Ammattikorkeakouluopiskelijoiden urasuunnittelutaidot ja työllistyminen

In this article, we discuss how employability and career management skills (CMS) of students at a University of Applied Sciences (UAS) have developed during their studies. We concentrate on the Bachelor of Hospitality Management study programme. The number of the students graduating from higher education has increased. This has resulted in an increase in competition for working places, especially during the economic depression. We used a framework that includes context, career management skills, professional identity, individual adaptability, and social and human capital as a background theory in the study. Nine students and seven employees who had graduated from the same study program of the same UAS were interviewed. After presenting the main results, we give proposals on how to develop higher education teaching to better support students’ employment and development of CMS during their studies.Tässä artikkelissa tarkastellaan ammattikorkeakoulusta valmistuvien ja työelämään siirtyneiden kokemuksia urasuunnittelutaitojen kehittymisestä koulutuksen aikana. Korkeakouluista valmistuneiden määrä on lisääntynyt ja asema työmarkkinoilla muuttunut viime vuosien aikana. Artikkelissa restonomiopiskelijoiden ja restonomien kokemuksia työllistymisestä ja urasuunnittelutaitojen kehittymisestä tarkastellaan viitekehyksessä, joka muodostuu kontekstista, urasuunnittelutaidoista, ammatti-identiteetin kehittymisestä, yksilöllisestä mukautuvuudesta sekä sosiaalisesta ja inhimillisestä pääomasta. Aineistoa varten haastateltiin yhdeksän opiskelijaa ja seitsemän samasta oppilaitoksesta valmistunutta restonomia. Pohdintaosuudessa esitetään ehdotuksia restonomikoulutuksen sisältöjen kehittämiseksi

Opiskelijoiden hyvinvointi ja tulevaisuususko ammattikorkeakoulussa

Laurea-ammattikorkeakoulu on ollut osatoteuttajana Haaga-Helia ammattikorkeakoulun koordinoi-massa TOTEEMI – Työstä oppimassa, työhön 2017-2019 hankkeessa, joka sai rahoituksen opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Laurea toteutti tutkimuksen, joka koski opiskelua, toimintakykyä, toimijuutta sekä urasuunnittelu- ja työllistymistaitoja. Tarkoituksena oli saada kokonaiskuva ammattikorkeakou-lussa opiskelevien tilanteesta ja opintojen etenemiseen vaikuttavista tekijöistä. Tutkimuskyselyyn vastasi noin 1000 opiskelijaa

Ohjauksen toimintakulttuurin muutos alueellisessa yhteistyössä : oppilaan- ja opinto-ohjauksen kehittämishankkeen raportti

Opetushallitus käynnisti syksyllä 2003 oppilaan- ja opinto-ohjauksen kehittämishankkeen, jonka toiminta jatkuu vuoden 2007 loppuun. Opetusministeriö rahoittaa hanketta, joka on myös osa työministeriön työllisyyden politiikkaohjelmaa. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2003–2008 opetusministeriö on nostanut ohjauspalvelut yhdeksi keskeiseksi kehittämiskohteeksi. Nykyisen hallituksen työllisyyden politiikkaohjelmassa on nuorten ohjauspalveluiden kehittämistä korostettu aiempaa enemmän. Myös ohjauksen arvioinnit ovat asettaneet ohjauspalvelujen kehittämiselle haasteita. OECD:n ohjaustoimintaa arvioineen projektin tulosten mukaan hyvin toimivat tiedotus-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat elintärkeitä koulutusjärjestelmälle ja työmarkkinoille. Opetushallituksen vuonna 2002 toteuttamassa opinto-ohjauksen arviointiprojektissa tuli esille, että ohjauksen saatavuudessa on suuria eroja. Erityisesti siirtymävaihe perusopetuksesta toiselle asteelle osoittautui arvioinnissa ongelmakohdaksi. Ohjauksen kehittämishankkeen tavoitteena on alueellisen ja seutukunnallisen eri hallinnonalojen välisen moniammatillisen yhteistyön edistäminen. Ennaltaehkäisevää toimintaa tehostetaan, jotta varhainen tunnistaminen ja puuttuminen toteutuvat ja opintojen keskeytymiset vähenevät. Hankkeen tavoitteena on kehittää opintopolun nivelvaiheiden ohjausta ja seurantajärjestelmiä. Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kehittämishanke on toteutettu seutukunnallisina projektina. Näitä aluehankkeita on ollut yhteenä 48 eri puolella Suomea. Tässä raportissa kuvataan näissä eri aluehankkeissa tehtyä kehittämistyötä. Aineisto on kerätty vuoden 2006 alussa kyselylomakkeella. Kaikissa aluehankkeissa oli kehitetty alueellista, seutukunnallista sekä eri hallinnonalojen välistä moniammatillista yhteistyötä. Oppilashuoltoa oli tehostettu ja kehitetty. Varhainen tunnistaminen ja puuttuminen ovat olleet esillä alueellissa koulutustilaisuuksissa. Opintojen keskeyttämisen vähentämiseen, opintopolun sujuvuuteen nivelvaiheissa ja seurantajärjestelmien kehittämiseen oli aluehankkeissa löydetty hyviä toimintamalleja. Ohjauksen laatukriteerien sekä palaute- ja arviointijärjestelmien kehittäminen vaatii panostamista jatkossa

The Educational and Occupational Aspirations of Young People in Scotland and Finland.

