Studying in a class with a special emphasis : changes in children’s competence beliefs and mathematical thinking skills and the role of social comparisons

The purpose of this dissertation was to examine whether studying in a selective class with a special emphasis influences children’s competence beliefs or mathematical thinking skills. The original idea was to explore empirically the commonly held assumption that studying in a class with a special emphasis improves motivation. This dissertation consists of four original empirical studies, all of which examined the research question from several perspectives. In this summary section, these perspectives were summarized into four research questions. The first overall aim was to examine how children’s competence beliefs and mathematical thinking skills develop during the comprehensive school years. The second overall aim was to examine, how pupils who study in classes with a special emphasis differ from pupils who study in classes without a special emphasis in terms of background factors. The third overall aim, focused on the differences between classes with and without a special emphasis in the development of competence beliefs and mathematical thinking skills. Finally, the last overall aim explored more specific peer effects (i.e., the Big-Fish-Little-Pond effect, the Reflected Glory effect and the Peer Spillover effect) related to selective classes and explored whether these effects were visible in the Finnish context. The data were drawn from a longitudinal learning-to-learn study in which the cognitive capabilities and motivational beliefs of 744 first graders were assessed and followed up throughout the comprehensive school years. Data consisted of several measurement points and tasks. The original sample size was increased during the follow up as children changed schools and new schools and classes were added to the sample. For the purpose of this thesis, data drawn predominantly from grades four to six (n=1025) and from seven to nine (n=2339) were used. Data were analyzed with statistical methods including single and multilevel structural equation models as well as repeated measures and analyses of variance. The first finding from this thesis considered the overall development of children’s competence beliefs and mathematical thinking skills and supported findings of prior research showing a decline in positive self-beliefs during the school years. Decline in the competence beliefs was detected at both primary school and lower secondary school but the trajectories of different belief types varied. Children’s mathematical thinking skills progressed, as expected, during the followed-up years. Additionally, the second finding from this thesis confirmed findings of prior research and showed that classes with a special emphasis clearly differed from classes without a special emphasis in terms of pupils’ background. Children who studied in classes with a special emphasis came from more highly educated families and had a higher grade point average (GPA) than pupils who studied in classes without a special emphasis. There were also detailed differences between classes with a special emphasis in terms of pupils’ background. The main results from this study considered the development of competence beliefs and mathematical thinking skills between classes with and without a special emphasis and showed interestingly, that there were no differences in the development. Even though pupils differed from each other initially due to the selective process of classes with a special emphasis, most of the differences in the development of competence beliefs and mathematical thinking skills were explained by these initial differences and the development was similar in different types of class after the background variables had been considered. Therefore, the results from this thesis gave no evidence of the assumed beneficial effects of emphasized teaching. On the contrary, findings regarding the peer effects explored showed that the Big-Fish-Little-Pond effect was visible in the Finnish context whereas other peer effects were not. In other words, the results showed that the average achievement level of class predicted individual pupil’s academic self-concept negatively. Therefore, these findings suggested that instead of the assumed beneficial motivational effects, studying in a highly selective class may have detrimental effects on individual pupil’s self-beliefs. ________________________________________ Keywords: Classes with a special emphasis, selective classes, competence beliefs, action-control-beliefs, academic self-concept, mathematical thinking skills, longitudinal