Fyysisen aktiivisuuden vaikutus oppimiseen

Tiivistelmä. Tutkielmamme tarkoituksena oli selvittää fyysisen aktiivisuuden yhteyksiä oppimiseen. Tutkielmamme on yleiskatsaus fyysinen aktiivisuuden vaikutuksista oppimiseen ja se keskittyy alakouluikäisiin oppilaisiin. Aiheemme valikoitui sen ajankohtaisuuden sekä meidän omiemme mielenkiintojemme mukaan. Fyysisen aktiivisuuden väheneminen oppilaiden keskuudessa on lisääntynyt vuosien aikana, jonka takia halusimme tehdä tämän yleiskatsauksen, jossa kartoitetaan fyysisen aktiivisuuden positiiviset hyödyt oppilaiden hyvinvointiin sekä oppimiseen. Tämän seurauksena ensimmäiseksi tutkimuskysymykseksi meille muodostui: Millaisia vaikutuksia fyysisellä aktiivisuudella on oppimiseen? Toisena tutkimuskysymyksenä meillä oli: Millä tavoin fyysisen aktiivisuuden vaikutukset näkyvät aivoissa ja miten nämä vaikuttavat oppimiseen? Tutkielmamme perustuu aikaisempiin tutkimustuloksiin, sillä tämä on kirjallisuuskatsaus. Fyysisen aktiivisuden ja oppimisen yhteyksiä tarkastellaan monista eri näkökulmista, jotka toistuivat useissa eri lähteissä. Fyysisen aktiivisuuden ja oppimisen yhteyksiä välittää oppilaan motoriset taidot. Olemme ottaneet huomioon tässä myös motoristen taitojen oppimisen vaikeudet, sekä niiden tukemisen, koska mielestämme nämä ovat keskeinen välittävä tekijä oppimisen kannalta. Nostamme myös esiin liikuntasuositukset, joista käy ilmi, että oppilaiden fyysinen aktiivisuus on vähentynyt. Tarkastelemme fyysistä aktiivisuutta pääasiallisesti liikunnan kontekstista. Syvennyimme myös aivoihin, sillä se on keskeinen tekijä, joka on yhteydessä oppimiseen varsinkin fyysisesti aktiivisilla oppilailla. Tutkielmamme johtopäätöksinä oli, että fyysisellä aktiivisuudella on positiivinen yhteys oppimiseen. Paremmat motoriset taidot takaavat myös parempia oppimistuloksia. Fyysinen aktiivisuus myös tapahtuu usein vuorovaikutuksellisessa ympäristössä, joka on myös katsottu fyysisen aktiivisuuden ja oppimisen yhteydeksi. Fyysinen aktiivisuus myös aiheuttaa oppilaiden aivoissa hermoverkkojen lisääntymistä, joka parantaa esimerkiksi keskittymistä ja näin ollen on yhteydessä oppilaan oppimiseen

Spectral Characteristics and Photosensitization of TiO2 Nanoparticles in Reverse Micelles by Perylenes

We report on the photosensitization of titanium dioxide nanoparticles (TiO2 NPs) synthesized inside AOT (bis(2-ethylhexyl) sulfosuccinate sodium salt) reverse micelles following photoexcitation of perylene derivatives with dicarboxylate anchoring groups. The dyes, 1,7-dibromoperylene-3,4,9,10-tetracarboxy dianhydride (1), 1,7-dipyrrolidinylperylene-3,4,9,10-tetracarboxy dianhydride (2), and 1,7-bis(4-tert-butylphenyloxy)perylene-3,4,9,10-tetracarboxy dianhydride (3), have considerably different driving forces for photoinduced electron injection into the TiO2 conduction band, as estimated by electrochemical measurements and quantum mechanical calculations. Fluorescence anisotropy measurements indicate that dyes 1 and 2 are preferentially solubilized in the micellar structure, creating a relatively large local concentration that favors the attachment of the dye to the TiO2 surface. The binding process was followed by monitoring the hypsochromic shift of the dye absorption spectra over time for 1 and 2. Photoinduced electron transfer from the singlet excited state of 1 and 2 to the TiO2 conduction band (CB) is indicated by emission quenching of the TiO2-bound form of the dyes and confirmed by transient absorption measurements of the radical cation of the dyes and free carriers (injected electrons) in the TiO2 semiconductor. Steady state and transient spectroscopy indicate that dye 3 does not bind to the TiO2 NPs and does not photosensitize the semiconductor. This observation was rationalized as a consequence of the bulky t-butylphenyloxy groups which create a strong steric impediment for deep access of the dye within the micelle structure to reach the semiconductor oxide surface.Fil: Hernández, Laura. Universidad Nacional de Río Cuarto. Facultad de Ciencias Exactas Fisicoquímicas y Naturales; Argentina. Consejo Nacional de Investigaciones Científicas y Técnicas; ArgentinaFil: Godin, Robert. McGill University; CanadáFil: Bergkamp, Jesse J.. Arizona State University; Estados UnidosFil: Llansola Portolés, Manuel Jose. Arizona State University; Estados Unidos. Consejo Nacional de Investigaciones Científicas y Técnicas; ArgentinaFil: Sherman, Benjamin D.. Arizona State University; Estados UnidosFil: Tomlin, John. Arizona State University; Estados UnidosFil: Kodis, Gerdenis. Arizona State University; Estados UnidosFil: Méndez Hernández, Dalvin D.. Arizona State University; Estados UnidosFil: Bertolotti, Sonia Graciela. Universidad Nacional de Río Cuarto. Facultad de Ciencias Exactas Fisicoquímicas y Naturales; Argentina. Consejo Nacional de Investigaciones Científicas y Técnicas; ArgentinaFil: Chesta, Carlos Alberto. Universidad Nacional de Río Cuarto. Facultad de Ciencias Exactas Fisicoquímicas y Naturales; Argentina. Consejo Nacional de Investigaciones Científicas y Técnicas; ArgentinaFil: Mariño Ochoa, Ernesto. Tecnológico de Monterrey; MéxicoFil: Moore, Ana L.. Arizona State University; Estados UnidosFil: Moore, Thomas A.. Arizona State University; Estados UnidosFil: Cosa, Gonzalo. McGill University; CanadáFil: Palacios, Rodrigo Emiliano. Universidad Nacional de Río Cuarto. Facultad de Ciencias Exactas Fisicoquímicas y Naturales; Argentina. Consejo Nacional de Investigaciones Científicas y Técnicas; Argentin