0-8-vuotiaiden lasten fyysinen aktiivisuus Suomessa: Systemaattinen kirjallisuuskatsaus vuosina 2015-2022 tehtyihin tutkimuksiin

Tämän systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli tutkia viimeisen kahdeksan vuoden aikana tehtyjä tutkimuksia varhaislapsuuden fyysisestä aktiivisuudesta. Tavoitteena oli selvittää mitä on tutkittu ja millaisia tuloksia on saatu 0–8-vuotiaiden lasten fyysisestä aktiivisuudesta Suomessa vuosien 2015–2022 välisenä aikana. Lasten fyysisellä aktiivisuudella on moninaisia yhteyksiä kasvuun, kehitykseen ja hyvinvointiin. Viimeisen kymmenen vuoden aikana lasten fyysinen aktiivisuus on vähentynyt huolestuttavasti. Lasten liikkumattomuus vaikuttaa myös aikuisiän liikkumistottumuksiin ja hyvinvointiin. Tämän vuoksi lapsille tehdyt 0–8-vuotiaiden lasten fyysisen aktiivisuuden liikuntasuositukset ovat ohjaamassa määrällisesti ja laadullisesti riittävän fyysisen aktiivisuuden toteutumista varhaislapsuudessa. Perheen roolilla on tärkeä merkitys lasten liikunnallisen elämäntavan muodostumisessa, ja varhaiskasvatus yhdessä esi- ja alkuopetuksen kanssa ovat osaltaan edistämässä fyysisen aktiivisuuden liikuntasuositusten toteutumista. Yhteiskunnan liikkumistottumuksien muutoksen vuoksi on tärkeää tarkastella viime vuosina tuotettuja tutkimuksia lasten fyysisen aktiivisuuden näkökulmasta. Tutkimusaineisto kerättiin eri tietokantoja hyödyntämällä syksyn 2023 aikana. Aineisto rajattiin käsittelemään vuosina 2015–2022 tehtyjä tutkimuksia Suomessa. Aineisto koostui kymmenestä artikkelista ja julkaisusta. Tämän kirjallisuuskatsauksen analyysimenetelmänä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Tutkimustulosten perusteella lasten fyysistä aktiivisuutta on tutkittu suhteellisen laaja-alaisesti. Tutkimuksissa vertailtiin pääsääntöisesti sukupuolten välisiä eroja, fyysisen aktiivisuuden määrää ja sen laatua motoristen taitojen avulla. Motoristen taitojen nähtiin olevan yhteydessä lasten fyysiseen aktiivisuuteen, johon vaikuttivat myös sukupuoli, ulkoilun määrä, asuinpaikka sekä perheen sosioekonominen asema että koulujen myönteinen liikuntakulttuuri. Fyysisen passiivisuuden osalta tutkimustulokset keskittyivät lasten paikallaanolojaksojen kestoon ja määrään.The purpose of this systematic literature review was to examine studies conducted over the past eight years on physical activity in early childhood. The aim was to find out what has been studied and what kind of results have been obtained on the physical activity of children aged 0-8 in Finland between 2015 and 2022. Physical activity in children has multiple links to growth, development, and well-being. In the past ten years, children's physical activity has decreased worryingly. Children's immobility also affects adult mobility habits and well-being. For this reason, physical activity recommendations for children aged 0–8 are used to guide the implementation of sufficient physical activity in early childhood in terms of quantity and quality. The role of the family plays an important role in the formation of children's active lifestyle, and early childhood education, together with pre- and pre-primary education, contribute to the implementation of physical activity recommendations. Due to the change in the movement habits of society, it is important to look at the studies produced in recent years from the perspective of children's physical activity. The research data was collected using different databases during autumn 2023. The data were limited to studies conducted in Finland between 2015 and 2022. The data consisted of ten articles and publications. The method of analysis used in this literature review was data-driven content analysis. The results of the research show that there is a relatively wide range of research on children's physical activity. As a rule, studies compared gender differences, the amount of physical activity and its quality using motor skills. Motor skills were found to be associated with children's physical activity, which was also influenced by gender, amount of outdoor activity, place of residence, family socio-economic status and a positive physical activity culture in schools. In terms of physical inactivity, the findings focused on the duration and amount of time children were stationary