Kognitiivisen harjoittelun vaikuttavuus muistisairaiden kognitioon ja elämänlaatuun

Dementia is an age-related, progressive and chronic syndrome, which is characterized by cognitive decline from a person’s prior performance level, neuropsychiatric symptoms, and severe inability to manage everyday activities. The most common late-life cause of dementia is Alzheimer’s disease, followed by vascular dementia, Lewy body dementia, and mixed dementia. The limited efficacy of current pharmacological treatments has directed research increasingly to various non-pharmacological therapies, such as cognitive training (CT). The findings so far are inconsistent and conflicting. The two aims of this thesis were (1) to systematically evaluate the current evidence on the effects of CT in dementia; and (2) to explore the feasibility and effectiveness of a systematic CT program for patients with established dementia in a randomized controlled trial (RCT). The effects of CT on participants’ cognition, psychological well-being, and health-related quality of life (HRQoL) were investigated in a Finnish Cognitive Intervention (FINCOG) trial among older home-dwelling patients with mild to moderate dementia who participated in regular adult day care. The systematic review focused on 35 eligible RCTs including participants with dementia, using restorative or compensatory CT programs, and concerning the effects of CT on cognition, functional abilities, psychological well-being, and quality of life of patients. Beneficial effects of CT were primarily reported on global cognition, training-specific functioning, and occasionally on mood, however, several limitations in research methodology decrease the current grade of evidence. Low methodological quality of a trial resulted predominantly from low statistical power, poorly described randomization methods, and non-robust statistical methodology. Furthermore, CT interventions were highly heterogeneous, trial drop-outs inadequately described, and intention-to-treat analysis as well as long-term follow-up infrequently used. The FINCOG participants (n = 147) were randomized in two arms: CT intervention (n = 76), and control groups (n = 71). Measures of cognition, psychological well-being, and HRQoL were assessed before the intervention, and three and nine months after baseline assessment. A systematic 12-week CT program was conducted in adult day-care centers twice a week for 45 minutes. Regular CT was found to be feasible, and subjective gain was achieved by 76 % of the feedback responders. However, CT did not improve or stabilize cognition in older adults with dementia. Moreover, the participants did not benefit from CT either in terms of their HRQoL, or psychological well-being. In conclusion, the findings of this thesis do not support the effectiveness of CT among older patients with established dementia.Alzheimerin taudin ja muiden etenevien muistisairauksien aivomuutokset johtavat sairastuneen kognitiivisen ja päivittäisen toimintakyvyn vähittäiseen heikkenemiseen. Muistin ohella myös toiminnanohjaus ja muut tiedonkäsittelyn taidot heikentyvät. Saatavilla olevien lääkehoitojen mahdollisuudet vaikuttaa muistisairauksien kulkuun ovat rajalliset ja tutkimus kohdentuu myös lääkkeettömiin hoitomuotoihin. Aivotreeninä tunnettu kognitiivinen harjoittelu keskittyy erityisesti muistisairauden kognitiivisiin oireisiin, mutta sen hyödyistä muistisairauksien hoidossa tarvitaan lisää näyttöä. Tässä tutkimuksessa selvitettiin kognitiivisen harjoittelun vaikutuksia muistisairaiden kognitiiviseen toimintakykyyn ja elämänlaatuun. Systemaattisessa katsauksessa tarkasteltiin 35 aiempaa kontrolloitua tutkimusta, jotka sisälsivät joko heikentyneen toiminnan palauttamiseen tai oireiden kompensaatioon tähtäävää kognitiivista harjoittelua. Useissa tutkimuksissa harjoittelun havaittiin jossain määrin kohentavan tai ylläpitävän joko muistisairaiden yleistä kognitiivisen toiminnan tasoa tai toimintakykyä harjoittelun kaltaisissa tehtävissä, sekä joskus myös mielialaa, mutta tulokset olivat ristiriitaisia ja tutkimusmenetelmät usein vaatimattomia. Vain neljä tutkimusta täytti tutkimusmetodiikaltaan hyvätasoisen hoitotutkimuksen laatukriteerit. Huolellisesti suunnitellun satunnaistetun kontrolloiden asetelman avulla tutkittiin säännöllisen kognitiivisen harjoittelun soveltuvuutta ja vaikuttavuutta iäkkäillä muistipotilailla, joiden sairaus oli lievässä tai keskivaikeassa vaiheessa (n = 147, keski-ikä 83 vuotta, 83 % diagnoosina Alzheimerin tauti). Osallistujat asuivat kotona ja kävivät säännöllisesti ikääntyneiden päivätoiminnassa. Finnish Cognitive Intervention (FINCOG) -tutkimuksen harjoitusohjelma kesti 12 viikkoa, toteutui pienissä ryhmissä kahdesti viikossa 45 minuutin ajan päivätoiminnan aikana ja kohdentui erityisesti toiminnanohjauksen osataitoihin: tarkkaavuuteen, työmuistiin, toiminnan joustavuuteen ja suunnitteluun. Interventioryhmän (n = 76) ja vertailuryhmän (n = 71) arviot tehtiin ennen ryhmiin satunnaistamista sekä kolme ja yhdeksän kuukautta ensimmäisestä arviosta. Harjoittelun vaikutuksia osallistujien kognitioon, psyykkiseen hyvinvointiin ja terveyteen liittyvään elämänlaatuun tutkittiin vakiintuneilla arviointimenetelmillä. Kognitiiviseen harjoitteluun osallistuneiden hoitomyöntyvyys oli hyvä ja harjoittelusta annettu palaute pääosin myönteistä. Vaikka harjoittelun arvioi itselleen yleisesti hyödylliseksi 76 % palautekyselyyn vastanneista, ei harjoittelu vaikuttanut vastaajien kognitioon tai elämänlaatuun. Sekä yleisen kognitiivisen toimintatason että terveyteen liittyvän elämänlaadun heikkeneminen oli yhdeksän kuukauden aikana yhtä suurta molemmissa tutkimusryhmissä, eikä psyykkisessä hyvinvoinnissa tapahtunut seuranta-aikana havaittavia muutoksia. Kognitiivisella harjoittelulla ei siis todettu vaikuttavuutta muistisairaiden kognitioon, psyykkiseen hyvinvointiin tai terveyteen liittyvään elämänlaatuun sairauden lievässä tai keskivaikeassa vaiheessa. Kaikki tutkimushenkilöt osallistuivat säännöllisesti ikääntyneiden päivätoimintaan, mikä saattoi vähentää eroja interventio- ja kontrolliryhmien välillä

