Generalizations of the clustering coefficient to weighted complex networks

The recent high level of interest in weighted complex networks gives rise to a need to develop new measures and to generalize existing ones to take the weights of links into account. Here we focus on various generalizations of the clustering coefficient, which is one of the central characteristics in the complex network theory. We present a comparative study of the several suggestions introduced in the literature, and point out their advantages and limitations. The concepts are illustrated by simple examples as well as by empirical data of the world trade and weighted coauthorship networks.Comment: 4 pages, 1 table, 3 figures; revised versio

Die langohrigen Wahrheiten, die kurzbeinigen Lügen:eine Analyse der Übersetzungsverfahren lebendiger Metaphern in Sofi Oksanens Roman Fegefeuer

Abstract . Das Ziel dieser Pro-Gradu-Arbeit ist, die Übersetzungsverfahren von lebendigen Metaphern zu untersuchen und zu analysieren. Da der Typ der Metapher eine Wirkung auf das Übersetzungsverfahren haben kann, werden bei der Analyse zusätzlich auch die Metaphern-Typen berücksichtigt. Daraus folgt, dass die lebendigen Metaphern in konventionalisierte und kreative Metaphern eingeteilt werden können. Als Material dienen die lebendigen Metaphern in Sofi Oksanens Roman "Puhdistus" und in der deutschsprachigen Übersetzung "Fegefeuer". Das Korpus wird auf den ersten Teil des Romans eingegrenzt und besteht aus 124 lebendigen Metaphern. Davon sind 32 konventionalisierte und 92 kreative Metaphern. Die Arbeit lehnt sich methodisch an eine qualitative Übersetzungsanalyse an, in der die finnischen Metaphern mit den deutschen Metaphern verglichen werden. Danach werden die verwendeten Übersetzungsverfahren analysiert und schließlich die Beispiele den Übersetzungsverfahren zugeordnet. In der Übersetzungsanalyse hat sich gezeigt, dass vier verschiedene Übersetzungsverfahren beim Übersetzen von lebendigen Metaphern aus dem Finnischen ins Deutsche verwendet werden. Die wörtliche Übersetzung ist das am häufigsten verwendete Übersetzungsverfahren, weil über 60 % der untersuchten lebendigen Metaphern wörtlich übersetzt werden. Das wörtliche Übersetzungsverfahren verlangt, dass das in der ausgangssprachlichen Metapher verwendete sprachliche Bild beim zielsprachlichen Leser gleiche Assoziationen auslöst wie beim ausgangssprachlichen Leser. Die Ersetzung und die Umschreibung werden fast gleich häufig gebraucht, denn 19 % der Metaphern werden ersetzt und 17 % umschrieben. Es kommen auch drei Metaphern vor, die in der Übersetzung in einen Vergleich umgewandelt werden, was 2 % aller Metaphern entspricht. Die Ersetzung oder die Umschreibung werden dann gebraucht, wenn die wörtliche Übersetzung zu unüblichen sprachlichen Bildern führen würde. Wenn beispielsweise nur ein Wort in einem Ausdruck metaphorisch verwendet wird, dann besteht bei der wörtlichen Übersetzung die Möglichkeit, dass die Metapher unterschiedliche Assoziationen bei dem zielsprachlichen Leser als die ausgangssprachliche Metapher hervorruft. Was den Metaphern-Typ angeht, wird die Mehrheit (71 %) von den kreativen Metaphern wörtlich übersetzt. Bei der Übersetzung konventionalisierter Metaphern wird dagegen kein Übersetzungsverfahren deutlich bevorzugt. Aufgrund der Analyse kann behauptet werden, dass die Übersetzung von lebendigen Metaphern nicht nur sprachliches, sondern auch kulturelles Wissen verlangt, weil sogar kreative Metaphern nicht immer wörtlich übersetzt werden können.Tiivistelmä. Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on tutkia ja analysoida elävien metaforien käännösmenetelmiä. Koska metaforatyyppi voi vaikuttaa käännösmenetelmän valintaan, otetaan analyysissa huomioon myös se, onko kyseessä konventionaalinen vai luova metafora. Tutkielman aineistona ovat elävät metaforat Sofi Oksasen romaanissa "Puhdistus" sekä sen saksankielisessä käännöksessä "Fegefeuer". Aineisto on rajattu romaanin ensimmäiseen osaan ja se koostuu 124 elävästä metaforasta. Näistä konventionaalisia metaforia on 32 ja luovia 92. Työn tutkimusmenetelmä pohjautuu kvalitatiiviseen käännösanalyysiin, jossa suomenkielisiä metaforia verrataan saksankielisiin käännöksiin. Vertailun perusteella voidaan analysoida käytettyjä käännösmenetelmiä ja lopuksi jaotella aineiston metaforat käännösmenetelmän mukaan. Käännösanalyysin perusteella voidaan todeta, että elävien metaforien kääntämisessä suomesta saksan kielelle on käytetty neljää eri käännösmenetelmää. Käytetyin menetelmä on suora kääntäminen, sillä yli 60 % kaikista tutkituista metaforista on käännetty siten, että alkuperäinen kielikuva on luettavissa sellaisenaan kohdekielisessä metaforassa. Analyysin perusteella sananmukainen käännösmenetelmä edellyttää, että lähtökielisessä metaforassa käytetty kielikuva herättää mahdollisimman samankaltaisia mielleyhtymiä sekä kohde- että lähtökielisessä lukijassa. Alkuperäinen metafora korvataan toisella metaforalla 19 %:ssa tapauksista, kun taas 17 % metaforista on käännetty ilman kielikuvaa tavallisena ilmauksena. Lisäksi kolme metaforaa on muutettu saksankielisessä käännöksessä vertaukseksi, mikä vastaa 2 %:a kaikista tutkituista metaforista. Metaforan korvaamista toisella tai sen kääntämistä ilman kielikuvaa tavalliseksi ilmaukseksi voidaan analyysin pohjalta todeta käytettävän silloin, kun sananmukainen käännös voisi johtaa epätavallisiin kielellisiin mielikuviin. Mikäli esimerkiksi vain yhtä ilmaisun sanaa käytetään metaforisessa merkityksessä, on mahdollista, että sananmukainen käännös herättäisi kohdekielisessä lukijassa erilaisia mielleyhtymiä kuin lähdekielisen metaforan tarkoituksena on ollut. Metaforatyyppien analyysin pohjalta on mahdollista havaita, että suurin osa (71 %) luovista metaforista on käännetty sananmukaisesti. Konventionaalisten metaforien kääntämisessä ei puolestaan voida selkeästi erottaa yksittäistä käännösmenetelmää, jota olisi hyödynnetty eniten. Loppupäätelmänä voidaan todeta, ettei metaforien kääntäminen vaadi pelkästään kielellistä, vaan myös kulttuurillista tietämystä, sillä luoviakaan metaforia ei ole aina mahdollista kääntää sananmukaisesti