study, class composition, Big-Fish-Little-PondTämän väitöstutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten painotetun opetuksen luokalla opiskelu näkyy lapsen oppimisessa, erityisesti itseä ja oppimista koskevien kompetenssiuskomusten sekä matemaattisten ajattelutaitojen kehityksessä. Tutkimuksen lähtökohtana oli tutkia empiirisesti yleistä painotettuun opetukseen liittyvää uskomusta, jonka mukaan painotetun opetuksen luokalla opiskelusta olisi hyötyä lasten oppimismotivaatiolle. Tutkimus pohjautuu neljään empiiriseen osatutkimukseen, jotka kaikki tarkastelivat edellä mainittua teemaa omista näkökulmista käsin. Tässä tutkimuksen yhteenveto-osiossa nämä näkökulmat on tiivistetty neljäksi tutkimustavoitteeksi, joihin tässä yhteenveto-osiossa vastataan. Yhteenveto-osion ensimmäinen tutkimustavoite liittyi lasten kompetenssiuskomusten ja matemaattisten minäkäsitysten kehityksen tarkasteluun peruskoulun aikana. Toinen tavoite oli selvittää, minkälaisia lähtökohtaisia eroja painotetun ja yleisopetuksen luokilla opiskelevien oppilaiden välillä oli taustatekijöiden suhteen tarkasteltuna. Tämän jälkeen keskityttiin tarkastelemaan, miten oppilaiden kompetenssiuskomukset ja matemaattiset ajattelutaidot kehittyivät painotetun ja yleisopetuksen luokilla. Viimeiseksi tarkasteltiin vielä erikseen aiemmissa tutkimuksissa usein selektiivisiin luokkiin liitettyjä vertaisryhmävaikutuksia (Big-Fish-Little-Pond-Efekti, Reflected Glory-efekti ja Peer Spillover-Efekti) ja sitä, oliko nämä efektit havaittavissa suomalaisessa kontekstissa. Tutkimuksen aineistona toimi oppimaanoppimisen pitkittäistutkimus, jossa 744 ekaluokkalaisen kognitiivisia taitoja sekä motivationaalisia uskomuksia arvioitiin peruskoulun ensimmäiseltä luokalta viimeiselle. Aineistoa kerättiin useissa eri mittausajankohdissa ja monilla eri mittareilla. Alkuperäisen aineiston otoskoko kasvoi tutkimuksen edetessä kun seurantaan otettiin lisää oppilaita alkuperäiseen otokseen kuuluneiden oppilaiden vaihtaessa luokkaa tai koulua. Tässä tutkimuksessa hyödynnettiin erityisesti aineistoa vuosiluokilta neljästä kuuteen (n=1025) sekä seitsemästä yhdeksään (n=2339). Aineisto analysoitiin tilastollisilla menetelmillä, jotka pitivät sisällään erilaisia yksitasoisia ja monitasoisia rakenneyhtälömalleja. Tutkimuksen tuloksena todettiin, että kuten aikaisemman tutkimuksen perusteella osatiin odottaa, kaiken kaikkiaan lasten kompetenssiuskomukset heikkenivät kouluvuosien aikana. Lasku positiivisissa kompetenssiuskomuksissa havaittiin sekä alakoulua että yläkoulua tarkastelevissa analyyseissa, mutta eri uskomustyyppien kehityskaarissa oli eroja. Lasten matemaattiset ajattelutaidot kehittyivät odotetusti seurannan aikana. Myös toinen tämän väitöstutkimuksen päätuloksista vahvisti aikaisempien tutkimusten tuloksia ja osoitti, että painotetun opetuksen luokilla opiskelevat lapset erosivat yleisopetuksen luokilla opiskelevista lapsista taustatekijöiden mukaan tarkasteltuna. Painotetun opetuksen luokilla opiskelevat lapset tulivat korkeammin koulutetuista perheistä ja menestyivät koulussa lähtökohtaisesti paremmin kuin yleisopetuksen luokilla opiskelevat lapset. Myös eri painotusalojen välillä oli eroja oppilaiden taustatekijöissä. Tämän väitöstutkimuksen päätavoite oli tarkastella kompetenssiuskomusten ja matemaattisten ajattelutaitojen kehitystä painotetun opetuksen ja yleisopetuksen luokilla. Keskeisimpänä tuloksena voidaan todeta, että suurimmaksi osaksi eroja kehityksessä ei ollut. Vaikka painotetun opetuksen ja yleisopetuksen oppilaat erosivat toisistaan lähtökohtaisesti taustatekijöiden suhteen, oli kompetenssiuskomusten ja matemaattisten ajattelutaitojen kehitys suurimmaksi osaksi samankaltaista erilaisilla luokilla ja taustatekijöissä olleet lähtökohtaiset erot selittivät valtaosan havaituista eroista luokkien välillä. Näin ollen tutkimuksen tulokset eivät tukeneet ennakko-olettamuksia painotetun opetuksen positiivisista vaikutuksista oppilaiden motivaatioon. Päinvastoin, tutkimuksen tulokset antoivat tukea ns. Big-Fish-Little-Pond-efektille ja osoittivat, että tämä kansainvälisesti paljon tutkittu ilmiö oli näkyvissä myös suomalaisessa kontekstissa ja luokan keskimääräinen osaamistaso ennusti negatiivisesti oppilaan minäkäsitystä. Näin ollen tutkimuksen tulokset osoittivat, että oletettujen positiivisten vaikutusten sijaan valikoidussa vertaisryhmässä opiskelu voi itse asiassa heijastua negatiivisesti yksilön minäuskomuksiin. ________________________________________ Avainsanat: Painotetun opetuksen luokat, valikoivat luokat, kompetenssiuskomukset, akateeminen minäkäsitys, matemaattiset ajattelutaidot, pitkittäistutkimus, luokkakompositio, Big-Fish-Little-Pond-efekt