Farm Power : How a New Business Model Impacts the Energy Transition in Finland

This study focuses on how a hybrid actor challenges dominant expectations about markets and rules by creating a novel business model, Farm Power, that links locally produced small-scale renewable energy directly with energy end-users. We explore the potential of Farm Power to influence the energy transition by studying how the business model is interpreted and given meaning by different actors. Drawing on the conceptual framework of institutional anchoring, this paper identifies emerging storylines that reflect expectations related to the institutionalized beliefs, values and rules governing the energy market in Finland. The implications of our results are that while the business model challenges dominant expectations of cheap and anonymous electricity, it also legitimates the notion of market-based energy transitions and that the role of hybrid actors in initiating change in the energy sector deserves more attention.This study focuses on how a hybrid actor challenges dominant expectations about markets and rules by creating a novel business model, Farm Power, that links locally produced small-scale renewable energy directly with energy end-users. We explore the potential of Farm Power to influence the energy transition by studying how the business model is interpreted and given meaning by different actors. Drawing on the conceptual framework of institutional anchoring, this paper identifies emerging storylines that reflect expectations related to the institutionalized beliefs, values and rules governing the energy market in Finland. The implications of our results are that while the business model challenges dominant expectations of cheap and anonymous electricity, it also legitimates the notion of market-based energy transitions and that the role of hybrid actors in initiating change in the energy sector deserves more attention.Peer reviewe

Neuropsychological outcome of cognitive training in mild to moderate dementia : A randomized controlled trial

Effectiveness of a 12-week cognitive training (CT) programme for community-dwelling patients with dementia was evaluated on various cognitive functions (attention, memory, executive functions and reasoning) and psychological well-being (PWB). A single-blind randomized controlled trial was conducted in adult day care centres in Helsinki, Finland. Participants (N = 147) were older individuals with mild to moderate dementia living at home and attending day care (mean age 83 years, 72% female, 63% at mild stage of dementia). The intervention group (n= 76) received systematic CT for 45 min twice a week while the control group (n = 71) attended day care as usual. The cognitive and psychological outcomes were measured at baseline, and followed up at 3 and 9 months. No differences between the two groups in changes of any of the cognitive functions, or PWB over time were found. We observed a positive trend at 3 months in the change for PWB favouring the intervention group, but no significant interaction effect was found (p = .079;d = -0.31). Thus, systematic CT appears to have no effect on neuropsychological outcomes of cognitive functioning and PWB in older adults who already have dementia.Peer reviewe

