Occupational injuries and diseases among commercial fishers in Finland 1996-2015

201

Occupational injuries and diseases among commercial fishers in Finland 1996–2015

Background: Commercial fishing is recognised as one of the most hazardous professions worldwide. In Finland, commercial fishing has some special characteristics, including fishing on ice during frozen waters, and pluriactivity of the fisher family to gain additional income. The goal of this study was to describe injury characteristics among commercial fishers in Finland during the years 1996–2015. With this information, we wish to promote creation of effective safety campaigns and interventions. Materials and methods: The data for this study was acquired from The Farmers’ Social Insurance Institution, who handles the mandatory pension and occupational injury insurance of Finnish commercial fishers. Descriptive statistics was used to categorise and analyse the data that comprised the anonymized insurance history of 1954 insured fishers and reports on 1135 compensated injuries, 11 fatalities, and 53 occupational disease cases. Results: The results show, that the injury rate of Finnish commercial fishers is high. Forty per cent of the fishing-related injuries occur aboard or when entering or leaving the vessel, while 37% happened ashore, and 11% on sea or lake ice. The most common type of incident is preceded by a slip, trip, or sway followed by a fall to lower level. The injuries result in a median disability length of 21 days. An elevated risk for Finnish (vs. Swedish) speaking, as well as for male fishers was found. The occupational diseases of the studied population were for the most part results of manual, repetitive and/or physically straining work due to e.g. hauling in fishing equipment. Due to small numbers and lack of case data, it is not possible to make any further analysis of the 11 fatalities, which were all drownings. Conclusions: Based on our findings, injury prevention should be targeted, besides preventing fatalities because of drowning, at mitigating the risks for slips, trips, and falls both aboard and ashore

JopasWeb neuvoo maatilan johtamisessa

JopasWeb on verkkopalvelu, jonka tavoitteena on helpottaa maatilan johtamista ja edistää maatilayrittäjien hyvinvointia. Nettisivustolle on koottu hyödyllisiä linkkejä, joista maatilayrittäjät löytävät tietoa tilansa johtamiseen.vo

Käyttäjätieto uuden teknologian arvioinnissa ja kehittämisessä

Käyttäjätieto on tietoa esimerkiksi teknologisten ratkaisujen käyttäjistä ja käyttöympäristöistä sekä näidenvälisestä vuorovaikutuksesta. Hyvän käytettävyyden kolmesta päätekijästä, vaikuttavuudesta,tehokkuudesta ja miellyttävyydestä, viimeisin on saanut vähiten huomiota tuotteiden suunnittelussa.Tämän tutkimuksen tavoitteena on rakentaa tutkimusmenetelmäkokonaisuus, jonka avulla voidaan tutkialiikkuvan työkoneen kuljettajan (käyttäjän) kuormittumista ja siihen vaikuttavia tekijöitä sekäkäyttäjäkokemuksia.Mittausjärjestelyssä käytettiin videoinnin lisäksi sykemittausta, jonka avulla pyrittiinmäärittämään käyttäjäkokemusta sekä paikantamaan kuormitushuippuja työrupeamasta. Neljä koehenkilöäteki kuusi erilaista traktorin peruskäyttöön liittyvää tehtävää. Kaikki tehtäväsuoritukset videoitiin jakunkin koehenkilön testitehtävien aikainen, sykevälivaihtelusta johdetun stressivektorin taso analysoitiin.Kuormittavuuden kriteerinä pidettiin stressivektorin arvoa, jonka ko. vektori ylitti vain 10 % työajasta.Koehenkilöitä pyydettiin lisäksi arvioimaan eri tehtävien kuormittavuutta.Kaikki koehenkilöt arvioivat pimeässä tehdyt tehtävät kuormittavammiksi kuin valoisalla tehdyttehtävät. Mitattu ja arvioitu kuormittuminen eivät korreloineet, mikä voi johtua koejärjestelystä tai siitä,että oma kokemus ja sykevälivaihtelusta laskettu kuormitus eivät mittaa täysin samaa asiaa.Kuormitushuiput liittyivät tehdyissä kokeissa suureen ajonopeuteen sekä maantiellä että piha- japeltoteillä. Peltotieltä maantielle kääntyminen sekä ajoneuvon kohtaaminen kapealla pihatiellä, samoinkuin pujotteluradan peruuttaminen pimeällä perävaunun kanssa oli mittausten mukaan kuormittavaa.Koehenkilöt mainitsivat kuormittumisen syiksi erityisesti traktorin heilunnan, huonon näkyvyydentaaksepäin ja sen, etteivät traktorin taustapeilit tai työvalot olleet/pysyneet oikein säädettyinä.Tulosten mukaan näyttää siltä, että stressivektorin ja videotallennuksen sekä käyttäjiltä saadunpalautteen avulla voidaan erottaa sekä lyhyitä, suuruusluokkaa 5..10s kestäviä, että pidempikestoisiakuormittavia työvaiheita ja kuormitustekijöitä. Saadut tulokset ovat kuitenkin alustavia ja niidenvahvistaminen vaatii useampia toistoja ja pidempiä mittausjaksoja. Tutkimus/mittausmenetelmää voidaankehittää edelleen siten, että päästään mielenkiintoisella ja lisäarvoa tuottavalla tavalla analysoimaankuljettajan kuormittumista ja käyttäjäkokemusta ja sitä kautta kehittämään käytössä ja suunnitteilla olevienkoneiden ja laitteiden käytettävyyttä

