Palveluinnovaatioiden kehittäminen kokeilemalla ja palvelukokeilutilaa apuna käyttäen

A deeper understanding of how to meaningfully introduce the practice of iterative, rough prototyping, into service development would be beneficial in helping to create and manage innovative services. Being experimentation-driven is particularly important when the aim is to achieve disruptive innovations rather than incremental enhancements of current offerings. To date, knowledge required to put an experimentation-driven innovation approach into practice in the early phases of service innovation process is still not developed. The aim of this study is to further the development of that knowledge. The research questions of this study are as follows:. 1. What kind of process, techniques and practices can be used to prototype novel service propositions?. 2. How could a service prototyping space support experimentation of service propositions? In which situations and how should it be used?. To address these questions, the thesis consists of a literature review, three action research cases, and development of service prototyping space construct. The literature review explores theories on how service can be designed and tested. Service as a design object is perceived from the perspective of service-dominant logic. In other words, service is typically defined as an interactive process between two service actors. The firms can only design and offer service propositions to facilitate and support the value creation of the customer during the service process. Experimentation is considered a way of figuring out what kind of value and experience the design will create. In the three action research cases, the experimentation process, the prototyping techniques, and practices are analysed. Additionally, a service prototyping space concept is developed iteratively to support rough service prototyping. The difference between prototyping in the service prototyping space and in real service environment is considered as well. Based on results and conclusions drawn in this thesis, an action-based experimentation-driven innovation process model is presented. Furthermore, a tool is also created for selecting a suitable service prototyping technique in different situations. Analysis of the service prototyping space usage revealed five situations in which the service prototyping space supports the process. The main finding is that service prototyping space can be used to create the best guess for how the service works, so that the service experience and the value created is easier to validate in the experiment within the real service environment. The most important practices to support the prototyping are: setting deadlines and targets, creating clear hypothesis, narrowing the scope of ideation, parallel prototyping and documentation.Kokeilemalla kehittäminen on erityisen hyödyllistä, kun haetaan toimialoja haastavia innovaatioita. Osaaminen nopeiden palvelukokeilujen toteuttamiseen on vasta kehittymässä. Palvelusektorin innovaatiotoiminnassa kokeileminen ei ole vielä yhtä yleistä kuin tuote-, vuorovaikutus- ja ohjelmistokehityksessä. Tässä tutkimuksessa selvitetään, kuinka palveluinnovaatioita voidaan kehittää kokeilemalla. Tutkimus pohjautuu seuraaviin tutkimuskysymyksiin:. 1. Millainen prosessi ja millaiset tekniikat ja käytännöt tukevat uudenlaisten palvelutarjoomien kehittämistä?. 2. Miten palvelukokeilutila voisi tukea palvelutarjoomien kokeilemista? Missä tilanteissa ja miten tilaa kannattaisi hyödyntää?. Tutkimus koostuu kirjallisuus- ja toimintatutkimuksesta. Kirjallisuustutkimus kokoaa olemassa olevan näkemyksen siitä kuinka palveluja suunnitellaan ja kokeillaan. Palvelu määritellään kahden toimijan väliseksi iteratiiviseksi prosessiksi. Palveluja ei voi tuottaa kuten tuotteita. Yritys voi suunnitella ja valmistella ainoastaan palvelutarjooman, jonka avulla se tukee asiakkaan palveluprosessia ja asiakkaan omaa arvontuotantoa. Kokeileminen on keino tutkia, millaisen arvon ja kokemuksen asiakas palvelusta saa. Toimintatutkimuksessa toteutetaan kolme innovaatioprojektia sekä kehitetään palvelukokeilutilan konseptia. Kunkin projektin kohdalla tutkitaan millaista innovaatioprosessia hyödynnetään, millaisia palvelukokeilutekniikoita käytetään ja millaisia kokeilua tukevia käytäntöjä voidaan löytää. Kokeilutilan tarkoituksena on tarjota turvallinen ymparist6 nopeiden alkuvaiheen kokeilujen toteuttamiseen. Kokeilutilassa voidaan käyttää eri palvelukokeilumenetelmiä, kuten näyttelemistä. kuvakasikirjoitusta sekä palveluymparist6n rakentamista ja testausta. Kokeiluympäristöjen hyötyjen ja haittojen analysoimiseksi kokeiluja tehdään sekä palvelukokeilutilassa että oikeassa palveluympäristössä. Tutkimuksen tuloksissa esitellään kokeilemalla kehittämisen prosessimalli, jonka tueksi on kehitetty työkalu helpottamaan kokeilumenetelmien valitsemista erilaisiin kokeilutarpeisiin. Kokeilemalla kehittämistä tukevia käytäntöjä ovat esimerkiksi kokeilun takarajan määrittäminen, selkeän hypoteesin luominen. tavoitteen rajaaminen. rinnakkainen kokeileminen sekä analysoiva dokumentointi. Tutkimuksessa tunnistettiin viisi tilannetta, joissa palvelukokeilutila tukee innovaatioprosessia. Ennen kaikkea kokeilutilan tarkoituksena on auttaa suunnittelijaa määrittelemään paras arvaus siitä, miten palvelu toimii, jotta palvelukokemuksen ja arvontuotannon varmistamiseksi tarvittava kokeilu reaaliympäristössä olisi helpompaa