Koulukiusaaminen ja psykosomaattinen oireilu 4. – 6.-luokkalaisilla tytöillä ja pojilla

Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata suomalaisten tyttöjen ja poikien koulukiusaamisen ja psykosomaattisen oireilun yleisyyttä sekä selvittää, miten koulukiusaaminen ja taustamuuttujat ovat yhteydessä oireiluun. Taustatekijöinä olivat luokka-aste, koettu terveydentila, vanhempien osallistuminen koulunkäyntiin ja vanhempainiltaan sekä ystävät koulussa. Tutkimusaineistona käytettiin peruskoulun 4.–6.-luokkalaisille tehtyä Koulun hyvinvointiprofiili -kyselyä lukuvuodelta 2012–2013 (n=16 232). Kyselyyn vastanneista kiusaajia oli 1,4 %, kiusattuja 5,8 % ja kiusaajakiusattuja 0,7 %. Pojat olivat kiusaajia ja kiusattuja tyttöjä useammin. Tytöillä oireilu oli yleisempää kuin pojilla. Vähintään kahta oiretta useasti lukukauden aikana esiintyi 27 % tytöistä ja 21 % pojista. Kiusaamiseen osallistuneista kiusatut sekä kiusaaja-kiusatut oireilivat eniten verrattuna oppilaisiin, jotka eivät osallistuneet kiusaamiseen. Kiusattuna oleminen, huonoksi koettu terveys ja vanhempien vähäisempi osallistuminen lasten koulunkäyntiin olivat yhteydessä oireiluun molemmilla sukupuolilla. Lasten erilaiset oireet tulisi havaita ja selvittää koulukiusaamisen mahdollisuus runsaasti oireilevilla lapsilla. Vanhempia tulisi myös kannustaa osallistumaan lastensa terveystarkastuksiin ja vanhempainiltoihin

Strabismus is more than a misalignment : a cross‐sectional pilot study of HRQOL in Finnish strabismic adults referred to a university hospital

Purpose: To evaluate associations between the health-related quality of life (HRQOL) and demographic, self-reported strabismus-related and orthoptic status variables in Finnish strabismic adults. Methods: Participants (n = 137) of this study were adult patients who previously participated in the pilot study to translate and validate Adult Strabismus Questionnaire (AS-20) into Finnish. For this study, the participants' orthoptic status were collected among the previously obtained self-reported demographic and strabismus-related data. The refined AS-20 structure of 18 items and four subscales of self-perception, interaction, reading function and general function was used. Low scores on AS-20 indicate low HRQOL. The associations were evaluated with cross-tabulation and nonparametric methods of Mann–Whitney U and Kruskal–Wallis tests. Statistical significance was set at p < 0.05. Results: Interaction subscale scores were the highest of all subscale scores among the participants. Age had an association with HRQOL in self-perception and the youngest participants had the lowest scores. Importantly, participants who did not experience diplopia suffered from lower self-perception and interaction but reported higher scores on reading function and general function subscales compared to the participants who experienced diplopia. Exotropia with or without vertical strabismus were most common types among the participants. The education background was not associated with HRQOL. Conclusion: Impacts of strabismus are similar in Finnish strabismic adults compared to international studies. Healthcare professionals and decision-makers should always consider the psychosocial impact of strabismus on patients without diplopia when making decisions on strabismus treatment and care processes.Peer reviewe

Itsearvioitu masennusoireilu ja elämäntapahtumat 4. ja 5. luokan oppilailla – Kouluterveyskysely

Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata perusopetuksen 4. ja 5. luokan oppilaiden itsearvioidun masennusoireilun yleisyyttä sekä selvittää mitkä&nbsp;sosiodemografiset&nbsp;taustatekijät ja koetut elämäntapahtumat ovat yhteydessä itsearvioituun masennusoireiluun. Masennusoireilun esiintymistä kysyttiin MFQ-mittarista (The&nbsp;Moods&nbsp;and&nbsp;Feelings&nbsp;Questionnaire) muodostettujen väittämien avulla. Taustatekijöinä olivat sukupuoli, luokka-aste, perherakenne ja syntyperä. Elämäntapahtumina tarkasteltiin koulun vaihtoa, vanhempien eroa, uusperheen muodostumista, sisaruksen syntymää, omaa vakavaa sairastumista tai vammautumista sekä perheenjäsenen tai muun läheisen ihmisen vakavaa sairastumista tai kuolemaa.&nbsp;&nbsp; Tutkimusaineistona käytettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Kouluterveyskyselyn 2017 Suomessa asuvien peruskoulun 4.- ja 5.-luokkalaisten vastauksia. Vastaajia oli yhteensä 95725 vastausaktiivisuuden ollessa 80 %.&nbsp; Aineistoa kuvailtiin frekvenssein ja prosenttijakaumin. Taustatekijöiden ja elämäntapahtumien yhteyttä itsearvioituun masennusoireiluun selvitettiin ristiintaulukoinnin, χ2-testin sekä logistisen regressioanalyysin avulla.&nbsp;&nbsp; &nbsp; Itsearvioitua masennusoireilua esiintyi lähes 13 %:lla vastaajista. Masennusoireilu oli yleisempää niillä oppilailla, jotka eivät asuneet ydinperheessä tai jotka olivat syntyperältään ulkomaalaisia. Elämäntapahtumat, erityisesti lapsen oma vakava sairastuminen tai vammautuminen (OR 2,90; lv 2,67–3,14), uusperheen muodostuminen (OR 1,55; lv 1,42–1,69) läheisen vakava sairastuminen tai kuolema (OR 1,53; lv 1,46–1,60) ja vanhempien ero (OR 1,37; lv 1,27–1,49) olivat voimakkaimmin yhteydessä lapsen masennusoireiluun, kun taustamuuttujien merkitys oli vakioitu. Lisäksi elämäntapahtumien kasautuminen lisäsi masennusoireiden esiintymistä.&nbsp;&nbsp; Kouluterveydenhuollon rooli on keskeinen masennusoireiden varhaisessa tunnistamisessa. Masennukseen viittaavien oireiden kartoittaminen sekä elämänmuutoksista keskusteleminen on luontevaa terveystarkastuksen yhteydessä. Masennuksen tunnistaminen ja jatkohoitoon ohjaaminen ovat merkittäviä tekijöitä lasten kehityksen tukemisessa&nbsp

Kouluterveydenhoitajan palvelut: sosiodemografisten tekijöiden yhteys nuorten kokemuksiin

Sosiodemografisten tekijöiden on todettu olevan yhteydessä nuorten palvelujen saatavuuteen ja kokemuksiin palveluista. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata sukupuolen, kouluasteen, sosioekomisen aseman, kuntaryhmityksen ja syntyperän yhteyttä nuorten kokemaan tyydyttymättömään palvelutarpeeseen kouluterveydenhoitajan palvelujen näkökulmasta. Tutkimuksessa käytettiin valtakunnallisen Kouluterveyskyselyn aineistoa vuodelta 2017 (n=139 829). Aineistosta rajattiin pois ne nuoret, joilla ei ollut ollut tarvetta kouluterveydenhoitajan palveluille. Rajausten jälkeen aineistoksi muodostui 28 967 8.- ja 9.-luokkalaisen sekä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijan vastaukset.Nuorten palvelutarpeen tyydyttymistä tutkittiin palvelujen käyttöä sekä tuen ja avun saamista koskevilla kysymyksillä. Analyysia varten muodostettiin 4-luokkainen yhdistelmämuuttuja, jonka luokat olivat 1) päässyt palveluihin ja saanut tukea, 2) päässyt palveluihin mutta ei saanut tukea, 3) ei päässyt palveluihin mutta saanut tukea sekä 4) ei päässyt palveluihin eikä saanut tukea. Aineistoa analysoitiin ristiintaulukoinnilla, χ2-testillä ja multinomiaalisella regressioanalyysilla.Yksitoista prosenttia nuorista oli kokenut tyydyttymätöntä palvelutarvetta kouluterveydenhoitajan palveluissa. Kaikilla tutkittavilla taustatekijöillä havaittiin tilastollisesti merkitsevä yhteys nuoren kokemaan tyydyttymättömään palvelutarpeeseen. Erityisesti nousi esiin perheen huonon taloudellisen tilanteen sekä nuoren ulkomaalaistaustaisuuden yhteys koettuun tyydyttymättömään palvelutarpeeseen. Suomalaiset nuoret eivät ole yhdenvertaisessa asemassa kouluterveydenhoitajan palvelujen saatavuudessa eikä tuen ja avun saamisessa.</p

