Ammattikorkeakoulujen yhteiseen verkkolehteen kohdistuva toimintatutkimus

Artikkelimme tarkastelee suomalaisten ammattikorkeakoulujen yhteisen ja ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston tukeman AMK-verkkolehden (www.uasjour- nal.fi) toimintaa ja siihen kohdistunutta toimintatutkimusta. Toimintatutkimuksen tarkoituksena on selvittää, ovatko lehden kehittäjien suorittamat interventiot tukeneet verkkolehden kehitystä eri toimijoita verkostoivana foorumina. Tarkasteluja interventiota olivat yhteiskirjoittamisen tukemiseen tähtäävät toimet, referee-menettelyn käyttö, teematoimittajien verkostojen merkitys, toimitusneuvoston ja toimituskunnan toiminnan kehittäminen sekä julkaisun läsnäolo sosiaalisessa mediassa. AMK-lehti näyttää vaikuttaneen aiempien verkostojen toimintaan mm. siten, että intensiivinen sekä teema- ja tutkimuslähtöinen verkostoituminen on jonkin verran heikentynyt painopisteen siirtyessä am- mattikorkeakoulujen tutkimuskehitys- ja innovaatio (TKI) -toimijoiden keskinäisen toiminnan vahvistamiseen ja verkostojen tietynlaiseen kasvamiseen erilaisten verkostohankkeiden lähentymisen vuoksi. Verkkomuotoinen julkaisutoiminta tarvitsee paitsi toimivan toimitusprosessin, aktiivista markkinointia sekä toiminnan jatkuvaa seurantaa ja kehittämistä, myös verkostoitumisen johtamista: verkostot ei- vät näytä AMK-lehden tapauksessa toimivan itsekseen vaan niillä on oltava yhteiset kiinnostuksen kohteet ja niitä on tietoisesti ja tavoitteellisesti johdettava ja seurattava

Ilmiöavaruuksista skenaarioihin – Kuinka alueellisia osaamis- ja koulutustarpeita ennakoidaan verkostoyhteistyönä?

Artikkelissa kuvataan verkostomaista alueellisen ammattiosaamis- ja koulutustarpeiden ennakointiprosessia. Kyseinen ennakointityö ei ole ollut tulevaisuuden ennustamista, vaan pyrkimys hahmottaa vaihtoehtoisia tulevaisuuden kehityskulkuja ja niiden muotoilemia mahdollisuuksia jahaasteita alueen työelämässä ja koulutuksissa. Verkostomaisen Varsinais-SuomenEnnakointiakatemian työryhmät koostuivat laajasti asiantuntijoista ja oppilaitostoimijoista. Ennakointiprosessi jäsentyi toimialakohtaisesti kolmeen työvaiheeseen, joita olivat luotaus, merkityksellistäminen ja haltuunotto. Tässä artikkelissa esitellään ennakointiprosessin kahta ensimmäistä vaihetta, jossa toimialoittain tarkasteltiin ulkoisia toimintaympäristön muutoksia ja työstettiin vaihtoehtoisia tulevaisuuden skenaarioita. Artikkelissa ennakointiprosessin havainnollistamisen esimerkkinä käytetään meriklusterin toimialaa, jolle muun muassa ammatillisesta koulutuksesta valmistuu paljon osaajia. Ennakointiprosessin tuntemus on hyödyllistä niin ammatillisten oppilaitosten kuin korkeakoulujen johdolle, asiantuntijoille ja myös kouluttajille, jotka pyrkivät kehittämään koulutuksen prosesseja ja rakenteita

Ilmiöavaruuksista skenaarioihin – Kuinka alueellisia osaamis- ja koulutustarpeita ennakoidaan verkostoyhteistyönä?

Artikkelissa kuvataan verkostomaista alueellisen ammattiosaamis- ja koulutustarpeiden ennakointiprosessia. Kyseinen ennakointityö ei ole ollut tulevaisuuden ennustamista, vaan pyrkimys hahmottaa vaihtoehtoisia tulevaisuuden kehityskulkuja ja niiden muotoilemia mahdollisuuksia jahaasteita alueen työelämässä ja koulutuksissa. Verkostomaisen Varsinais-Suomen Ennakointiakatemian työryhmät koostuivat laajasti asiantuntijoista ja oppilaitostoimijoista. Ennakointiprosessi jäsentyi toimialakohtaisesti kolmeen työvaiheeseen, joita olivat luotaus, merkityksellistäminen ja haltuunotto. Tässä artikkelissa esitellään ennakointiprosessin kahta ensimmäistä vaihetta, jossa toimialoittain tarkasteltiin ulkoisia toimintaympäristön muutoksia ja työstettiin vaihtoehtoisia tulevaisuuden skenaarioita. Artikkelissa ennakointiprosessin havainnollistamisen esimerkkinä käytetään meriklusterin toimialaa, jolle muun muassa ammatillisesta koulutuksesta valmistuu paljon osaajia. Ennakointiprosessin tuntemus on hyödyllistä niin ammatillisten oppilaitosten kuin korkeakoulujen johdolle, asiantuntijoille ja myös kouluttajille, jotka pyrkivät kehittämään koulutuksen prosesseja ja rakenteita.</p