Chunks in finnischen DaF-Lehrwerken:eine Lehrwerkanalyse

Abstract . In dieser Arbeit wird analysiert, ob die finnischen DaF-Lehrwerke Magazin.de 1 und Schnitzeljagd 1 neuen Wortschatz als Chunks vermitteln, oder ob die Wortschatzarbeit eher auf dem Lernen von isolierten Einzelwörtern basiert. Außerdem wird untersucht, ob die eingeführten Chunks in den Lehrwerken auch wiederholt werden. Das Chunk-Lernen oder Chunking basiert auf der integrierten Vermittlung von Wortschatz und Grammatik. Die Wortverbindungen, Chunks, werden als Ganzes abgespeichert. Weil die gelernten Chunks aber auch schnell aus dem Gedächtnis abgerufen werden können, kann der Lerner zur Folge eine flüssige und natürliche Sprache produzieren. Neben der flüssigen Sprachproduktion ist ein weiteres Ziel des Chunk-Lernens die Nutzung der in den Chunks enthaltenen grammatischen Information. Durch eine häufige Wiederkehr strukturgleicher Muster kann der Lerner die Grammatikregeln entdecken und die Chunks als Beispiel für die Schaffung zum Teil neuer Ausdrücke verwenden. In der Analyse wird die Anzahl der Übungen und Texte gezählt, in denen ein Chunk in Form der geschriebenen oder gesprochenen Sprache verwendet wird. Danach werden Kategorien gebildet, die die deutlichsten Chunk-Angebote darstellen. Im qualitativen Teil der Analyse werden auch die Funktionen und Themen der Chunks kurz analysiert. Die Analyse zeigt, dass der Wortschatz nicht nur isoliert, sondern auch als Teil von Chunks eingeführt wird. Die beiden Lehrwerke vermitteln mehrere deutliche Chunk-Angebote und es können zudem Chunks von gleichen Themen erkannt werden: zum Beispiel wird der Wortschatz zum Thema „Hobbys und Freizeit“ als Chunks in beiden Lehrwerken eingeführt. Zweitens kann man feststellen, dass Chunks sich für die Grammatikvermittlung eignen. Außerdem kann man auf Grund der Analyse behaupten, dass mit Chunks schon auf weitere Lernthemen vorbereitet wird: zum Beispiel Dativ und Adjektivdeklination werden in beiden Lehrwerken nur durch Chunks eingeführt. Zusammenfassend lässt sich trotzdem sagen, dass die Chunk-Angebote noch auf eine mehr gezielte Weise vermittelt werden könnten. Mittels einer größeren Anzahl von unterschiedlichen Chunks, die aber dem gleichen Muster entsprechen würden, wären die Vorteile des Chunk-Lernens effektiver zu nutzen. Weil der Fokus der Analyse auf solchen Chunks liegt, die zumindest in fünf verschiedenen Übungen und Texten der Lehrwerke vorkommen, kann man die Schlussfolgerung ziehen, dass die dargestellten Chunks wiederholt werden. Es bleibt aber noch unklar, ob die Anzahl der Wiederholungen genügend für das Speichern der Chunks ist. Zum Schluss stellt sich also die Frage, ob die Lerner die eingeführten Chunks erfolgreich speichern und als Folge sowohl die grammatischen Regeln entdecken als auch eine flüssige Sprache produzieren

