ei havaittu suuria eroja suurten kaupunkien välillä. Kaupunkien väliset erot iäkkäiden ESH-päivystyskäytössä näyttäisivät siis kohdistuvan muulla kuin ambulanssilla päivystykseen saapuvien joukkoon eli todennäköisesti lievem- min sairaisiin. Päätelmät Suurten kaupunkien väliset erot iäkkäiden ESH-päivystyksen käytössä ja päivys- tykseen saapumisen syissä saattavat viitata ESH-päivystyksen vaihtelevaan rooliin kiireellisen hoidon järjestäjänä eri alueilla. Lisätutkimusta tarvittaisiin etenkin ESH-päivystyksen tehtävänjaosta PTH-päivystyksen kanssa. Iäkkäiden päivystys- kysyntää voidaan hallita sosiaali- ja terveydenhuollon niillä palvelujärjestelmän tahoilla, jotka ohjaavat potilaita päivystykseen