Naishahmon seksuaalisuus ja väkivallan käyttö kauhuelokuvassa

Opinnäytetyössä tarkastellaan teini-ikäisiä naishahmoja ja heidän esittämistään kauhuelokuvissa. Tavoitteena oli tutkia, ovatko naishahmot aina stereotyyppisiä kauhuelokuvissa, ja mikäli näin on, mitä merkityksiä stereotyyppisellä esittämisellä on. Tavoitteena oli lisäksi tarkastella sitä, miten hahmojen seksuaalisuus ja väkivallan käyttö on esitetty ja miten ne vaikuttavat hahmojen rakentumiseen. Lähdeaineisto koostui kirjoista, joiden aiheena oli seksuaalisuuden esittäminen ja stereotypiat viihteen kuvastossa. Työssä esiintyvät muun muassa Laura Mulveyn ja Judith Butlerin teoriat. Työssä käydään läpi myös kauhuelokuville ominaisia muotoja, alagenrejä sekä hahmoja. Lisäksi opinnäytetyössä verrattiin omaa käsikirjoitustani Veririittiä vastaaviin, samaan genreen kuuluviin elokuviin. Tutkimusmenetelmäni oli laadullinen tutkimus. Stereotypioita voi käyttää hyödyksi hahmojen luomisessa. Niiden avulla katsoja voi saada hyödyllistä tietoa elokuvan maailmasta ja hahmoista. Naishahmojen määrä kauhuelokuvissa on paljon runsaampi kuin yleensä annetaan ymmärtää.The thesis focuses on teenage female characters and how they are portrayed in horror movies. The central themes are the portrayal of sexuality, and the use of violence combined with a supernatural element. The aim is to examine if female characters are always portrayed as stereotypes in horror movies, and if this is the case, what are the pros and cons of it. A further question that I wish to address is how the characters’ sexuality and the use of violence is portrayed, and how these factors influence the building of characters. This thesis is a qualitative research. The sources used are books about portraying sexuality and stereotypes in entertainment. Theories of Laura Mulvey and Judith Butler, among others, are presented in my thesis. Additionally, typical forms, sub-genres and characters of horror movies are introduced. In the current thesis my own horror screenplay 'Veririitti' (’Blood Rite’) is compared to similar movies of the same genre. The conclusion in my thesis is that stereotypes can be used, but one should be careful when using them. The number of female characters in horror movies is a lot larger than is usually implied, when it comes to horror movies

Kiintiöpakolaisten kokemuksia kotoutumisesta Ylä-Savoon

Opinnäyteyön tavoitteena oli selvittää vuonna 2013 Suomeen saapuneiden kiintiöpakolaisten kotoutumiskokemuksia Ylä-Savon alueella. Opinnäytetyön toimeksianto tuli Iisalmen maahanmuutto- ja pakolaispalveluilta, tarkemmin pakolaistyöltä. Työn tarkoituksena oli kerätä tietoa alueelle kotoutumisesta ja antaa toimeksiantajalle ehdotuksia pakolaistyön kehittämisen tueksi. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin seitsemältä kiintiöpakolaiselta puolistrukturoidulla haastattelulla kesän 2016 aikana. Saadun aineiston avulla tutkittiin, mitkä seikat vaikuttavat kiintiöpakolaisten kotoutumiseen ja Ylä-Savon kuntien vahvuuksia pakolaisten vastaanottoprosessissa. Työn tuloksista ilmeni, että Ylä-Savoon on kotouduttu hyvin yksilöllisesti. Hyvään kotoutumiseen vaikuttivat henkilön ikä, kielitaito ja kokemus sopeutumisesta suomalaiseen yhteiskuntaan. Tärkeäksi kotoutumiseen vaikuttavaksi tekijäksi mainittiin myös suhteet kantaväestöön. Sosiaalisten suhteiden muodostumiseen vaikuttivat henkilön akkulturaatioasenne ja vastaanottavan maan ilmapiiri tulijaa kohtaan. Kotouttamiseen liittyvä viranomaisohjaus on haastateltavien mukaan pääsääntöisesti ollut riittävää. Pienten kuntien vahvuuksina nähtiin ympäristön turvallisuus sekä palveluiden helpompi ja nopeampi saatavuus. Tulosten perusteella pienten kuntien heikkouksia ovat pitkät välimatkat ja hankalat kulkuyhteydet. Lisäksi vastauksista ilmeni vapaaehtoisten tärkeä rooli kotouttamistyössä. Tutkimuksesta on hyötyä toimeksiantajalle pakolaistyötä kehitettäessä, sen seurauksena hyöty siirtyy myös jatkossa kuntaan saapuville pakolaisille. Jatkotutkimuksena voisi toteuttaa toiminnallisen opinnäytetyön esimerkiksi järjestämällä pakolaisnaisille suomenkielisen käsityö- ja keskustelupiirin. Se edistäisi yhteisöllisyyttä ja mahdollistaisi sosiaalisten suhteiden syntymistä pakolaisten ja kantasuomalaisten välille.The purpose of this study was to find out about the integration experiences of quota refugees who arrived in Upper Savo area in Finland on 2013. The Immigration and Refugee Counselling of the city of Iisalmi is the client organisation for this thesis. The purpose of the study was to gather information about integration in Upper Savo area and to provide suggestions for improving refugee counselling. The study was qualitative, and the research was conducted by semi-structured interviews with seven quota refugees during the summer 2016. The interviews were analysed in order to find out impacts of integration and what the strengths of small municipalities are in refugee reception process. The interviews revealed that integration experience in Upper Savo region was very individual. Positive integration was influenced by people’s age, language skills and the experience of adapting into the Finnish society. The most important factor in integration was found to be the relations with original population. Acculturation attitudes and the current atmosphere in reception country affected the forming of social relationships. Availability of Counselling in integration process was in general considered sufficient. The research showed that the strengths of small municipalities are the safety of the environment and the easier access to services. On the other hand, research also revealed that weaknesses can be seen in long distances and difficulties in transportation. The study also showed that volunteer work has an extensive role in integration counselling. The research helps refugee counsellors develop the reception process. This increases good integration for future refugees. Further studies could concentrate on organizing a craft and discussion workshop for refugee women, for example. Such workshop would improve communality and encourage women in social relations between Finnish people and refugees

