Lähiruokamajatalo -bisnesideasta liikeideaksi

Toiminnallisen opinnäytetyön tavoitteena oli suunnitella Lähiruokamajatalon liikeidea. Aihe sai alkunsa opinnäytetyöntekijöiden kiinnostuksesta lähiruokaan, majoitustoimintaan ja oman yrityksen perustamiseen. Molemmilla opinnäytetyöntekijöillä oli ammatillista osaamista alalta tulevaa liikeideaa ajatellen. Liikeideaa suunniteltaessa perehdyttiin aihetta käsittelevään kirjallisuuteen. Pääkäsitteinä olivat maatilamatkailu, liikeidea ja kestävä kehitys. Maatilamatkailussa keskityttiin aamiaismajoitukseen, maaseutuun ja ruokamatkailuun. Liikeidea käsitteeseen liittyi liiketoimintasuunnitelma, strategia ja yritysmuoto. Kestävään kehitykseen liittyi lähiruoka ja kierrättäminen. Menetelminä käytettiin benchmarkingia, havainnointia ja haastattelua. Menetelmien avulla tehtiin liikeideasta ensimmäinen versio, jota testattiin Helsingin messukeskuksessa huhtikuussa 2017 Kevätmessujen luomu- ja lähiruokaosastolla. Kyselyyn saatiin 47 vastausta, joiden perusteella tehtiin valmis versio liikeideasta. Kyselyn tuloksien perusteella liikeidean ensimmäinen versio pysyi pääosin muuttumattomana. Todennäköisin asiakasryhmä Lähiruokamajatalolle voisivat olla kotiseutumatkailua harjoittavat lapsiperheet. Tuloksista voitiin havaita, että liikeideassa lähiruoalla ja kestävällä kehityksellä olisi tärkeä rooli. Tuotoksena syntyi Lähiruokamajatalo-liikeidea, mikä tarjoaisi majoitusta, ruokapalveluja ja kursseja kestävän kehityksen periaatteella Uudellamaalla noin tunnin ajomatkan päässä Helsingistä. Se tarjoaisi aamiaisen, lounaan ja kahvilapalvelut, mutta tilauksesta olisi mahdollista saada myös päivällistä ja illallista. Myös luonnonantimien keräämistä, ruoanlaittoa ja ulkoilua tarjoavia kursseja sisältyisi palveluihin. Palvelut olisivat maaseutumatkailijoille, lapsiperheille ja kurssilaisille.The Objective of this functional thesis was to create a Local food inn business idea. The subject originated from the Bachelor’s thesis authors’ shared interest in local food, accommodation and founding a company. Both authors had professional competence in the field of the future business. Literature was surveyed to plan a business idea. The main concepts were farm tourism, business idea and sustainable development. The concepts of Bed & Breakfast, countryside and food tourism were the focus points as well as the farm tourism. The business concept, strategy and company form were deciphered based on the business idea. Local food and recycling were part of sustainable development. The used methods were benchmarking, perception and interview. The first version of the business idea was drawn up by these methods and tested in the spring fair in April 2017 in Helsinki. The chosen section at the fair was organic and local food and 47 responses were collected with a survey. The final version of the business idea was compiled based on these responses. On the basis of the collected answers the first version of the business idea did not need to be altered to a great extent. The most likely customer segment for this Local food inn could be families with children that are interested in countryside tourism. The results highlighted that in the business idea local food and sustainable development had an important role. The final result was a Local food inn business, which offers accommodation, food services and courses with the underlying principle of sustainable development reachable within one hour drive from Helsinki. It would serve breakfast and lunch and would also have a Café but also dinner and supper to order. These services would also include courses on collecting ingredients from nature, cooking and outdoor activities. The services would be targeted at countryside travelers, families with children and course visitors

Self-regulation as part of positive education : primary school teachers’ perceptions of students self-regulation and its support