Perhetekijöiden yhteys perusopetuksen 8.- ja 9.-luokkalaisten itseraportoimiin luvattomiin koulupoissaoloihin

Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata perusopetuksen 8. ja 9. vuosiluokan oppilaiden itseraportoitujen luvattomien koulupoissaolojen määrää sekä tarkastella erilaisten tausta- ja perhetekijöiden yhteyttä luvattomiin poissaoloihin. Taustatekijöinä olivat vastaajan sukupuoli ja luokka-aste sekä vanhempien työllisyystilanne ja koulutustausta. Perhetekijöinä tarkasteltiin perherakennetta, omista asioista keskustelua vanhempien kanssa sekä nuoren ja vanhemman välistä arjen vuorovaikutusta. Tutkimuksen aineisto muodostui Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Kouluterveyskyselyyn vuonna 2015 vastanneista perusopetuksen 8. ja 9. luokan oppilaista (n=49 256). Kyselyyn vastanneista 8. luokan tytöistä 15% ja pojista 14% raportoi vähintään yhden luvattoman poissaolon viimeisen 30 päivän aikana. Luvattomia poissaoloja esiintyi enemmän 9. luokalla: sekä tytöistä että pojista 20%:lla. Vanhempien heikompi koulutustaso ja työttömyys olivat yhteydessä lisääntyneeseen luvattomien poissaolojen määrään sekä tytöillä että pojilla. Taustatekijöiden ja perhetekijöiden yhteyttä luvattomiin poissaoloihin tarkasteltiin logistisella regressioanalyysillä. Tyttöjen luvattomia poissaoloja selittivät 9. luokka-aste, isän matala koulutus, toisen vanhemman työttömyys, muu kuin kahden vanhemman perherakenne, vähäisempi omista asioista keskustelu ja vähäisempi vuorovaikutus vanhemman kanssa. Pojilla luvattomia poissaoloja selittivät 9. luokka-aste, äidin matala koulutus, molempien vanhempien työttömyys, muu kuin kahden vanhemman perherakenne, vähäisempi kotoa saatu apu koulunkäyntiin ja vähäisempi vuorovaikutus vanhemman kanssa. Luvattomiin poissaoloihin yhteydessä olevien tekijöiden tunnistaminen palveluissa auttaa ymmärtämään perheen merkitystä nuoren elämässä sekä kehittämään koulun ja opiskeluhuollon toimintaa. &nbsp

Changes in Bronchiolitis Incidence During the Last Two Decades in Tampere, Finland : A Retrospective Study

Background: Bronchiolitis, a lower respiratory tract infection, causes a remarkable number of hospitalizations globally. The epidemiology follows the same pattern as respiratory syncytial virus (RSV), the most common pathogen in bronchiolitis. Epidemics have typically followed a biannual pattern in Nordic countries - first, a small epidemic during spring, followed by a higher peak the next autumn. The aim of this study was to evaluate whether the incidence of bronchiolitis hospitalization has changed during the last 2 decades in Tampere, Finland. Methods: In this retrospective register-based study, data on infants <12 months of age hospitalized with bronchiolitis in 2000-2019 were collected from electronic files of Tampere University Hospital and analyzed by monthly incidences. Additionally, data on RSV incidences were collected from the Finnish National Infectious Diseases Register for children <5 years of age and living in the study area. Poisson's regression analysis was used to evaluate changes in the incidence rates of bronchiolitis. Results: Of the 1481 infants hospitalized with bronchiolitis, 82.0% had a diagnosis of RSV bronchiolitis. At first, bronchiolitis' epidemiological pattern followed its typical biannual pattern, then shifted to annual in the middle of the study period, and thereafter occurred biannually again. The highest incidence rate ratios compared to the low-incidence months were between December (22.5), January (25.8) and February (25.5) in 2000-2006, and between February (24.7), March (25.1) and April (21.0) in 2007-2019. Conclusions: The epidemiological pattern of bronchiolitis changed during the study period; incidence peaks were higher and have shifted toward spring in recent years.publishedVersionPeer reviewe