Families choosing schools : a study of lower secondary school choice in Espoo

The Finnish comprehensive school system has got wide international recognition for its equality and quality. Yet, since 1990's Finland among many other western countries has adapted a new neoliberal educational policy which challenges the grounds of the comprehensive school ideology. Instead of equality neo-liberal education policies emphasizes the market ideology and the competition. This study focuses on one of the consequences of the new educational policy, school choice. The detailed research questions were: 1) What kind of lower secondary school choices families in Espoo do and what kind of reasons do they give to their choices? 2) How do parents' level of education and income explain their choices? 3) Do families that have made a different school choice differ in their attitudes towards choice? In addition the purpose of the study was to tests the measurement scales, which were used, for a prospective school choice survey. The study is part of a research project PASC, which examines the affiliation between parental educational strategies, social segregation and local school choice policies in Finland and Chile. The data (N=441) was gathered with a questionnaire that was send by e-mail to the parents of 6th graders during the school year of 2010 2011. The respond rate was 23,8 %. The data was analysed using qualitative and quantitative methods. Reasons given to the choices were analysed using content analysis. Parents' educational level and incomes were analysed by cross-tabs and chi-square- test. The summary variables of the attitudes were computed using factor analysis and differences in attitudes were analysed by analysis of variance. As a result of the research four different kinds of school choice types were done (the nearest - other than nearest school / emphasized - non-emphasized class). The choice was different in all of these types according to parents' level of education and income and the reasons behind their choices. Children whose parents had a high level of education and income applied for emphasized teaching more often than others. The role of the child in the school choice process varied in different school choice types. Families who had chosen emphasized class in their local or in distant school highlighted the child's opinion in the school choice process, whereas families who had applied for non-emphasized class stressed the importance of the friends in the choice process. One of the key reasons that families in all of the school choice types gave to their choice concerned the reputation of the school. Families who had chosen their local school stressed the good reputation of the chosen school whereas those who had applied for distant school had doubts about the reputation of their local school. The indicators and measurements of the school choice attitudes needs some further research.Tutkimus keskittyy perheiden yläkouluvalintaan Espoossa. Kouluvalinta on osa kouluvalintapolitiikaksi kutsuttua toimintapolitiikkaa, joka mahdollistui Suomessa 1990-luvun koululainsäädännön uudistusten myötä. Kouluvalintapolitiikka on katsottu ilmentävän uusliberalistista, ylikansallista koulutuspolitiikkaa, jonka on osoitettu haastaneen suomalaisen tasa-arvon perinteelle rakentuneen koulutuspolitiikan. Koulutuspoliittisten uudistusten myötä peruskoulun syntyyn liitetty mahdollisuuksien tasa-arvo sai rinnalleen uuden määritelmän tasa-arvosta, jossa yksilölliset oikeudet kykyjen mukaiseen opiskeluun korostuvat. 