Suomalaisten toimintaterapeuttien tutkitun tiedon käyttö ja sen kehittäminen : realistinen arviointitutkimus

Opinnäytetyö on toimeksianto Suomen Toimintaterapeuttiliitto ry:ltä. Opinnäytetyö pyrki tuottamaan tutkimustietoa suomalaisten toimintaterapeuttien tutkimustiedon käytöstä ja hyödyntämisestä käytännön työelämässä. Opinnäytetyön avulla oli tarkoitus laatia kehitysehdotukset siihen, miten Toimintaterapeuttiliitto voisi tukea jäseniensä tutkimustiedon käyttöä käytännön työelämässä. Lisäksi opinnäytetyössä kartoitettiin Toimintaterapeuttiliiton Scandinavian Journal of Occupational Therapy (SJOT) –julkaisun hyödyllisyyttä ja tarpeellisuutta jäsenistön näkökulmasta, ja Toimintaterapeuttiliitolle laadittiin kehitysehdotukset jäsenedun jatkoon liittyen. Opinnäytetyö toteutettiin realistisen arvioinnin periaatteiden mukaisesti, jolloin keskiössä on tutkimuksen käytettävyys ja hyödynnettävyys arvioinnin tilaajan kannalta. Realistinen arviointi on monimenetelmäinen lähestymistapa, ja opinnäytetyössä käytettiin sekä määrällistä että laadullista aineistonkeruumenetelmää. Internet-kysely tehtiin kaikille suomalaisille toimintaterapeuteille, jotka kuuluvat Toimintaterapeuttiliiton varsinaiseen jäsenrekisteriin (n=2094). Kyselyyn vastasi yhteensä 186 toimintaterapeuttia. Kysely oli lähinnä määrällinen arviointimenetelmä, mutta se sisälsi myös laadullisia osioita. Internet-kyselyn lisäksi menetelmänä käytettiin teemahaastattelua Toimintaterapeuttiliiton edustajille. Koska aikaisemmissa tutkimuksissa on havaittu eroavaisuuksia tutkimustiedon hyödyntämisessä työssäolovuosiin tai koulutustasoon liittyen, haluttiin tässä opinnäytetyössä vertailla muuttujia näiden suhteen. Koska otos jäi pieneksi, ei tuloksia voida yleistää koskemaan kaikkia suomalaisia toimintaterapeutteja. Suurimmaksi tutkimustiedon hyödyntämisen esteeksi nousivat organisaatiotason haasteet, joista suurin oli ajanpuute. Ajanpuute oli vaikuttanut myös SJOT –julkaisun käyttöön estävänä tekijänä Kyselyyn vastanneiden toimintaterapeuttien asenne tutkimustietoon liittyen oli selkeästi positiivinen.This master’s thesis was made as an assignment from Suomen Toimintaterapeuttiliitto ry (The Finnish Association of Occupational Therapy). The aim of thesis was to produce information about research utilization of Finnish occupational therapists’s. Important part of thesis was to make suggestions to Toimintaterapeuttiliitto considering how it can enhance research utilization in clinical work of Finnish occupational therapists. Furthermore, the thesis aims to examine how Toimintaterapeuttiliitto’s member benefit Scandinavian Journal of Occupational Therapy (SJOT) – is being valued trough its members and make suggestions considering the continuation of member benefit. The thesis was conducted trough principles of realistic evaluation, which means that the usability and usefulness of the thesis in customers’ point of view was in key role. Realistic evaluation is a multimethod approach, which meant in this thesis that it included both quantitative and qualitative methods. All Finnish occupational therapists who are members of Toimintaterapeuttiliitto (2094) were asked to take part to an Internet questionnaire. Altogether 186 occupational therapists answered the questionnaire, which was mainly a quantitative evaluation method. In addition, as an evaluation method a thematic interview to representatives of Toimintaterapeuttiliitto was made. Because there have been differences in research utilization of occupational therapists considering length of experience and education in earlier studies, in this study they were also considered. Because the sample was relatively small, the results of this thesis cannot generalize to concern all Finnish occupational therapists. Greatest barrier to research utilization in this thesis were challenges in organizational level, mainly lack of time. Lack of time was also considered as a barrier when occupational therapists evaluated the use of SJOT. The attitudes towards research and research utilization were clearly positive with all respondents

Minun elämäni kirja – Kuvallisen elämäntarinan hyödyntäminen mielenterveyskuntoutuksessa

”Minun elämäni kirja” on menetelmä elämäntarinan laatimiseen asiakkaan kanssa, ja se perustuu narratiiviseen, ratkaisukeskeiseen ja voimauttavaan työskentelytapaan. Menetelmä soveltuu kuntouksen ammattilaisten käyttöön monipuolisesti. Menetelmä on alun perin suunniteltu hyödynnettäväksi mielenterveyskuntoutujen parissa, mutta sitä voidaan soveltaa laajasti eri asiakasryhmille. Kuka tahansa voi ottaa menetelmän käyttöön perehtymällä oppaaseen. Menetelmän hyödyntäminen edellyttää tutustumista taustalla olevaan teoriaan, jota esitellään tässä katsauksessa. Kirjoituksessa esitellään ratkaisukeskeisen ja narratiivisen lähestymistavan perusteita sekä valokuvan mahdollisuuksia kuntoutuksessa. ”Minun elämäni kirja” koostuu viidestä vaiheesta, jotka ovat elämäntarinan koostaminen haastatellen, elämäntarinan syventäminen, nykyhetkeen ja tulevaisuuteen suuntautuminen, omakuvaprosessin toteuttaminen sekä valokuvakirjan koostaminen yhteistyössä asiakkaan kanssa. ”Minun elämäni kirja” -menetelmässä tavoitteena asiakkaan näkökulmasta on lisätä itseymmärrystä sekä saavuttaa voimaantumisen kokemuksia ja toiveikkuutta

