A cross-country comparison of user experience of public autonomous transport

Autonomous solutions for transportation are emerging worldwide, and one of the sectors that will benefit the most from these solutions is the public transport by shifting toward the new paradigm of Mobility as a Service (MaaS). Densely populated areas cannot afford an increase in individual transportation due to space limitation, congestion, and pollution. Working towards more effective and inclusive mobility in public areas, this paper compares user experiences of autonomous public transport across Baltic countries, with the final goal of gaining an increased insight into public needs. User experience was evaluated through questionnaires gathered along pilot projects implementing a public transportation line, using an automated electric minibus between 2018 and 2019. To have sufficient diversity in the data, the pilot projects were implemented in several cities in the Baltic Sea Area. The data analysed in this paper specifically refer to the cities of Helsinki (Finland), Tallinn (Estonia), Kongsberg (Norway), and Gdańsk (Poland). Across all cities, passengers provided remarkably positive feedback regarding personal security and safety onboard. The overall feedback, which was very positive in general, showed statistically significant differences across the groups of cities (Kongsberg, Helsinki, Tallinn and Gdansk), partially explicable by the differences in the route design. In addition, across all cities and feedback topics, males gave a lower score compared to females. The overall rating suggests that there is a demand for future last-mile automated services that could be integrated with the MaaS concept, although demand changes according to socio-economic and location-based conditions across different countries

Verotus lentoliikenteen päästöohjauksessa : Esiselvitys

Tutkimuksen tavoitteena oli arvioida, millaisia toteutusvaihtoehtoja lentoverolle olisi Suomessa, millainen vaikutus päästöjen määrään vaihtoehdoilla olisi, sekä millaisia taloudellisia vaikutuksia näillä olisi. Yksityiskohtaisempaan tarkasteluun valittiin kolme vaihtoehtoa: lippuvero (lentolipun hintaan lisättävä matkan pituuden mukaan porrastuva vero), nousuvero (kiinteä lentokohtainen vero) ja polttoainevero. Toteutusvaihtoehtojen arvioidaan vähentävän lentomatkustusta 1,6–2,8 % ja lentojen määrää 2,6–5,6 %. Lentoliikenteen päästöjen arvioidaan vähenevän 1,8–2,3 %. Toteutusvaihtoehtojen negatiivinen vaikutus kansantuotteeseen on 0,02–0,05 %. Vaikutuksen suuruus on riippuvainen siitä, palautetaanko vero kotitalouksille neutraaleina tulonsiirtoina. Toimialoista vaikutus on suurin lentoliikenteen palveluihin ja yksityisiin palveluihin. Alueelliset vaikutukset keskittyvät Uudellemaalle, jossa myös matkailutulon menetys on suurin. Lentoveron avulla saavutettavan päästövähennyksen kansantaloudellinen kustannus on 470–710 €/CO2t, jos vero palautetaan kotitalouksille, ja 870–1 000 €/CO2t, jos veroa ei palauteta. Tarkastelluista vaihtoehdoista lippuvero on kustannustehokkain molemmissa tapauksissa. Toisaalta polttoaineveroon liittyy vahvuuksia, joita tutkimuksessa käytetty kysyntä- ja tarjontamallinnusmenetelmä ei huomioi. Julkaisu on läpikäynyt ulkopuolisen tieteellisen arvioinnin.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa (tietokayttoon.fi). Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Liikennehankkeiden tuottamien vaikutusten hyödyntäminen osana hankkeiden rahoitusta

Tutkimuksen tavoitteena on ollut tuottaa ehdotukset vaihtoehtoisista rahoitus- ja toimitusmalleista, joita voidaan soveltaa liikennehankkeiden rahoittamiseen, sekä arvioida tunnistettujen rahoitus- ja toimitusmallien soveltuvuutta erilaisten hankkeiden rahoittamiseen. Tutkimuksen mukaan käyttäjämaksut ja maan arvonnousua hyödyntävät instrumentit voivat toimia keinona kytkeä liikennehankkeiden vaikutukset osaksi rahoitusta. Vaikutusten hyödyntämisen potentiaali hankkeiden rahoittamiseksi vaihtelee alueittain ja hankkeella tulee olla riittävän suuria vaikutuksia alueiden saavutettavuuteen. Esimerkkilaskelmat osoittavat, että varsinkin kaupunkiseuduilla yhteiskuntarakennetta tiivistävän kaavoituksen ja kiinteistökehittämisen menetelmät voivat olla tehokas tapa hyödyntää maan arvon nousua liikennehankkeen rahoituksessa. Käyttäjämaksut soveltuvat paremmin yhteysvälihankkeiden hyötyjen keräämiseen. Myös kiinteistövero ja sen kehittäminen voivat auttaa hankkeiden vaikutusten liittämisessä osaksi niiden rahoitusta. Vaihtoehtoisten rahoitus- ja toimitusmallien hyödyntäminen voi olla haastavaa. Uusien mallien käyttö vaatii poliittista sitoutumista, ennakoitavuutta ja osaamista, jotta yksityiset toimijat kiinnostuvat hankkeista. Vaihtoehtoiset mallit voivat parhaimmillaan parantaa hankkeita koskevaa riskienhallintaa, päätöksentekoa ja näin lisätä hankkeiden tuottavuutta.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi). Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Energiayhtiöiden kyberriskien arviointi