Predictors for occupational injuries and diseases among commercial fishers in Finland 1996–2015

Fishing is a hazardous occupation worldwide. Commercial fishers in Finland are an aging and diminishing population with a high injury rate. Insurance claims data for self-employed Finnish commercial fishers during the years 1996 through 2015 (n = 1951) were analysed to assess predictors for occupational injuries and diseases. Out of the available variables, fishery location, career length, and participation in the voluntary occupational health service programme were not significant predictors. Male gender (OR 2.02; 95% CI 1.37–2.99), Finnish mother tongue vs. Swedish (OR 1.98, 95% CI 1.53–2.55), and higher income levels from fishing (four income categories, OR range: 1.71–3.53) were associated with higher odds for a compensated occupational injury or disease claim among commercial fishers in the final multivariate model. The identified risk groups could be targeted for interventions, and the content of the occupational health service programme should be developed to gain protective effect

Pihattotutkimus kartoitti ratkaisujen toimivuutta

vo

Traktori-työkoneautomaation käytettävyys

Maatalousyrittäjät pyrkivät tehostamaan tuotantoaan kasvattamalla tilakokoaan ja lisäämällä konekapasiteettiaan. Seuraavana vaiheena tulee työvaiheiden automatisointi. Kustannuksia voidaan alentaa entisestään, jos työ voidaan tehdä mahdollisimman pienellä ihmistyömäärällä ja jos yksi henkilö pystyy käsittelemään mahdollisimman suurta pinta-alaa. Myös tiettyjen, esimerkiksi peltoviljelyyn liittyvien työvaiheiden alihankinta lisääntyy. Samanaikaisesti kiinnitetään yhä enemmän huomiota maatalouden ympäristökysymyksiin. Käyttöturvallisuus on tärkeä osa konejärjestelmässä etenkin kun on kyse koneista, joissa automaatio ohjaa pääsääntöisesti konetta ja ihmisen rooli järjestelmässä on valvoa työn sujumista ja puuttua tarvittaessa ohjaukseen, esimerkiksi ongelmatilanteissa. Kuljettajan tilannetietoisuuden ylläpitäminen koneen ja ihmisen vuorovaikutuksen osalta tulee tärkeäksi, jolloin käyttöliittymän välittämän informaation sisällön sekä muodon merkitys kasvaa. Automaatio ja työkonejärjestelmiä suunniteltaessa olisi osattava ottaa huomioon kuljettajan ominaisuudet entistä laajemmin, jotta uusista järjestelmistä saatava hyöty olisi mahdollisimman suuri ilman että käyttäjää rasitetaan tarpeettomasti. ISOBUS-yhteensopivassa traktori-työkoneyhdistelmässä kuljettajalla on käytössä traktorin omat hallinta- ja käyttöliittymälaitteet, työkoneille yhteinen käyttöliittymälaite virtuaaliterminaali (VT) ja tehtäväohjainlaite (TC). VT:n avulla ohjataan eri työkoneiden toimintoja ja TC:n avulla hallitaan maatilan suunnitteluohjelmistolla tehtyä työtehtävää pellolla. Hankkeen ensisijainen tavoite on tuottaa käytettävyyden kriteereitä vahvasti yleistymässä olevien, ISOBUS:iin perustuvien, traktori-työkoneautomaation sovellutuksille. Tässä tutkimuksessa erityisenä painopisteenä pidetään em. järjestelmien käyttäjän l. työkoneen kuljettajan ergonomiaa. Tutkimuksessa käytetään katsekameraa (Gaze Tracking) sekä heuristista analyysiä traktori-kylvölannoitin-yhdistelmään liittyvien automaatiokäyttöliittymien käytettävyyden arviointiin. Analysoimalla katseen kohdistumista kuljettajan työn aikana tehdään johtopäätöksiä mm. sitä, ovatko käyttöliittymän dialogi ja logiikka koneyhdistelmän käyttäjän kannalta helppokäyttöisiä ja tehokkaita. Täydennettynä haastattelulla ja asiantuntija-arvioinnilla (heuristinen arviointi) voidaan edelleen tehdä johtopäätöksiä siitä, ovatko käyttöliittymät miellyttäviä. Monikanavavideoinnin avulla saadaan kokonaiskuva kuljettajan aikabudjetista työn aikana. Tarkastellun järjestelmän toteutuksessa on tähän mennessä havaittu puutteita mm. järjestelmän käyttöliittymälaitteiden sijoittelussa ohjaamoon, käyttöliittymän ymmärrettävyydessä sekä virhetilanteiden ilmaisemisessa ja niistä palautumisessa. Tarkasteltua ISOBUS-yhteensopivaa järjestelmää testataan ja kehitetään edelleen keväällä 2012. Tämän tuloksena saadaan lisää suunnittelukriteereitä järjestelmän käytettävyydelle turvallisuuden, tehokkuuden ja käytön miellyttävyyden näkökulmasta. Koska ohjaamossa olevat käyttöliittymän osat kuitenkin ovat vain osa tarkasteltavaa järjestelmää, on jatkossa arvioitava koko järjestelmää samoista näkökulmista

Käytettävyys Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen teknologiatutkimuksessa

Lopputyö: Käytettävyyssuunnittelun koulutusohjelma, Taideteollinen korkeakoulu, 2006

The occupational safety on the construction sites of the farm production buildings in Finland

201

Performance of agricultural production buildings

vo