Elämä on oppimista : viittomakielialan tulkkitoiminnan koulutusohjelman (YAMK) opiskelijoiden ajatuksia ammatillisten tavoitteiden toteutumisesta koulutuksessa

Opinnäytetyömme tarkoituksena oli selvittää Viittomakielialan Tulkkitoiminnan koulutusohjelman ylempien ammattikorkeakoulu opiskelijoiden ammatillisia tavoitteita. Halusimme myös tarkastella, miten tutkinto on tähän saakka vastannut opiskelijoiden odotuksia ja tavoitteita. Opinnäytetyömme tietoperustassa esittelemme ensin ammattikorkeakoulut, jonka jälkeen kerromme laajemmin ammattitaidosta ja sen määrittelystä. Laajennamme tietoperustaa esitellessämme elinikäistä oppimista ja työntekijän niin sanottua hiljaista tietoa. Toteutimme opinnäytetyömme keväällä 2010 ja aineiston keruumenetelmänä käytimme puolistrukturoitua teemahaastattelua. Lähestyimme Viittomakielialan Tulkkitoiminnan koulutusohjelman opiskelijoita joulukuussa 2009 yliopettaja Liisa Martikaisen kautta. Koulutukseen osallistuu yhteensä 15 opiskelijaa, haastattelimme heistä neljää. Tutkimustuloksista ilmeni koulutuksen vastaavan opiskelijoiden ammatillisiin tavoitteisiin melko hyvin. Haastatteluissa nousi esiin kehitysehdotuksia, kuten myös asioita, joihin opiskelijat olivat tyytyväisiä. Opetussuunnitelmaa olisi haluttu joustavammaksi. Haastatellut toivoivat, että opetussuunnitelmaa pystyttäisiin paremmin soveltamaan opiskelijoiden tarpeita vastaavaksi. Koulutuksen oli huomattu kehittävän haastateltavien ammatillista osaamista syvemmälle. Näin ollen he pystyivät näkemään oman työnsä uudesta näkökulmasta ja sitä kautta kehittämään itseään ammattilaisina.The purpose of this study was to establish the professional goals of students studying for the Finnish Masters degree in Sign Language Interpreting and how the course has met their goals and expectations so far. The theoretical part of this thesis first provides an overview of the Universities of Applied Sciences in Finland. An introduction and subsequent expansion of the theories of “professional skills”, “lifelong learning” and “silent information of the worker” then form the basis of the theoretical part of this study. In December 2009, with the assistance of Principal lecturer Liisa Martikainen, four students agreed to be interviewed from the fifteen students currently studying for the Master Degree Programme. Interviews were then conducted and all research material was then collated during the spring of 2010. When the results of the study were analysed, the Masters Degree course in Sign Language Interpreting clearly demonstrated that it responds to the professional needs of students rather well. The results also revealed some areas requiring improvement. A need for greater curriculum flexibility, allowing students to adapt it to their needs more readily, emerged. The interviews revealed that the Master Degree programme has built upon and continued to develop the professional skills of the students. This deeper development of their professional skills has enabled a greater understanding of the importance of professionalism in their present employment, and provided a fresh viewpoint