The Evolvement of an Online Learning Network of Experts

The purpose of the present article is to discuss the characteristics of an online learning network of experts. Further, the article discusses how to create a social community and interaction between people who share the same interest topics and the concerns attached to them. Expert groups often evolve within a project and work well through the lifecycle of the project. However, it is generally experienced that a group of experts is often dispersed at the end of the project. The participants easily lose interest towards collaboration when the funding is finished and the formal structure of the collaboration comes to its end. Can we find any personal characteristics of the participants or features of an expert group, which could support the cooperation to outlive the time span of a project? These are the main focus areas of the present article

Osaaminen haltuun ammatillisessa koulutuksessa: Osaamistarpeiden ennakoinnin profilointia verkostoyhteistyönä

Työelämän osaamisen kysynnän muutokset vaativat ammatillista koulutusta reagoimaan herkästi tuleviin osaamistarpeisiin. Osaamistarpeita ennakoimalla tuotetaan koulutuksia, joiden sisällöt vastaavat tulevaisuuden työelämän tarpeita. Samalla lisätään ammatillisen koulutuksen houkuttelevuutta.

Kerro ja ohjaa digitaalisia tarinoita

Omien elämäntarinoiden kertomiseen on useita vaihtoehtoja. Kirjoitettu elämäntarina on monelle tuttu, mutta tekstin ja kuvien avulla tehty lyhyt digitarina saattaa olla sen sijaan tuntemattomampi. Elämme digitaalisille tarinoille otollista aikaa, sillä otamme valokuvia enemmän kuin koskaan ja eletystä elämästä löytyy runsaasti kuvamateriaalia. Kertominen kuvin ja sanoin on kirjoittamiseen verrattavissa oleva taito, joka nykyisten helppokäyttöisten editointiohjelmien ansiosta on jokaisen ulottuvilla. Kun aihe on valittu ja käsikirjoitus tehty, päästään tekemään omaelämäkerrallisia lyhytelokuvia

Teachers’ Experiences and Role in the Design Process of Online Degree Programmes in Higher Education

Background The study was conducted at a university of applied sciences in Finland. The viewpoint is of those online degree programme teachers involved in the initial steps of design and implementation of the first online degree programmes in the organisation that follows a pedagogical strategy in all its operations. Objectives The teachers as implementers of the intended pedagogical solution have an important role in the design process. Their views were sought to gain information about their experiences of the intended design of online degree programmes in the local context. Methods This study presents the results of the second cycle of a design-based research (DBR) process in the holistic design of online degree programmes. Focus group interview and thematic analysis were used to gain the teachers’ experiences of the holistic design to further develop the initial design created in the first cycle.&nbsp; Findings The results reveal teachers’ positive and negative experiences of the holistic online degree programme design in three layers: organisational, pedagogical and online degree programme. Results include several new considerations, including management support, collegial support, collaboration and co-creation, online degree community, extended online and onsite teaching environments, blended education, and international aspects. Conclusions The results indicate that it is important for higher education organisations to involve teachers in the design process of online degree programmes. The resulting design principles may be of interest to those managers, coordinators and educators developing higher education online degree programmes

Ammattikorkeakoulupedagogiikka suomalaisten väitöskirjojen valossa (1996–2016)

Tässä katsauksessa kuvataan ammattikorkeakoulupedagogiikkaan kohdistunutta tutkimusta sekä määrällisesti että laadullisesti Suomessa julkaistujen väitöskirjojen kautta. Koulutustehtävä on alusta pitäen ollut ammattikorkeakoulutuksen kivijalka, jonka rinnalle tutkimus, kehittämis- ja innovaatiotoiminnalle on tullut yhä keskeisempi rooli. Pedagogista kehittämistyötä on tehty ammattikorkeakouluissa sekä valtakunnallisissa verkostoissa, ammattikorkeakoulukohtaisesti että akateemisissa tutkimuksissa. Tavoitteenamme on luoda yleiskuva ammattikorkeakoulupedagogiikan väitöstutkimuksen määrästä sekä tutkituista osa-alueista sisältöineen. Tämä artikkeli piirtää pohjakuvan yksityiskohtaisemmille tutkimuksille. Aineiston muodostavat väitöskirjat ovat vuosilta 1996–2016 (n=103). Tulokset kertovat (1) tutkimuksen painottuvan oppimisen ja osaamisen osa-alueille, (2) painotuksen siirtymisestä yksittäisen opiskelijan oppimisesta pedagogisiin malleihin, (3) opetussuunnitelmiin, ohjaukseen ja opinnäytetöihin kohdistuneen tutkimuksen vähenemisestä sekä (4) koulutusaloista sosiaali- ja terveysalan olevan vahvimmin edustettuna. Väitöstutkimukset osoittavat ammattikorkeakoulupedagogiikan kehitystä sisältökeskeisyydestä osaamisperusteisuuteen sekä koulutusalakohtaisesta pedagogiikasta monialaisesti sovellettaviin pedagogisiin malleihin ja käytänteisiin. Työelämäyhteistyö on muuttunut yksittäisistä aktiviteeteista systemaattiseksi ja sisäänrakennetuksi osaksi ammattikorkeakoulupedagogiikkaa. Katsauksen kohteena olleet tutkimukset ilmentävät ammattikorkeakouluille ominaista pragmatismia: tiedon lähteet ovat käytännössä ja tulokset ovat palautettavissa kehittämään ammattikorkeakoulupedagogiikkaa