Cyber risk assessment of industrial control systems and organizations using them is a challenging topic in risk analysis. In this Thesis, an approach to cyber risk assessment of energy utilities is proposed. The risk assessment is provided by a cyber security vendor for energy utilities. The aim of the approach is to be a rapidly deployable risk assessment method that does not require extensive modelling of the target organization. The approach also emphasises context establishment and cyber risk evaluation. The risk assessment approach developed in this Thesis uses several different methods to reduce the dimensionality of industrial control systems and cyber threat environment. A modified annual loss expectancy model is used to calculate the cyber risk. Functional modelling of the target organization is used to identify critical business functions and costs of downtime. A questionnaire and interviews with the target organization help to establish context and the answers are used to modify strength of different cyber incidents. The controls and questions are based on industry standards for better coverage and to establish a common language with the target organization. The dimensionality is further reduced by categorising cyber incidents based on their threat source and impacts. Available data and expert assessment are used to create incident tables for the model with strength of attack and occurrence rates, which are modified based on the controls used by the target organization. The produced risk score and report communicates the current risk levels to the target organization and helps the decision makers in the risk treatment processes. The risk assessment approach solves some of the common problems related to most cyber risk assessment methods. The proposed approach is provided by a vendor to a target organization. The discussions are used to communicate the importance of cyber risk to different decision makers within the target organization's management across different business functions. The interviews are used to verify that the cyber security processes and controls are adopted throughout the organization. The use of external vendor also enables more objective assessment. The produced risk score can be compared with peers and recommendations are given as a report, which assists the risk evaluation step of the risk management process.Teollisten ympäristöjen kyberriskien arviointi on haasteellista. Tämän diplomityön tarkoituksena on muodostaa riskien arviointimenetelmä, jota kyberturvallisuusyritys voi hyödyntää energiayhtiöiden riskien arvioinnissa. Menetelmän tavoitteena on, että se ei vaadi raskasta kohdeympäristön mallinnusta ja se tukee riskienhallintaprosessin kontekstinmuodostus- ja riskienmääritysvaiheita. Tässä työssä esitelty lähestymistapa hyödyntää useita menetelmiä kompleksisuuden vähentämiseksi. Kyberriskin laskemiseen käytetään muokattua vuotuisen tappion odotusarvion mallia. Kohdeorganisaatiota mallinnetaan liiketoimintojen avulla, jotta kriittiset komponentit voidaan tunnistaa ja niiden alasajokustannukset voidaan määrittää. Haastattelujen ja kyselyn avulla luodaan kontekstia ja kysymysten avulla selvitetään varautuminen kyberuhkiin, jota käytetään muokkaamaan erilaisten kybertapahtumien voimakkuutta mallissa. Kontrollimekanismit ja kysymykset perustuvat alan standardeihin, jotta ne ovat kattavat ja termit ovat kaikille osapuolille selkeät. Kybertapahtumien luokittelulla niiden vaikutusten ja tekijöiden perusteella pyritään edelleen vähentämään uhkaympäristön monimuotoisuutta. Apuna käytetään alan asiantuntijoiden arvioita ja saatavilla olevaa dataa, joiden avulla kybertapahtumista muodostetaan sektorikohtaisia taulukoita. Kohdeorganisaation päätöksentekoa tuetaan riskipisteytyksellä ja kirjallisella raportilla havainnoista ja niihin pohjautuvista suosituksista. Työssä esitellyn lähestymistavan avulla voidaan ratkaista joitakin kyberriskien arviointiin liittyviä ongelmia. Sen avulla ulkoinen toimija kykenee objektiivisemmin arvioimaan riskejä kohdeorganisaation haastattelujen perusteella. Keskustelujen avulla voidaan myös kommunikoida kyberriskien merkityksestä eri toimijoille. Keskustelujen avulla voidaan varmistaa, että kohdeorganisaatio toteuttaa sen kuvaamia kyberturvallisuustoimia ja -prosesseja kaikissa toiminnoissaan ja yksiköissä. Riskipisteytyksen avulla organisaatiota voidaan verrata muihin alan toimijoihin ja raportti tukee kohdeorganisaation riskienhallintaprosessia