The Characteristics of Postoperative Mediastinitis During the Changing Phases of Cardiac Surgery

Background. Mediastinitis is a serious complication of open heart surgery associated with high mortality, considerable health care costs, and prolonged hospital stay. We examined characteristics and incidence of mediastinitis during 29 years when indications and patient material have been in a process of change. Methods. This was a retrospective population-based study comprising all mediastinitis patients more than 16 years of age after open heart surgery between 1990 and 2018 from a population of 1.7 million. Patient records of 50 mediastinitis patients from 2004 to 2014 were reviewed and compared with 120 patients from 1990 to 1999. Results. Annual mediastinitis rate varied 0% to 1.5% with a decreasing trend-from a level exceeding 1.2% to approximately 0.3%-over the study period. In 2004 to 2014 patients with mediastinitis were older, more often smokers, and more often had diabetes mellitus and renal insufficiency than in 1990 to 1999. No difference in length of hospital treatment, antibiotic prophylaxis or treatment, intensive care unit treatment, or mortality was observed between 1990 to 1999 and 2004 to 2014. Coronary artery bypass graft surgery became less common and valve replacement and hybrid operations more common among operations leading to mediastinitis. Staphylococcus aureus increased (from 25% to 56%, p = .005) whereas coagulase-negative staphylococci (46% to 23%, P < .001) and gramnegative bacteria (18% to 12%, P = .033) decreased as causative agents. Surgery for mediastinitis remained similar except introduction of vacuum-assisted closure treatment. Conclusions. The rate of mediastinitis decreased during these 29 years. No difference in 30-day mortality in mediastinitis was seen: 0.9% in 1990 to 1999 and 2% in 2004 to 2014. (C) 2021 by The Society of Thoracic SurgeonsPeer reviewe

Mobiilikäyttöiset julkisen sektorin verkkopalvelut ja digitalisaatio : Tutkimus hirvi- ja suurpetotietojärjestelmiin liittyen

Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman erääksi tavoitteeksi kirjattiin käyttäjälähtöisten, tuottavuutta ja tulostuksellisuutta lisäävien sekä ajasta ja paikasta riippumattomien digitaalisten palveluiden kehittäminen. Osana digitalisaatiota hallitusohjelma määritteli tavoitteeksi uuden liiketoiminnan edellytysten lisäämisen tietovarantoja ja avointa dataa hyödyntämällä. Ajasta ja paikasta riippumattomuus edellyttää palvelujen toimintaa mobiilipäätelaitteilla, kuten älypuhelimilla ja taulutietokoneilla, joiden yleistyminen ja samaan aikaan merkittävästi kasvanut mobiiliverkkojen kapasiteetti myös haja-asutusalueilla, on lisännyt mobiilipäätelaitteiden määrää entisestään. Mobiilisovelluksia toteutetaan joko web-sovelluksina tai natiivisovelluksina. Näistä edellinen perustuu HTML5-standardiin ja sen oheistekniikoihin kuten JavaScriptohjelmointikieleen sekä CSS-tyylimäärittelyihin. Web-sovelluksissa koodi suoritetaan mobiilipäätelaitteen selainmoottorissa. Natiivisovellus sen sijaan ladataan ja asennetaan käyttöjärjestelmä- eli ekosysteemikohtaisesta sovelluskaupasta, ja koodin suoritus tapahtuu suoraan mobiililaitteen käyttöjärjestelmän alaisuudessa. Websovellukset ovat teoriassa riippumattomia päätelaitteen ekosysteemistä, mutta ne eivät kykene täysin hyödyntämään kaikkia laitteen ominaisuuksia eivätkä toimi yhtä tehokkaasti kuin natiivisovellukset. Natiivisovellusten heikkoutena on erityisesti riippuvuus ekosysteemistä, jolloin sovellukset joudutaan erikseen ohjelmoimaan kaikille halutuille kohde-ekosysteemeille. Tutkielmassa perehdytään maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan kahden toimijan, Luonnonvarakeskuksen ja Suomen riistakeskuksen yhteistyössä toteuttamiin uudistuksiin hirveen liittyvien tietojärjestelmien osalta, ja toisena case-esimerkkinä käydään lyhyesti läpi myös Luonnonvarakeskuksen suurpetohavainnoinnin järjestelmäkokonaisuutta, sillä molempiin kokonaisuuksiin liittyvää tietoa on kansalaisten nähtävissä kaikille avoimessa riistahavainnot.fi -palvelussa. Luonnonvarakeskuksen palvelut on toteutettu web-sovellustekniikalla, mutta Suomen riistakeskuksen palveluita on selainkäytön lisäksi mahdollista käyttää myös mobiililaitteille sovelluskaupasta maksuttomasti ladattavalla natiivisovelluksella. Tässä tutkielmassa tehdyn tutkimuksen perusteella yhteistyönä toteutettu hirveen liittyvä sähköinen asiointipalvelukokonaisuus täyttää varsin hyvin hallitusohjelman digitalisaatiolle ja sähköiselle asioinnille asettamat vaatimukset. Toisaalta järjestelmiä edelleen kehittämällä, kuten suunnitteilla ja tekeillä onkin, digitalisaation menetelmin on saavutettavissa vielä lisähyötyjä