Luontolähtöistä liiketoimintaa ja työhyvinvointia kehittämässä

Luonto ja luontolähtöiset hyvinvointipalvelut tarjoavat monipuolisia mahdollisuuksia yrityksille nyt ja tulevaisuudessa. Tarvetta erilaisille luontolähtöisille palveluille riittää ja kiinnostus sekä tarve niitä kohtaan kasvaa jatkuvasti. Luonnolla on tutkitusti monia terveys- ja hyvinvointihyötyjä, joita voidaan hyödyntää monipuolisesti erilaisten asiakasryhmien kanssa ja vaihtelevissa toimintaympäristöissä. Kasvavaa tarvetta tavoitteellisille hyvinvointia tukeville palveluille on esimerkiksi syrjäytymistä ennaltaehkäisevässä toiminnassa sekä hoito- ja kuntoutustyössä. Luonto tarjoaa yrityksille uusien palvelumuotojen lisäksi suurta etua hyvinvoivan henkilöstön muodossa. Luontoympäristöt ja -elementit tarjoavat hyvää vastapainoa työlle ja edesauttavat työstä palautumista. Työhyvinvoinnin näkökulmasta positiivisia vaikutuksia voidaan saada esimerkiksi tuomalla luontoa enemmän itse työpaikkaympäristöihin tai hyödyntämällä luontoa työn tauottamisessa. Tällä vaikutetaan parhaimmillaan myös työn tuottavuuteen sekä yritysten veto- ja pitovoimaan. Luontolähtöistä liiketoimintaa ja työhyvinvointia kehittämässä -julkaisu tuo esiin tietoa ja konkreettisia keinoja luonnon lisäämiseksi yrityksen palveluvalikoimaan sekä työhyvinvoinnin tueksi. Julkaisun ensimmäisessä osiossa paneudutaan liiketoiminnan kehittämisen näkökulmaan ja nostetaan esiin myös suomalaisen Green Care -toiminnan ja sen edellytykset. Julkaisun työhyvinvointiin keskittyvä toinen osio esittelee useita mahdollisuuksia hyödyntää luontoa osana yritysten ja yksilöiden työhyvinvointitoimenpiteitä – esimerkkeinä voidaan mainita luontosuhteiden vahvistaminen ja biofilinen suunnittelu. Tämä julkaisu on tuotettu osana Turun ammattikorkeakoulun Luonnosta liiketoimintaa ja työhyvinvointia -hanketta, joka toteutui vuosina 2022–2023. Hanke on rahoitettu osana Euroopan unionin COVID-19-pandemian takia toteutettavia toimia

Tiimioppimisella tulevaisuuden asiantuntijaksi

Työelämä ja sitä kautta asiantuntijoilta vaadittavat taidot ovat jatkuvassa muutoksessa. Muun muassa sote-uudistus tulee muuttamaan myös toimintaterapeuttien työkulttuuria. Moniammatillisuutta ja aktiivisuutta edellytetään tulevaisuudessa yhä enemmän, mikä asettaa uusia vaatimuksia myös oppimiskulttuurille. Oppiminen nähdään elinikäisenä ja jatkuvana, mikä vaatii usein sitä, että ihminen oppii oppimaan uudella tavalla. Turun ammattikorkeakoulun strategian mukainen nnovaatiopedagogiikka nostaa oppijan oppimisen keskiöön. Toimintaterapeuttikoulutuksessa käytetään pedagogisena mallina tiimioppimista, joka perustuu innovaatiopedagogiikkaan

Työhyvinvointia verkostoista

Yrittäjien ja yrittäjyyden tukeminen on tärkeää yhteiskunnan toimivuuden ja hyvinvoinnin vuoksi. Erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten toiminnan edistäminen luo uusia työpaikkoja, parantaa väestön hyvinvointia ja vahvistaa alueen elinvoimaisuutta. Valtaosa suomalaisista yrityksistä on pieniä alle 10 hengen yrityksiä, joiden toiminnassa erilaiset verkostot ovat keskeisessä roolissa. Nopeasti muuttuvassa työelämässä nämä erilaiset työelämän verkostot ovat elinehto erityisesti pienille yrityksille, joiden muutoskyvykkyyttä ja joustavuutta on viime vuosina koetelleet covid-19 pandemia, Euroopan muuttunut turvallisuustilanne ja näiden tuottama yhteiskunnallinen epävakaus. Tähän julkaisuun on kerätty VERKKO-hankkeen työhyvinvoinnin verkostojen kehittämisen aikaiset kokemukset ja havainnot. Julkaisu selvittää miten verkostomainen työskentely aloitettiin henkilökohtaisten tavoitteiden asettamisella ja miten kahden eri sisältöisen työhyvinvoinnin edistämisen ryhmän tavoitteisiin pääsyä ja vertaistukea tuettiin hankkeen aikana. Julkaisun lopussa oleva luku avaa yksilökohtaisia kokemuksia verkostomaisen työhyvinvoinnin edistämisen hyvistä puolista sekä sitä, mitkä tekijät edistävät verkostojen jatkumista hankkeen jälkeenkin