Virtsan ravinteet kiertoon - MORTTI -hankkeen loppuraportti

MORTTI -hankkeessa (Mobiili ravinteiden talteenotto kenttäolosuhteissa) selvitettiin ratkaisuja kenttäolosuhteissa syntyvien käymälätuotosten ravinteiden talteenottoon ja hyödyntämiseen. Virtsa ja uloste sisältävät paljon ravinteita ja niiden erottelu muista jätevesistä jo syntypaikalla mahdollistaa tehokkaan ravinteiden talteenoton ja hyötykäytön. Samalla säästetään käymäläjätevesien kalliissa kuljetuskustannuksissa jätevedenpuhdistamolle ja pienennetään kuljetuksista aiheutuvia päästöjä. Hankkeessa testattiin uudenlaisella virtsan käsittelytekniikalla varustettua kenttäkäymälää. Virtsan ja ulosteen käsittelymenetelmien kartoituksen tuloksena pilotoitavaksi virtsan käsittelymenetelmäksi valikoitui Ruotsin maataloustieteellisen yliopiston (SLU) kehittämä alkalinen haihdutusmenetelmä, jossa virtsa imeytettiin tuhka-kalkkiseokseen ja ylimääräinen neste haihdutettiin pois. Ulosteen käsittelyyn valittiin tavanomainen kompostointi. Hankkeen pilotointi toteutettiin Porin prikaatin (PORPR) harjoitusalueella Säkylässä. Kolmen kuukauden pilotointijakson aikana MORTTI -kenttäkäymälään rekisteröityi tuhatkunta käyttökertaa ja käymälässä käsiteltiin satoja litroja virtsaa. Virtsasta syntyi jauhemaista lopputuotetta, joka painoi alle kymmenesosan alkuperäiseen virtsaan verrattuna. Etenkin virtsan sisältämä typpi konsentroitui tehokkaasti lopputuotteeseen. Lopputuotteesta (tuhka-kalkkiseos, johon virtsa imeytettiin) analysoitiin yli 300 orgaanista haitta-ainetta, lääkeainetta ja hormonia, ja niistä löytyi seitsemän määritysrajan ylittävää pitoisuutta. Suurin yksittäinen löydös oli ibuprofeeni, jonka pitoisuus oli yhdessä näytteessä lähes 20 mg/kg ka. Kadmiumin pitoisuus sen sijaan oli jo pelkässä tuhkassa korkeampi, kuin mitä maa- ja puutarhataloudessa käytettäviin lannoitevalmisteisiin sallitaan. Jotta lopputuotetta voitaisiin käyttää lannoitevalmisteena maa- ja puutarhataloudessa, niin tuhka-kalkkiseoksessa käytettävä tuhka ei saisi ylittää lainsäädännön kadmium -raja-arvoa. Metsälannoituksessa raja-arvo on korkeampi, mutta virtsaa sisältävää tuhka-kalkkiseosta ei olisi mahdollista käyttää, koska orgaanisen aineksen käyttö metsälannoituksessa ei ole nykylainsäädännön mukaan sallittua. Säkylän käymäläpilotin lisäksi hankkeessa tutkittiin virtsan konsentrointia ultrasuodatus- ja käänteisosmoosilaitteistolla sekä ulosteen pyrolysointia laboratoriomittakaavassa. Kalvosuodatuksessa syntyi tilavuudeltaan noin kymmenesosaan konsentroitua virtsakonsentraattia, johon virtsan ravinteet, mutta myös suolat konsentroituivat. Pyrolyysikokeissa ulostejae saatiin onnistuneesti käsiteltyä biohiiltä muistuttavaksi jakeeksi. Sitran rahoittama hanke toteutettiin 1.9.2017 – 15.10.2019 Suomen ympäristökeskuksen (SYKE), Tampereen ammattikorkeakoulun (TAMK), Käymäläseura Huussi ry:n (KSH) ja Puolustushallinnon rakennuslaitoksen (PHRAKL) yhteistyönä. Hankkeessa oli tiiviisti mukana myös Puolustusvoimien logistiikkalaitos (PVLOGL) sekä SLU

Cognitive Training Interventions for Patients with Alzheimer's Disease : A Systematic Review