Oppilaiden roolit pelisuunnittelu- ja pelieditorinkäyttötyöpajoissa

Tiivistelmä. Lapset voivat ottaa erilaisia rooleja ollessaan mukana teknologian kehittämisessä. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millaisia rooleja oppilaat ottavat kouluympäristössä järjestetyissä työpajoissa, joissa oppilaat suunnittelevat ryhmätyönä seikkailupelin käyttäen apunaan KiiGame-pelimoottorille kehitettyä pelieditoria. Lasten ja oppilaiden rooleja on havainnoitu myös aikaisemmin, mutta aikaisemmissa tutkimuksissa on paljolti keskitytty tässä tutkimuksessa havainnoituja oppilaita nuorempiin lapsiin. Lisäksi on kiinnostavaa tutkia, millaisia rooleja lapset itse ottavat, sen sijaan että aikuiset antavat heille tietynlaiset roolit. Tässä opinnäytetyössä vastataan tutkimuskysymykseen: Millaisia rooleja oppilaat ottavat pelisuunnittelu- ja pelieditorinkäyttötyöpajoissa? Tutkimuskysymyksen apuna on käytetty seuraavia alakysymyksiä: Millaisia rooleja oppilaille annetaan ulkopuolelta (ohjaajien, opettajan tai muiden oppilaiden toimesta)? Millaisia rooleja oppilaille muodostuu itsenäisesti? Vaihtelevatko oppilailla havaittavat roolit työpajojen aikana? Eroavatko havaittavat roolit toisistaan tarkasteltaessa erityylisiä työpajoja (pelisuunnittelutyöpaja vs. pelieditorinkäyttötyöpaja)? Jos eroavat, niin kuinka? Tutkimuskysymykseen ja sen alakysymyksiin vastataan laadullisen tutkimuksen avulla. Videoanalyysin avulla tarkastellaan, millaisia rooleja neljä oululaisen koulun 8.-luokan oppilasta ottavat työpajoissa. Tutkimuksen perusteella selvisi, että oppilaat ottivat työpajoissa yhteensä 22 erilaista roolia, joista 7 oli annettuja ja 15 muodostuneita. Eri oppilailla esiintyi keskenään samoja rooleja ja toisaalta samaoppilaan ottamat roolit vaihtelivat sekä erityylisten työpajojen välillä että saman työpajan sisällä. Tutkimuksessa selvisi myös, että suurin vaikutus erilaisiin rooleihin ei ollut työpajojen erilaisuus, vaan ryhmän jäsenten persoonallisuudet ja ryhmädynamiikka

Hepatic Ultrasonography Compared with Computed Tomography and Magnetic Resonance Imaging at Diagnosis of Metastatic Uveal Melanoma

Purpose To evaluate the consistency of hepatic ultrasonography (US) with staging computed tomography (CT) and magnetic resonance imaging (MRI), to analyze why US was inconsistent with CT/MRI, and to compare CT/MRI. DESIGN Reliability analysis. METHODS Two hundred fifteen patients whose primary uveal melanoma was managed in the Helsinki University Hospital and who were diagnosed with hepatic metastases by US within 60 days of staging CT/MRI from January 1999 to December 2016, were included. Patients attended a real-life follow-up schedule including hepatic US, liver function tests (LFT), and a confirmatory CT/MRI. We evaluated the consistency of US with staging CT/MRI regarding the presence and number of metastases. RESULTS The enrolled patients underwent 215 US, 167 CT, and 69 MRI examinations, and 67% of them had biopsy-confirmed metastases. Screening was regular for 98% of the patients, and 66% were asymptomatic. US was fully consistent with CT/MRI in detecting metastases in 113 (53%) patients, in 63 (29%) CT/MRI showed more metastases, and in 16 (7%) less metastases than US. CT/MRI was inconsistent with US in 23 (11%) patients. The sensitivity of US in detecting metastases was 96% (95% confidence interval, 92-98). US failed to suggest metastases in 10 patients. LFT were abnormal in six of them, and a newly-detected hepatic lesion was present by US in four. CONCLUSIONS Hepatic US is a sensitive screening modality in detecting metastases in patients with primary uveal melanoma, if combined with LFT and in case of any new detected lesion, a confirmatory MRI.Peer reviewe