Tiivistelmä - Referat - Abstract Tässä tutkimuksessa kuvataan #uuttakoulua-hankkeen vahvuuskoulutuksiin osallistuneiden alakoulun opettajien käsityksiä oppilaiden itsesäätelytaidon kehityksestä ja kehityksen tukemisesta. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään, miten opettajat määrittelevät itsesäätelytaidon. Itsesäätelyä on tutkittu teoreettisesti useista eri lähtökohdista, mikä osaltaan selittää käsitteen laajan määritelmän ja määrittelyn haasteet (Aro, 2011a, 10). Positiivisen psykologian tutkimuksissa tehty luonteenvahvuusluokitus tarjoaa terminologiaan uuden näkökulman, jossa itsesäätely nähdään vahvuutena. Positiivista psykologiaa koulussa ilmentävä vahvuuskasvatus puolestaan antaa uusia välineitä oppilaiden itsesäätelytaidon tukemiseen. (Peterson & Seligman, 2004, 30; Uusitalo-Malmivaara & Vuorinen, 2016, 69.) Tämä tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto hankittiin haastattelemalla seitsemää #uuttakoulua-hankkeen vahvuuskoulutuksiin aktiivisesti osallistunutta opettajaa. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina maaliskuun 2020 aikana. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Tutkimuksen tärkeimpinä tuloksina ilmeni, että opettajilla ei ollut antaa itsesäätelylle yksiselitteistä määritelmää, vaan sitä kuvattiin erilaisten osataitojen ja konkretian kautta. Itsesäätelyn sosioemotionaalinen ulottuvuus täydensi tässä tutkimuksessa aiempaa Aron (2011) itsesäätelyn määritelmää (Aro, 2011a, 10). Lisäksi tulokset osoittavat, että opettajien käsitykset oppilaiden itsesäätelytaidon kehityksestä sisälsivät Dweckin (2006) mindset-teorian mukaisesti kasvun asennetta ja muuttumatonta asennetta. (Dweck, 2006, 6). Osa opettajista piti itsesäätelyä kehittyvänä taitona, kun taas osalle se merkitsi synnynnäistä ominaisuutta, jonka kehitykseen ei voida koulussa vaikuttaa. Tulokset osoittavat, että vahvuuskasvatus on alkanut löytää sijaa opetuksessa ja oppilaiden itsesäätelytaitoa tuetaan varsin monipuolisin keinoin koulun arjessa. Opettajien ajattelutavoissa elää kuitenkin edelleen muuttumattoman ajattelutavan mukaisia käsityksiä, ja esimerkiksi kasvatuskumppanuuden tukemiseen tarvitaan lisää välineitä. Tutkimuksen erityisenä arvona voidaan nähdä sen tarjoama tieto koulutuksille siitä, miten koulutuksia tulisi jatkossa kehittää eteenpäin. Toisaalta tutkimus herättää pohtimaan, miten yksittäisillä täydennyskoulutuksilla voidaan vaikuttaa ihmisten asenteisiin ja toimintaan. Tulevaisuutta ajatellen voidaan arvioida opettajankoulutuksen roolia tulevien opettajien kasvun asenteen omaksumisessa, ja toisaalta tarkastella opettajankoulutuksen mahdollisuuksia tarjota opiskelijoille parempia valmiuksia oppilaiden itsesäätelytaidon tukemiseen.Tiivistelmä - Referat - Abstract This study describes the perceptions of primary school teachers who participated in the strength training of the #newschool project about the development of students' self-regulatory skills and supporting development. In addition, the study examines how teachers define self-regulation skills. Self-regulation has been theoretically examined from several different starting points, which partially explains the broad definition of self-regulation and the challenges of defining the concept (Aro, 2011a, 10). The character strength classification made in the studies of positive psychology offers a new perspective on terminology in which self-regulation is seen as a strength. Strength education, which embodies positive psychology in school, in turn provides new tools to support students’ self-regulatory skills. (Peterson & Seligman, 2004, 30; Uusitalo-Malmivaara & Vuorinen, 2016, 69.) This study was conducted as a qualitative study. The material was obtained by interviewing seven teachers who actively participated in the strength training of the #newschool project. The interviews were conducted as individual interviews during March 2020. Theoretical content analysis was used as the method of data analysis. The main results of the study revealed that teachers did not have an unambiguous definition for self-regulation, rather they described it through various sub-skills and concrete examples. The socioemotional dimension of self-regulation complemented the previous definition of self-regulation by Aro (2011) in this study (Aro, 2011a, 10). In addition, the results showed that teachers' perceptions of the development of students’ self-regulatory skills include growth mindset and mixed mindset, according to Dweck’s (2006) Mindset theory (Dweck, 2006, 6). Some teachers saw self-regulation as an evolving skill, while for some it meant an innate ability, whose development can not be further influenced in school. The results show that strength education has begun to find a place in teaching and students' self-regulatory skills are supported in quite a variety of ways in everyday school life. However, teachers' mindsets still reflect mixed mindset, and more tools are needed to support, for example, educational partnerships. The special value of the research can be seen in the information it provides to trainings on how they should be further developed in the future. On the other hand, the research raises the question of how occasional trainings can have an influence on attitudes and activities. Looking to the future, the role of teacher education in embracing the growth attitude of future teachers can be assessed, and on the other hand, the potential of teacher education to provide students with better skills to support students’ self-regulatory skills can be examined

Vastuullisempaa kattausta

Ravitsemisalalla on käynnissä siirtymä kohti kestävämpää liiketoimintaa. Yhteiskunnallisesti muutos on jatkuvaa ja osaltaan ohjattua. Tärkeimpänä on mahdollistaa ihmisen, ympäristön ja talouden tasavertainen huomioon ottaminen päätöksenteossa ja toiminnoissa, joita kehitetään kestävä kehitys edellä. Mission Positive Handprint -hankkeeseen (1.9.2021 – 31.8.2023) on osallistunut kestävän kehityksen asiantuntijoita edistämään ravitsemisalan kestävää tulevaisuutta. Tässä on kaikille ravitsemisalan toimijoille koottu työkirja, jossa on tietoa hiilikädenjäljestä ja mahdollisuuksista kehittää sen avulla ravintoloiden vastuullista arkea. Toivomme, että hyödynnät työkirjaa matkallamme kohti kestävämpää tulevaisuutta. Hanke rahoitetaan osana Euroopan unionin Covid-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia

Serving more responsible food

The food services sector is currently moving towards more sustainable business operations. In terms of society, the change is continuous and partly guided. The key element in this change is to enable equal consideration of people, the environment and the economy in decision-making and any other functions that are developed with a focus on sustainable development. It is important to understand how the food services sector can support companies’ capacity for change in their quest for sustainable development. Customers’ values are changing, and this will increasingly affect and be reflected in the food services sector. Continuous transformation and evolution of service business, understanding the importance of customer service paths when developing the customer experience, and changes in consumption habits in the food services sector enhance the ability of companies to develop new operating models for a more sustainable future. The mission positive handprint project (1 October 2021–31 August 2023) involved a group of sustainable development experts with the goal ofpromoting a sustainable future in the food services sector. This workbook has been compiled for all food services sector operators. It contains information on the carbon handprint and opportunities for using it to develop responsible day-to-day activities in restaurants. We hope that you will utilise the workbook on the journey towards a more sustainable future. The project was funded as part of the European Union’s measures implemented in response to the COVID-19 pandemic