Background: Cognitive training (CT) refers to guided cognitive exercises designed to improve specific cognitive functions, as well as enhance performance in untrained cognitive tasks. Positive effects of CT on cognitive functions in healthy elderly people and persons with mild cognitive impairment have been reported, but data regarding the effects of CT in patients with dementia is unclear. Objective: We systematically reviewed the current evidence from randomized controlled trials (RCTs) to find out if CT improves or stabilizes cognition and/or everyday functioning in patients with mild and moderate Alzheimer's disease. Results: Altogether, 31 RCTs with CT as either the primary intervention or part of a broader cognitive or multi-component intervention were found. A positive effect was reported in 24 trials, mainly on global cognition and training-specific tasks, particularly when more intensive or more specific CT programs were used. Little evidence of improved everyday functioning was found. Conclusions: Despite some positive findings, the inaccurate definitions of CT, inadequate sample sizes, unclear randomization methods, incomplete datasets at follow-up and multiple testing may have inflated the results in many trials. Future high quality RCTs with appropriate classification and specification of cognitive interventions are necessary to confirm CT as an effective treatment option in Alzheimer's disease.Peer reviewe

Morphology of Phagophore Precursors by Correlative Light-Electron Microscopy

Autophagosome biogenesis occurs in the transient subdomains of the endoplasmic reticulum that are called omegasomes, which, in fluorescence microscopy, appear as small puncta, which then grow in diameter and finally shrink and disappear once the autophagosome is complete. Autophagosomes are formed by phagophores, which are membrane cisterns that elongate and close to form the double membrane that limits autophagosomes. Earlier electron-microscopy studies showed that, during elongation, phagophores are lined by the endoplasmic reticulum on both sides. However, the morphology of the very early phagophore precursors has not been studied at the electron-microscopy level. We used live-cell imaging of cells expressing markers of phagophore biogenesis combined with correlative light-electron microscopy, as well as electron tomography of ATG2A/B-double-deficient cells, to reveal the high-resolution morphology of phagophore precursors in three dimensions. We showed that phagophores are closed or nearly closed into autophagosomes already at the stage when the omegasome diameter is still large. We further observed that phagophore precursors emerge next to the endoplasmic reticulum as bud-like highly curved membrane cisterns with a small opening to the cytosol. The phagophore precursors then open to form more flat cisterns that elongate and curve to form the classically described crescent-shaped phagophores

Morphology of Phagophore Precursors by Correlative Light-Electron Microscopy

Autophagosome biogenesis occurs in the transient subdomains of the endoplasmic reticulum that are called omegasomes, which, in fluorescence microscopy, appear as small puncta, which then grow in diameter and finally shrink and disappear once the autophagosome is complete. Autophagosomes are formed by phagophores, which are membrane cisterns that elongate and close to form the double membrane that limits autophagosomes. Earlier electron-microscopy studies showed that, during elongation, phagophores are lined by the endoplasmic reticulum on both sides. However, the morphology of the very early phagophore precursors has not been studied at the electron-microscopy level. We used live-cell imaging of cells expressing markers of phagophore biogenesis combined with correlative light-electron microscopy, as well as electron tomography of ATG2A/B-double-deficient cells, to reveal the high-resolution morphology of phagophore precursors in three dimensions. We showed that phagophores are closed or nearly closed into autophagosomes already at the stage when the omegasome diameter is still large. We further observed that phagophore precursors emerge next to the endoplasmic reticulum as bud-like highly curved membrane cisterns with a small opening to the cytosol. The phagophore precursors then open to form more flat cisterns that elongate and curve to form the classically described crescent-shaped phagophores

Monetary value of informal caregiving in dementia from a societal perspective

Peer reviewe

Morphology of Phagophore Precursors by Correlative Light-Electron Microscopy

Autophagosome biogenesis occurs in the transient subdomains of the endoplasmic reticulum that are called omegasomes, which, in fluorescence microscopy, appear as small puncta, which then grow in diameter and finally shrink and disappear once the autophagosome is complete. Autophagosomes are formed by phagophores, which are membrane cisterns that elongate and close to form the double membrane that limits autophagosomes. Earlier electron-microscopy studies showed that, during elongation, phagophores are lined by the endoplasmic reticulum on both sides. However, the morphology of the very early phagophore precursors has not been studied at the electron-microscopy level. We used live-cell imaging of cells expressing markers of phagophore biogenesis combined with correlative light-electron microscopy, as well as electron tomography of ATG2A/B-double-deficient cells, to reveal the high-resolution morphology of phagophore precursors in three dimensions. We showed that phagophores are closed or nearly closed into autophagosomes already at the stage when the omegasome diameter is still large. We further observed that phagophore precursors emerge next to the endoplasmic reticulum as bud-like highly curved membrane cisterns with a small opening to the cytosol. The phagophore precursors then open to form more flat cisterns that elongate and curve to form the classically described crescent-shaped phagophores