Tyttöys lastenohjelmissa : miten tytöt kuvataan lastenohjelmissa ja miten se vaikuttaa tyttöjen omakuvaan

Tämän opinnäytetyön aihe on tyttöys lastenohjelmissa. Työn tavoitteena oli selvittää, miten tytöt on esitetty lastenohjelmissa ja millaisia vaikutuksia sillä saattaa olla tyttöjen omakuvaan. Tutkimuksen kohteina olivat esimerkiksi tyttöjen luonne, pukeutuminen ja toiminta suhteessa muihin hahmoihin. Työn tarkoitus oli selvittää lastenohjelmissa mahdollisesti esiintyviä epäkohtia ja puutteita. Tämä opinnäytetyö sisältää tyttötutkimuksen teoriaa, lastenohjelmatutkimuksen ja teemahaastattelun. Analysoitavat lastenohjelmat olivat Ryhmä Hau, Oktonautit ja Sankarikoulu. Työ on laadullinen tutkimus, jossa käytettiin audiovisuaalisen aineiston analyysia ja puolistrukturoitua haastattelua. Haastattelussa selvitettiin naisten muistoja lastenohjelmien tyttöhahmoista, kokemuksia tyttönä olemisen paineista ja toiveita tulevaisuuden tyttöhahmoille. Tutkimuksessa käytettyjen lähteiden, haastatteluaineiston sekä analysoitujen lastenohjelmien osalta selvisi tyttöjen representaation olevan melko yksipuolista ja stereotyyppeihin nojautuvaa. Aineiston perusteella tytöt haluavat lastenohjelmiin samaistuttavia esikuvia ja mielenkiinnonkohteiltaan monipuolisia tyttöhahmoja. Tutkimuksen johtopäätöksenä on, että lastenohjelmien käsikirjoittajien on tärkeää kiinnittää yhä enemmän huomiota tyttöjen esitystapaan ja kirjoittaa määrällisesti enemmän tyttöhahmoja lastenohjelmiin. Tätä opinnäytetyötä voivat hyödyntää erinäiset media-alan toimijat, kuten käsikirjoittajat ja tuottajat. Tutkimusta voisi jatkaa analysoimalla useampia lastenohjelmia ja haastatella niin lapsia kuin käsikirjoittajiakin heidän toiveistaan ja kokemuksistaan.This bachelor’s thesis analyses how girls are represented in children’s television series. The objective of this thesis was to examine the potential problems in the ways that girls are portrayed in the children’s television series and how those problems may affect girls’ self-esteem. The focus of the study was on the ways that girl characters personalities are written, how they dress and how they act in relation to other characters. This thesis includes analysis of three different children’s television series, theory of girlhood studies and a thematic interview of women about their memories and experiences of the girl characters in their childhood’s television series. The research methods used in this thesis were analysis of audiovisual material and a semi-structured interview. The analysed television series were Paw Patrol, The Octonauts and Hero Elementary. The results show that girls’ representation in children’s television series is not diverse enough and it is partly based on stereotypes. The findings indicate that the writers of children’s television series should pay even more attention to the way that girls are represented and write more girl characters for the series in general

Suomalaisten ohjaajien työhyvinvoinnin kehittäminen Erlebnistage Harzissa

Tämä opinnäytetyö käsittelee saksalaista, elämyspedagogisia leirikoulupalveluita tarjoavaa Erlebnistage Harzia sekä siellä työharjoitteluaan suorittavia yhteisöpedagogiopiskelijoita. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää Erlebnistagessa työharjoitteluaan tekevien suomalaisten työhyvinvointia. Työhyvinvoinnin tukeminen kuluttavassa leiriympäristössä on merkittävää, sillä näin harjoittelussa olevat saavat enemmän irti kokemuksestaan sekä työnantaja saa tehokkaamman työntekijän. Suoritimme oman työharjoittelumme Erlebnistage Harzissa syksyllä 2017, jonka aikana teimme ensimmäiset kehittämistoimet. Harjoittelun jälkeen tutkimme edellisten Erlebnistage Harzissa harjoitteluvaihdossa olleiden yhteisöpedagogiopiskelijoiden kirjoittamia blogeja työhyvinvoinnin näkökulmasta saadaksemme laajemman käsityksen suomalaisten kokemuksista Erlebnistagessa. Tutkimuksen perusteella teimme Erlebnistagen käyttöön tiivistelmän, joka sisälsi koosteen suomalaisten kokemasta työhyvinvoinnista sekä kehittämisehdotukset tulevaa varten