Musculoskeletal disorders and diseases in Finland : Results of the Health 2000 Survey

Verkkoversion ISBN 978-951-740-733-

Ache and Melancholy: Co-occurence of musculoskeletal pain and depressive symptoms in Finland

We analysed the co-occurence of musculoskeletal pain and depressive symptoms first in the entire Finnish population 30 years of age or older and then more closely among working people 30–64 years of age. In this study, musculoskeletal pain refers to pain, ache or motion-related soreness that occurred during the past month in the back, neck, shoulder, elbow, wrist, fi ngers, hip, knee, ankle or foot. Depressive symptoms cover mild, moderate and severe symptoms

Värk och nedstämdhet : samförekomst av muskuloskeletal smärta och depressivitet i Finland

Rapporten omfattar en granskning av samförekomsten av muskuloskeletal smärta och depressivitet i samtliga åldersgrupper över 30 år samt en närmare analys av samförekomsten inom den yrkesverksamma befolkningen i åldern 30−64 år. Med muskuloskeletal smärta avses i denna undersökning förekomst av rygg-, nack-, axel-, armbågs-, handleds-, finger-, höft-, knä-, vrist- eller fotrelaterad smärta, värk eller rörelsesmärta under den senaste månaden. Med depressivitet avses i denna undersökning förekomst av aktuella depressionssymtom

Särkyä ja alakuloa – tuki- ja liikuntaelinten kivun ja masentuneisuuden yhteisesiintyvyys Suomessa

Raportin tavoitteena on kuvata väestössä yleisten terveysongelmien, tuki- ja liikuntaelinten kipuoireiden ja masentuneisuuden samanaikaisuutta. Raportin avulla halutaan myös saattaa lukijoiden tietoon tämän ilmiön merkityksen yksilön työkyvyn ja terveyspalveluiden käytön kannalta. Kirjoittajien tavoitteena on, että raportin tulosten avulla suomalaisessa terveydenhuollossa tehostettaisiin entisestään fyysisen vaivan hyvän hoitamisen lisäksi myös mielenterveyden ongelmien varhaisempaa huomioimista ja hoitoa

Alcohol use and sickness absence due to all causes and mental- or musculoskeletal disorders : a nationally representative study

Background: Previous studies have not distinguished between different alcohol-use histories, which could have contributed to the current inconsistent evidence regarding the relationship between alcohol use and subsequent sickness absence. We thus examined alcohol use and subsequent diagnosis-specific sickness absence in groups with different levels of alcohol use, as well as in lifelong abstainers, former drinkers, and people with clinical alcohol use disorders. Methods: The data of the population-based Health 2000 Survey (BRIF8901) of 3666 Finns aged 30-55 were linked with national registers on medically certified sickness absences lasting for > 10 working days (long-term) for all causes (2000 -2010) and for mental or musculoskeletal disorders (2004-2010), as well as with registers on pensions and death (2000-2010). Alcohol use was assessed by questionnaire. Chronic somatic diseases were evaluated at baseline in a clinical examination, and common mental and alcohol use disorders using the Composite International Diagnostic Interview (CIDI). Cox regression analyses were conducted with censoring for death and retirement from work. Results: During an average 10-year follow-up, 56.0% of the participants had at least one long-term sickness absence period. Compared with light drinkers, those having an alcohol use disorder had increased risk of all-cause sickness absence (HR = 1.27; 95% CI = 1.04 - 1.54) and sickness absence due to mental disorders (HR = 2.16; 95% CI = 1.39 - 3.35), when somatic and mental disorders as well as demographic, lifestyle-related and occupational factors at baseline were accounted for. Lifelong abstainers did not differ from light drinkers. Also high-volume drinking (HR = 1.52; 95% CI 1.03 - 2.25) and former drinking (HR = 1.57; 95% CI = 1.15 - 2.15) were associated with long-term sickness absence due to mental disorders. Alcohol use was not predictive of sickness absence due to musculoskeletal disorders. Conclusions: These results highlight the need to distinguish between former drinking and lifelong abstinence, as only former drinking was associated with sickness absence. Alcohol use disorder and high-volume drinking were strongly predictive of sickness absence due to mental disorders. Identifying people with excessive alcohol use e.g. in occupational health care, and mapping and supporting their mental health may help in preventing sickness absences.Peer reviewe

