Population attitudes towards research use of health care registries: a population-based survey in Finland

Background Register-based research can provide important and valuable contributions to public health research, but involves ethical issues concerning the balance of public health benefits and individual autonomy. This study aimed to describe the opinions of the Finnish public about these issues. Methods Mail survey questionnaire sent to a random sample of 1000 Finns. Results Participation proportion was 42 %, with 258 women and 160 men. The majority of the participants (61 %) were willing to provide their identifiable health information for research. Almost half of the participants (48 %) would, nevertheless, like to be informed when their information is used. A third (30 %) indicated no need for informed consent in register-based research, a similar proportion felt it should be obtained for every study, and 40 % thought it necessary in some situations, such as studies addressing a sensitive study topic. As for the best policy for obtaining consent, the majority (86 %) favoured broader consent methods: one consent covering a certain register or a research topic. Half of the participants (55 %) desired a required ethical evaluation from register-based research addressing a sensitive issue. Privacy protection was the most common concern for register-based research. More than half of the participants were either content with the current Finnish laws concerning register-based research or wanted to liberalize them to advance research. Conclusions The Finnish public is supportive of register-based research, but the requirement for informed consent divides opinions and many would at least like to be informed of the research use of their information.BioMed Central open acces

Hevosmatkailun potentiaali Suomessa

Luontomatkailu on yksi suurimmista Suomen matkailun vetovoimatekijöistä ja hevosmatkailu on yksi luontomatkailun osa-alueista. Matkailijoiden tietämys uusista trendeistä ja mahdollisuuksista matkailun saralla on kasvanut huomattavasti ja matkailija odottaa palveluntarjoajilta, sekä palveluilta yhä enemmän. Siksi matkailuyritysten tulisi olla valveutuneita alati muuttuvasta kilpailuympäristöstään, sekä matkailijoiden tarpeista ja trendeistä. Ajan tasalla oleva markkinointistrategia vastaa asiakaslähtöiseen ajatteluun, arvon tuottamiseen ja kysynnän kasvamiseen, niin että se lopputuloksena saadaan tuottoisaa liiketoimintaa. Tässä tutkimuksessa kartoitetaan hevosmatkailun nykytilaa Suomessa, sekä etsitään kehitysehdotuksia vertailemalla suomalaisia hevosmatkailuyritysten palveluita ja markkinoinnin toimintatapoja vastaaviin kansainvälisiin hevosmatkailupalveluihin. Tutkimus on rajattu koskemaan aktiivisia hevosmatkailutuotteita, joita ovat mm. vaellusratsastus, retket, leirit sekä muut hevosaktiviteetit. Tavoitteena oli löytää kehitysehdotuksia suomalaisille hevosmatkailuyrityksille ja selvittää voidaanko hevosmatkailun kysyntä kasvattaa Suomessa. Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä, eli tietoperustassa, käsitellään hevosmatkailun ulottuvuuksia, matkailun termejä, sekä markkinoinnin kannalta tärkeimpiä aiheita. Tutkimus on kvalitatiivinen, eli laadullinen tutkimus, jossa tutkimusmenetelmänä käytetään sisällönanalyysiä. Sisällönanalyysissä aineistoa kerättiin havainnoimalla verkkosivuja taulukoihin, joissa aiheina huomioitiin markkinoinnin tärkeimpiä osa-alueita. Kerättävä aineisto käsittelee palveluvalikoimaa, kohderyhmiä, hinnoittelua, digitaalista markkinointiviestintää ja muita verkkosivuilta havaittuja asioita. Koska kyseessä on kvalitatiivinen eli laadullinen, havainnointiin perustuva tutkimus, tulokset ovat riippuvaisia tutkijan omista havainnoista, sekä käsityksistä, siksi tutkimustuloksia peilataan teoreettisen viitekehyksessä oleviin materiaaleihin. Tutkimusaineisto on kerätty syyskuussa 2020 ja tutkimukseen valittiin otannalla 5 suomalaista hevosmatkailuyritystä, sekä 5 kansainvälistä hevosmatkailuyritystä. (Irlanti, Islanti, Viro, Unkari ja Portugali). Tutkimustuloksena saatiin selkeä kuva suomalaisten hevosmatkailuyritysten toiminnasta, palveluista ja markkinointiviestinnästä verkkoympäristössä. Tuloksista selviää, että vaikka Suomen hevosmatkailuyritysten toimintaperiaatteet eivät eroa suuresti kansainvälisistä, löytyi tutkimuksen edetessä useita kehitysehdotuksia. Kansainväliset yritykset ovat profiloituneet enemmän kansainvälisiin matkailijoihin, kun taas Suomessa tätä ei voida havaita samalla mittakaavalla, vaan panostetaan enemmän kotimaanmatkailijoihin. Samalla havaittiin, että yritysten tulisi panostaa enemmän digitaalisten viestintäkeinojen hyödyntämiseen ja potentiaalisten segmenttien kohdistamiseen osana toimivaa markkinointistrategiaa. Lopputuloksena tämä opinnäytetyö tarjoaa hyödyllistä tietoa jo olemassa oleville hevosmatkailuyrittäjille tai aloittaville yrittäjille, jotka ovat kiinnostuneet kehittämään Suomen hevosmatkailun vetovoimaisuutta ja tarpeellisuutta Suomessa