Treatment of Molluscum Contagiosum with 10% Potassium Hydroxide Solution

Background: To determine the efficacy and safety of topical 10% potassium hydroxide solution in the treatment of molluscum contagiosum (MC) .Methods: An open, prospective, non-randomized study of one year duration was conducted using 10% KOH solution to treat MC. Twenty eight patients completed the study. A total of seven appointments were planned; one baseline and six follow-up visits. 10% KOH was applied to molluscum lesions daily till the lesions resolved or till 3 months had elapsed.Results: Twenty eight patients, among which 22 were children, completed the study. The mean age of patients was 10.6 years. The total lesion count in the patients varied from 5 – 94, with the mean lesion count of 22.14 SD +_ 18.32. There was complete resolution of lesions in 20 (71.4%) of patients , 4 (14.3) had a near complete, 2 (7.1%) had partial and 2 (7.1%) patients had no improvement. 82% patients tolerated the treatment well with no side effects.Conclusion:10% KOH solution is an effective and well tolerated treatment for MC. It is less painful and cost-effective as compared to many well-established therapeutic modalities. It has the advantage of ease of application at home making it an acceptable and feasible option for the treatment of MC

Sosiaalityön laadukas rakenteinen kirjaaminen sosiaalityöntekijöiden kuvaamana

Conscientious and high quality documentation is an essential part of social work. Social work is about change and development, where results and effectiveness can be proven through careful, high quality documentation. The local and nationwide development of social work and decision making requires coherent and carefully obtained information. High quality documentation is also a requirement for the continuity of social work and client information. Client records created in social work have many different uses, but they are primarily created for clients themselves. The purpose of this study was to describe what kind of views social workers have on high quality structural documentation and their prerequisitions. The material of the study was collected via interviewing social workers (n=6) who are working in adult social work and who document and process structural documentation in their work. As a theoretical frame of reference the study used the nursing reference model, which was modified into the context of social work. The research material was analyzed by using content analysis. According to the study results the prerequisitions of a high quality structural documentation are using standardized documents during case recording, a thorough introduction to documentation, using the documentation practises which are jointly implemented into the working team and providing enough time for case recording. According to the study results, high quality structural documents are timely and up to date and the information which is recorded is essential to the client work. The documents are understandable to the reader when the language used is unambiguous and clear, concise and going logically onward. In the documents the client's voice is heard and different sources of information are clearly separated from each other. As a conclusion it can be stated that social workers describe the quality of case records primarily from the perspective of client work and client participation.Laadukas ja huolellinen asiakastyön kirjaaminen on tärkeä osa sosiaalityötä. Sosiaalityö on muutostyötä, jonka tuloksia ja vaikuttavuutta voidaan esittää huolellisten ja laadukkaiden asiakasasiakirjojen kautta. Sosiaalityön paikallinen ja valtakunnallinen kehittäminen sekä siihen liittyvä päätöksenteko edellyttää yhtenäisesti tuotettua ja huolellisesti kerättyä tietoa. Laadukas kirjaaminen on edellytyksenä myös asiakastyön ja asiakastiedon jatkuvuudelle. Sosiaalityössä tuotetulla asiakasasiakirjoilla on monia eri käyttötarkoituksia, mutta ensisijaisesti ne laaditaan asiakkaille itselleen. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata, millaisia käsityksiä sosiaalityöntekijöillä on laadukkaasti kirjattavista rakenteisista asiakasasiakirjoista sekä niiden edellytyksistä. Tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla aikuissosiaalityössä työskenteleviä sosiaalityöntekijöitä (n=6), jotka kirjaavat ja käsittelevät työssään rakenteisia asiakasasiakirjoja. Teoreettisena viitekehyksenä tutkimuksessa käytettiin hoitotyön viitetietomallia, joka sovitettiin sosiaalityön kontekstiin. Tutkimusaineisto analysoitiin sisällönanalyysilla. Tulosten mukaan sosiaalityön laadukkaan rakenteisen kirjaamisen edellytyksinä ovat rakenteisten asiakasasiakirjojen käyttäminen kirjaamisessa, kirjaamisen perusteellinen perehdytys, työyhteisössä yhteisesti sovitut kirjaamisen toimintakäytännöt sekä riittävä ajallinen resursointi kirjaamiseen. Laadukkaat rakenteiset asiakasasiakirjat on haastattelujen mukaan kirjattu ajantasaisesti ja kirjatut tiedot ovat asiakastyön kannalta olennaisia. Asiakirjat ovat lukijoilleen ymmärrettäviä, kun niissä käytetty kieli on selkää, ytimekästä ja loogisesti etenevää. Asiakirjoissa tulee asiakkaan ääni kuuluviin ja eri tietolähteet erottuvat selkeästi toisistaan. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että sosiaalityöntekijät kuvaavat asiakasasiakirjojen laatua ensisijaisesti asiakkaiden osallisuuden ja asiakastyön näkökulmasta

Graafisen alan yritysten keskinäiseen vertailuun soveltuvan tasapainotetun mittariston määrittely ja arviointi

Tämä diplomityö on osa kaksivuotista benchmarking projektia. Projekti on suunnattu pienille ja keskisuurille arkkioffset , heatset ja sanomalehtipainoille. Tarkoituksena oli selvittää alalle ominaisia suorituskyvyn tunnuslukuja sekä benchmarkingin käytön nykytilaa ja tulevaisuuden tavoitteita. Yrityksen suorituskyvyn määrittämisessä tarvitaan asiakasrajapinnan ja prosessien toimivuutta sekä henkilöstöä koskevia mittareita ennakoimaan taloudellisessa tilanteessa tapahtuvia muutoksia. Diplomityössä rakennettiin Kaplanin ja Nortonin tasapainotetun mittariston malliin pohjautuva tunnuslukumittaristo yhteistyössä yhteistyökumppaneiden sekä pilottiyritysten kanssa ja testattiin sen toimivuutta käytännössä. Tunnuslukujen käyttöä graafisella alalla yleisesti selvitettiin myös tunnuslukukyselyn avulla. Tunnuslukujen laskentataulukon käyttökokemuksia käsitelleen haastattelun perusteella tasapainotetun mittariston rakentaminen onnistui hyvin. Yritysten mielestä mittariston rakenne oli selkeä ja valitut neljä näkökulmaa sopivat graafisen alan yrityksille. Syöttötietojen määritelmiä mittaristossa pidettiin pääsääntöisesti selkeinä eikä niissä esiintynyt paljoakaan tulkinnan varaa, mikä oli edellytyksenä yritysten keskeiselle benchmarkingille. Markkinoilla tapahtuvien nopeiden muutosten keskellä ja kilpailun kiristyessä yrityksen on tiedettävä mihin itse sijoittuu. Benchmarking on yksi tehokas tapa suhteuttaa oma yritys muihin yrityksiin ja löytää tätä kautta oman toiminnan avaintekijät. Projektissa yritysten suorituskykyä kuvaavat tiedot kootaan benchmarking tietokantaan, joka mahdollistaa yritysten keskinäisen vertailun. Tulevaisuudessa tietokantaa kehitetään sekä laajennetaan pohjoismaiseen käyttöön tarpeen mukaan