Alternative duty work as workplace-initiated procedure to reduce sickness absence

PurposeAlternative duty work is a procedure that enables an employee with a short-term disability to perform modified duties as an alternative to sickness absence. We examined whether the implementation of an alternative duty policy was associated with reduced sickness absence in the Finnish public sector.MethodsTwo city administrations (A and D) that implemented an alternative duty work policy to their employees (n=5341 and n=7538) served as our intervention cities, and two city administrations (B and C) that did not implement the policy represented the reference cities (n=6976 and n=6720). The outcomes were the number of annual days, all episodes, and short-term (Peer reviewe

Vaihdevuodet, monikipuisuus ja työkyky kuntatyöntekijöillä

VertaisarvioituJoissakin maissa on laadittu vaihdevuosiin liittyviä ohjeistuksia työnantajille ja ¬työntekijöille.Peer reviewe

Sairauspoissaolojen kesto, uusiutuminen ja onnistunut työhön paluu : Kuntatyöntekijöiden seurantatutkimus

Sairauspoissaolojen pitkittyminen ja uusiutuminen aiheuttavat haittaa ja kustannuksia sekä yksilölle että yhteiskunnalle. Oikea-aikainen työhön paluu on näin ollen tärkeää. Suomessa on pohdittu sairauspoissaolojen tarpeen ja keston arviointiin liittyvän ohjeistuksen laatimista. Tämä tutkimus tuotti uut- ta sairausryhmäkohtaista tietoa sairauspoissaolojen kestosta, uusiutumisesta ja onnistuneeseen työhön paluuseen kuluneesta ajasta vuosina 2005–2011 laajassa kuntatyöntekijöiden aineistossa. Tarkasteluun valittiin sairauspois- saolojen kannalta tärkeistä tuki− ja liikuntaelinten sekä mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden sairausryhmistä sellaisia keskeisiä sairauksia, jotka olivat useimmiten kuntatyöntekijöiden sairauspoissaolojen taustalla. Tällaisia olivat esimerkiksi selkäsärky ja masennus

Työn uudet muodot ja työkyvystä huolehtiminen : terveyskäyttäytyminen etätyössä

Työn uudet muodot ja työkyvystä huolehtiminen - terveyskäyttäytyminen etätyössä -tutkimus valottaa etätyötä terveyskäyttäytymisen ja työkyvyn näkökulmista. Projektin suunnittelu alkoi jo ennen koronapandemiaa, koska organisaatioilla oli käytännön tarve saada tietoa terveyskäyttäytymisestä etä- ja monipaikkaisessa työssä. Koronapandemia nosti aiheen entistäkin ajankohtaisemmaksi ja tutkimuksen tuottamalle tiedolle tuli suuri tarve. Raportissa käsittelemme henkilöstön kokemuksia etätyöstä, etätyön sujumista, terveyskäyttäytymistä sekä stressiä, työkykyä ja palautumista. Kuvaamme myös, millä tavoin työnantajat ja johto voivat tukea myönteistä terveyskäyttäytymistä ja työkykyä, kun työntekijät työskentelevät etänä teknologiavälitteisesti. Organisaatiot kehittivät työterveyshuollon ja työsuojelun tuella nopeasti uusia ratkaisuja koronan aikaisessa poikkeustilanteessa. Tutkimuksen tarjoamia oppeja etä- ja monipaikkaisen työn organisointiin ja johtamiseen voidaan hyödyntää laajasti myös jatkossa