Alakouluikäisen kuvaus omasta internetin käytöstään ja internetin käytön yhteys lapsen sosiaaliseen kompetenssiin

Tutkimuksessa kuvataan alakouluikäisen lapsen internetin käytön yhteyttä lapsen sosiaaliseen kompetenssiin oppilaan itsensä arvioimana. Tutkimusaineisto kerättiin 4. – 6. luokkalaisilta oppilailta oppituntien aikana (n=312, vastausprosentti 92 %). Lasten internetin käyttö lisääntyi selkeästi luokka-asteen kasvaessa. Lapset viettivät internetissä aikaa tutustuakseen uusiin ihmisiin. He kokivat internetissä olemisen olevan helppo ja totuttu tapa viettää aikaa. Suositusten mukainen internetissä oloaika (1–2 tuntia päivässä, arkisin/ viikonloppuisin) toi esille prososiaalisia taitoja, kuten yhteistyötaitoja. Lisäksi viikonloppuisin internetissä (1–2 tuntia päivässä) oloaika oli yhteydessä lapsen empatiakykyyn. Liiallinen, yli 2 tuntia päivässä kestävä internetin käyttö oli yhteydessä lapsen epätoivottuun käyttäytymiseen. Erityisesti lapsen antisosiaalinen käyttäytyminen eli impulsiivisuus ja häiritsevyys lisääntyivät liiallisen Internetin käytön myötä

Self-Reported School Difficulties and the Use of the School Nurse Services by Adolescent Students

Adolescents are increasingly finding school difficult and physical, mental and social problems increase the risk of exclusion. School health services help to identify problems and prevent them from escalating and the school nurse should be consulted when children are struggling academically. This study explored associations between school difficulties and the use of school health nurse services by 73,680 comprehensive school students with median age of 15.3. The study was based on nationally representative data from the 2017 Finnish School Health Promotion study and analyzed by gender. Difficulties in schooling were common and ranged from 9.9-32.7%. Girls reported difficulties more frequently than boys. Having self-reported difficulties was associated with greater use of school health nurse services, with girls seeking help more often than boys with similar issues and more boys saying they had no need for services. In addition, more self-reported difficulties with schooling were associated with unmet need for school health nurse services. School difficulties were associated with greater use of the school health nurse service use when the data were controlled for background factors. This study highlights shortcomings in access to school health nurse services by children with self-reported school difficulties and that girls were more likely report problems and seek help.</p

Associations between Perceived Child-Parent Relationships and School Engagement among 9-11 Aged Children

School engagement has been shown to protect students from dropping out of education, depression and school burnout. The aim of this Finnish study was to explore the association between child-parent relationships and how much 99,686 children aged 9-11 years liked school. The data were based on the 2019 School Health Promotion Study, conducted by the Finnish Institute for Health and Welfare. This asked children whether they liked school or not and about their child-parent relationships. Univariate and multivariate analyses were used to examine the data separately for boys and girls and the results are presented as odds ratios (OR) and 95% confidence intervals (CI). According to the results, girls showed more school engagement than boys (81.9% versus 74.0%), and it was more common in children who felt that their parents communicated with them in a supportive way. This association was slightly stronger for girls than boys (OR 2.46 95% CI 2.33-2.59 versus OR 2.10 95% CI 2.02-2.20). It is important that child-parent relationships and communication are considered during school health examinations, so that children who have lower support at home can be identified