Metastatic uveal melanoma managed with best supportive care

Non peer reviewe

Viral and Bacterial Pathogens in Bovine Respiratory Disease in Finland

Pathogens causing bovine respiratory tract disease in Finland were investigated. Eighteen cattle herds with bovine respiratory disease were included. Five diseased calves from each farm were chosen for closer examination and tracheobronchial lavage. Blood samples were taken from the calves at the time of the investigation and from 86 calves 3–4 weeks later. In addition, 6–10 blood samples from animals of different ages were collected from each herd, resulting in 169 samples. Serum samples were tested for antibodies to bovine parainfluenza virus-3 (PIV-3), bovine respiratory syncytial virus (BRSV), bovine coronavirus (BCV), bovine adenovirus-3 (BAV-3) and bovine adenovirus-7 (BAV-7). About one third of the samples were also tested for antibodies to bovine virus diarrhoea virus (BVDV) with negative results. Bacteria were cultured from lavage fluid and in vitro susceptibility to selected antimicrobials was tested. According to serological findings, PIV-3, BAV-7, BAV-3, BCV and BRSV are common pathogens in Finnish cattle with respiratory problems. A titre rise especially for BAV-7 and BAV-3, the dual growth of Mycoplasma dispar and Pasteurella multocida, were typical findings in diseased calves. Pasteurella sp. strains showed no resistance to tested antimicrobials. Mycoplasma bovis and Mannheimia haemolytica were not found

Metastatic uveal melanoma : The final frontier

Publisher Copyright: © 2022Treatment of primary intraocular uveal melanoma has developed considerably, its driver genes are largely unraveled, and the ways to assess its risk for metastases are very precise, being based on an international staging system and genetic data. Unfortunately, the risk of distant metastases, which emerge in approximately one half of all patients, is unaltered. Metastases are the leading single cause of death after uveal melanoma is diagnosed, yet no consensus exists regarding surveillance, staging, and treatment of disseminated disease, and survival has not improved until recently. The final frontier in conquering uveal melanoma lies in solving these issues to cure metastatic disease. Most studies on metastatic uveal melanoma are small, uncontrolled, retrospective, and do not report staging. Meta-analyses confirm a median overall survival of 10–13 months, and a cure rate that approaches nil, although survival exceeding 5 years is possible, estimated 2% either with first-line treatment or with best supportive care. Hepatic ultrasonography and magnetic resonance imaging as surveillance methods have a sensitivity of 95–100% and 83–100%, respectively, to detect metastases without radiation hazard according to prevailing evidence, but computed tomography is necessary for staging. No blood-based tests additional to liver function tests are generally accepted. Three validated staging systems predict, each in defined situations, overall survival after metastasis. Their essential components include measures of tumor burden, liver function, and performance status or metastasis free interval. Age and gender may additionally influence survival. Exceptional mutational events in metastases may make them susceptible to checkpoint inhibitors. In a large meta-analysis, surgical treatment was associated with 6 months longer median overall survival as compared to conventional chemotherapy and, recently, tebentafusp as first-line treatment at the first interim analysis of a randomized phase III trial likewise provided a 6 months longer median overall survival compared to investigator's choice, mostly pembrolizumab; these treatments currently apply to selected patients. Promoting dormancy of micrometastases, harmonizing surveillance protocols, promoting staging, identifying predictive factors, initiating controlled clinical trials, and standardizing reporting will be critical steppingstones in reaching the final frontier of curing metastatic uveal melanoma.Peer reviewe

Determinants of Long-Term Survival in Metastatic Choroidal and Ciliary Body Melanoma

Peer reviewe

Mathematical formulation of multilayer networks

A network representation is useful for describing the structure of a large variety of complex systems. However, most real and engineered systems have multiple subsystems and layers of connectivity, and the data produced by such systems are very rich. Achieving a deep understanding of such systems necessitates generalizing “traditional” network theory, and the newfound deluge of data now makes it possible to test increasingly general frameworks for the study of networks. In particular, although adjacency matrices are useful to describe traditional single-layer networks, such a representation is insufficient for the analysis and description of multiplex and time-dependent networks. One must therefore develop a more general mathematical framework to cope with the challenges posed by multilayer complex systems. In this paper, we introduce a tensorial framework to study multilayer networks, and we discuss the generalization of several important network descriptors and dynamical processes—including degree centrality, clustering coefficients, eigenvector centrality, modularity, von Neumann entropy, and diffusion—for this framework. We examine the impact of different choices in constructing these generalizations, and we illustrate how to obtain known results for the special cases of single-layer and multiplex networks. Our tensorial approach will be helpful for tackling pressing problems in multilayer complex systems, such as inferring who is influencing whom (and by which media) in multichannel social networks and developing routing techniques for multimodal transportation systems