In this paper we examine subjective aspects of social reproduction in two countries: Finland and Scotland. Our aims are twofold. The first is to examine the extent to which individual actors are able to meaningfully negotiate opportunity structures through contrasting the future orientations of young people in two different societies. The central question here relates to the extent to which individual subjectivities are conditioned by social locations rather than being shaped through a process of exploration and negotiation. Second, as the two countries have different systems of education, vocational training and careers counselling, we wanted to determine the extent to which institutional arrangements shape subjective orientations. In America, the widely tested Wisconsin model of status attainment (which is used to measure social mobility and includes indicators of socio-economic background and educational attainment as well as aspirations) has highlighted the significance of the relationship between subjective processes and labour market outcomes (Sewell and Hauser, 1993), but we have little knowledge of the ways in which subjective orientations are affected by institutional arrangements and models of careers counselling. Sinisalo (1993), however, has argued that across different cultures there are strong similarities in vocational interests. If institutional structures and models of careers counselling are significant, then given the differences in the educational systems of Finland and Scotland, we would expect to find strong variations in the aspirations of young people. If, on the other hand, the aspirations of young people in the two countries are very similar, this would suggest that these arrangements are of little significance

Ohjaustyön osaamiskuvausten selvitys ja yhteiskehittämisprosessi

Tässä raportissa kuvataan Ohjaustyön osaamiskuvausten selvitys ja yhteiskehittämisprosessi -hankkeen taustoja ja etenemistä sekä avataan hankkeessa tuotettujen Ohjausalan ammattilaisten osaa- miskuvausten (Vuorinen ym., 2023) sisällöllisiä perusteita ja rakennetta. Lisäksi nostetaan esiin useita eri käyttömahdollisuuksia osaamiskuvauksille ja tarkastellaan ohjausosaamisen kehitystrendejä. Osaamiskuvausten pohjalta laaditut arviointilomakkeet ammattilaisten, tiimien, verkostojen ja organisaatioiden käyttöön on julkaistu erikseen (Kettunen ym., 2023). Hanke on osa työ- ja elinkeinoministeriön ja ELY-keskusten sekä TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskuksen (KEHA-keskus) koordinoimaa valtakunnallista elinikäisen ohjauksen kehittämishankekokonaisuutta, jota rahoitetaan EU:n elpymis- ja palautumistukivälineellä

Käsikirja : CREAR digitaalinen palvelutarpeen arviointiväline

Opiskelijoiden hyvinvoinnin, toimijuuden ja resilienssin vahvistamiseksi on Resilienssi ja tulevaisuususko RETU-hankkeessa (ESR, 2018–2020) kehitetty digitaalinen palvelutarpeen arviointiväline CREAR (https://crear.fi/). Se on tarkoitettu varhaisen tunnistamisen työkaluksi ohjaus-, opetus- ja opiskeluhuollon asiantuntijoille sekä muille tiedotus-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden ammattilaisille. CREAR auttaa tunnistamaan hyvinvointiin ja elämänhallintaan vaikuttavia tekijöitä ja sen avulla saadaan nopeasti ja luotettavasti kokonaisvaltainen kuva ihmisen sen hetkisestä tilanteesta. Tuloksen perusteella arvioidaan tuen tarve. Tässä käsikirjassa esitellään CREAR-arviointiväline sekä sen erilaiset käyttötilanteet ja soveltamistavat. Lisäksi kerrotaan arviointivälineen kehitystyön taustalla olevasta tutkimuksesta ja teoreettisesta mallinnuksesta. Julkaisussa on myös kuvattu ohjaukselle ja neuvonnalle kansallisesti ja kansainvälisesti asetettuja tavoitteita sekä sitä, miten viimeaikaiset koulutus- ja työmarkkinapoliittiset linjaukset vaikuttavat ohjauksen asemaan ja kehittämiseen ja monikanavaisten ohjauspalveluiden yhdenvertaiseen saavutettavuuteen maassamme lähivuosina. Julkaisu edesauttaa CREAR-arviointivälineen käyttöönottoa ja integroitumista osaksi ohjaus-, opetus- ja opiskelijahuollon arkea oppilaitoksissa sekä muiden neuvonta- ja ohjauspalveluiden asiakastyötä Suomessa.nonPeerReviewe