1990-luvun hajauttamiskehityksen myötä kuntien vastuu peruskoulutuksen järjestämisestä lisääntyi ja päätösvalta siitä, minkälaista toimintapolitiikkaa käytännössä toteutetaan, siirtyi kunnille. Kuntien välille onkin syntynyt suuria eroja oppilaaksioton säätelyssä ja toteutuksessa. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, minkälaisia kouluvalintoja Espoossa tehdään ja miten niitä perustellaan. Lisäksi tarkasteltiin, miten vanhempien koulutus- ja tulotaso vaikuttavat valintoihin ja analysoitiin koulutusta koskevien asenteiden yhteyttä valintoihin. Koulutusta koskevien asenteiden osalta oltiin kiinnostuneita siitä, näkyykö uuteen koulutuspolitiikkaan liitetty arvomaailman murros vanhempien asenteissa. Tutkimuksen tavoitteena oli myös analysoida kouluvalintojen mittaamiseen liittyvää problematiikkaa jatkotutkimusta varten. Tutkimuksen aineisto (N=441) kerättiin espoolaisvanhemmille lähetetyn sähköisen kyselylomakkeen avulla vuodenvaihteessa 2010 2011. Kokonaisvastausprosentti oli 23,8 %. Aineisto analysoitiin valintaperustelujen osalta tilastollisen sisällön erittelyn avulla ja vanhempien koulutus- ja tulotietojen osalta ristiintaulukoinnin ja Khiin neliön-testin avulla. Koulutuksellisten asenteiden summamuuttujat muodostettiin faktorianalyysin pohjalta ja asenteiden erot valinnoittain analysoitiin varianssianalyysilla. Tutkimuksessa muodostettiin Espoon kouluvalintatilan mahdollistamista reiteistä (yleisopetus - painotettu opetus / lähikoulu - muu koulu) neljä erilaista kouluvalinnan tyyppiä, joiden suhteen valintaa tarkasteltiin. Kouluvalinta erosi valintatyypeittäin niin valintaperustelujen kuin vanhempien koulutus- ja tulotietojen kautta tarkasteltuna. Valintaperustelujen perusteella lapsen rooli kouluvalinnassa oli erilainen yleisopetuksen ja painotetun opetuksen valinneissa perheissä. Yleisopetuksen valinneiden perusteluissa korostui kavereiden vaikutus valintaan, kun taas painotetun opetuksen valinnassa keskiössä oli lapsen kiinnostus opetuspainotuksia kohtaan. Painotetun opetuksen valinnalla pyrittiin myös valikoimaan lapselle sopivia opiskelutovereita, kuten aikaisemmissa tutkimuksissa on todettu. Tutkimuksen perusteella yksi keskeisimmistä kouluvalintaan vaikuttavista tekijöistä oli koulusta saatu vaikutelma. Lähikoulun valinneiden perheiden perusteluissa korostui koulun kokeminen hyväksi. Vastaavasti kaukaisempaan kouluun hakeneiden perusteluissa nousi esiin oman lähikoulun välttäminen siitä saadun huonon vaikutelman vuoksi. Vanhempien koulutustausta vaikutti merkittävimmin siihen, valitsiko lapsi yleisopetuksen vai painotetun opetuksen luokan. Aikaisempien tutkimusten tavoin painotetun opetuksen valinta oli tyypillisintä korkeasti koulutettujen vanhempien lapsille. Koulutuksellisten asenteiden mittari vaatii jatkokehittelyä

Motivationaalisten uskomusten merkitys oppimisessa

Peer reviewe

Laaja-alaisena osaajana kehittyminen : kokoava teoreettinen viitekehys

Peer reviewe

Changes in Children's Agency Beliefs and Control Expectancy in Classes With and Without a Special Emphasis in Finland from Grade Four to Grade Six

This study examined changes in pupils' agency beliefs and control expectancy from grade four to grade six, and whether they were associated with studying in a class with a special emphasis on a subject as compared to studying in a class without emphasis. After controlling for the effects of mother's education, prior school achievement, and gender, we found that the average pattern of change varied for different action-control beliefs, and that class membership did not moderate these changes. Mother's education, pupils' prior school achievement, and gender all predicted class membership, but their effects on action-control beliefs varied depending on the type of belief. Implications for educational policy will be discussed.Peer reviewe

Oppilaiden matemaattisten ajattelutaitojen ja matemaattisen minäkäsityksen kehitys painotetun opetuksen ja yleisopetuksen luokilla neljänneltä luokalta kuudennelle

Tässä artikkelissa tarkastelemme matemaattisten ajattelutaitojen ja matemaattisen minäkäsityksen kehitystä neljänneltä luokalta kuudennelle painotetun opetuksen (n = 275) ja yleisopetuksen (n = 664) luokkien oppilailla. Tarkastelimme tutkimuksessamme, selittyvätkö mahdolliset luokkien väliset erot oppilaiden erilaisilla taustoilla, esimerkiksi sukupuolella ja äidin koulutustaustalla. Lisäksi olimme kiinnostuneita siitä, näkyvätkö kansainvälisissä tutkimuksissa havaitut minäkäsityksen vertaisryhmäefektit Big-Fish-LittlePond (BFLPE) ja Reflected Glory (RGE) sekä osaamisen vertaisryhmäefekti Peer Spillover (PSE) tässä suomalaisessa aineistossa. Aineisto analysoitiin rakenneyhtälömallien avulla.Matemaattisen minäkäsityksen ja ajattelutaitojen kehitys oli samankaltaista painotetun opetuksen ja yleisopetuksen luokilla, kun valikoitumisesta johtuvat taustaerot huomioitiin. Minäkäsitykset heikkenivät ikätyypilliseen tapaan, ja matemaattiset ajattelutaidot kehittyivät odotetusti molemmissa luokkatyypeissä tarkastelemallamme ajanjaksolla. Tutkimuksemme ei antanut tukea vanhempien odotuksille painotetun opetuksen mahdollisista tiedollis-taidollisista tai motivaatioon liittyvistä lisähyödyistä. Päinvastoin vertaisryhmäefektien analysointi paljasti, että osaamistasoltaan hyvätasoisessa luokassa opiskelu voi olla haitallista minäkäsityksen kehitykselle, sillä BFLPE oli tilastollisesti merkitsevä, mutta RGE ja PSE eivät. Luokkatyyppien välillä havaittiin minäkäsityksessä sukupuolieroja, joita on tarpeen tutkia lisää. </p

Parental trust in the Finnish basic education system during the COVID-19 pandemic

Acknowledgements and funding We kindly thank the anonymous reviewers for their attentive notions and suggestions for improving the original manuscript.Peer reviewedPublisher PD

The Way of Distance Teaching Is Related to Adolescent Students’ Health and Loneliness during the School Closure in Finland

The COVID-19 pandemic enforced countries to close schools and rapidly transfer to distance teaching without preparation. Little is known about how different distance teaching practices influenced students’ wellbeing. We studied this during the period of school closures in Finland. Wellbeing was measured by health complaints and perceived loneliness, and distance learning was measured in terms of structure and dialogue of teaching, functioning of internet and digital equipment, difficulty of given tasks, and support for studies. All lower secondary schools were invited, and 29,898 students from 340 schools (grades 7–9) participated. A digital survey was distributed through schools just when these were reopened in May 2020. The main results were that the distance learning practices were related to adolescent health complaints and loneliness, so that less structure and dialogue in teaching, more problems with digital devices and internet, more difficult tasks and less support for studies were associated with higher health complaints and loneliness. From the point of view of students’ wellbeing, it matters how the distance learning is organised, how digital communication works, and if enough support for studies is available. These results of our research on distance learning practices during the present pandemic may guide schools in future crises and pandemic situations when distance learning is needed

The Way of Distance Teaching Is Related to Adolescent Students’ Health and Loneliness during the School Closure in Finland

The COVID-19 pandemic enforced countries to close schools and rapidly transfer to distance teaching without preparation. Little is known about how different distance teaching practices influenced students’ wellbeing. We studied this during the period of school closures in Finland. Wellbeing was measured by health complaints and perceived loneliness, and distance learning was measured in terms of structure and dialogue of teaching, functioning of internet and digital equipment, difficulty of given tasks, and support for studies. All lower secondary schools were invited, and 29,898 students from 340 schools (grades 7–9) participated. A digital survey was distributed through schools just when these were reopened in May 2020. The main results were that the distance learning practices were related to adolescent health complaints and loneliness, so that less structure and dialogue in teaching, more problems with digital devices and internet, more difficult tasks and less support for studies were associated with higher health complaints and loneliness. From the point of view of students’ wellbeing, it matters how the distance learning is organised, how digital communication works, and if enough support for studies is available. These results of our research on distance learning practices during the present pandemic may guide schools in future crises and pandemic situations when distance learning is needed