Haavahoidon erikoistumiskoulutuksella asiantuntijuuteen

Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto, joka edellyttää ammattikorkeakoulujen ja työelämän yhteistyötä koulutuksen suunnittelussa, toteutuksessa sekä arvioinnissa. Haavahoidon erikoistumiskoulutus on 30 opintopisteen kokonaisuus, joka toteutetaan monimuoto-opiskeluna. Opiskelijalähtöisyys ja näyttöön perustuvuus ovat keskeisiä periaatteita koulutuksessa. Tarkoituksena on, että opiskelija pystyy opintojen avulla kehittämään oman työyhteisönsä haavahoitoa. Haavahoidon erikoistumiskoulutuksen tavoitteena on laaja-alainen haavahoidon erikoisosaaminen. Koulutuksen jälkeen opiskelijalla on valmiudet toimia haavahoidon asiantuntijana. Asiantuntijuuden kehittyminen vaatii pitkää kokemusta sekä tietoista, tavoitteellista ja reflektiivistä toimintaa vuorovaikutuksessa muiden asiantuntijoiden kanssa

Osaamisen kehittyminen sairaanhoitajan vastaanottotoiminta -erikoistumiskoulutuksessa

Artikkelissa kuvataan sairaanhoitajan vastaanottotoiminnan -erikoistumiskoulutuksen ensimmäisen toteutuksen vuosina 2018–2019 suorittaneiden opiskelijoiden (N=92) itsearviointia omasta osaamisestaan koulutuksen alussa ja lopussa. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa opiskelijoiden osaamisen kehittymisestä, jotta erikoistumiskoulutusta voidaan edelleen kehittää. Opiskelijoita pyydettiin itsearvioimaan omaa osaamistaan kliinisen osaamisen, ohjausosaamisen ja näyttöön perustuvan kehittämisosaamisen alueilla. Opiskelijoiden asiantuntijuus kehittyi sairaanhoitajan vastaanottotoiminnan -erikoistumiskoulutuksessa kaikilla arvioitavilla osa-alueilla. Vastaajat arvioivat kliinisen osaamisen vahvimmaksi osa-alueekseen koulutuksen alkaessa. Kliinisen osaamisen osa-alueella suurinta kehittymistä tapahtui osaamisessa analysoida ja arvioida eri hoitovaihtoehtoja tutkimustulosten ja olemassa olevan näytön perusteella. Lisäksi osaamisen vahvistui erityisesti asiakkaan systemaattisessa tutkimisessa sekä siihen liittyvien johtopäätösten tekemisessä. Ohjausosaamisessa kehittymistä tapahtui erityisesti näyttöön perustuvan asiakaslähtöisen ohjausprosessin suunnitteluosaamisessa sekä osaamisessa tuottaa näyttöön perustuvaa ohjausmateriaalia erilaisia digitaalisia välineitä hyödyntäen. Opiskelijat kokivat näyttöön perustuvan kehittämisosaamisen heikoimmaksi osa-alueekseen koulutuksen alussa. Näyttöön perustuva kehittämisosaaminen vahvistui koulutuksen aikana eri osaamisalueista kokonaisuutena eniten. Myös tieteellisen tiedon käytön osaaminen kehittyi koulutuksen aikana jokaisella osa-alueella. Suurin muutos tapahtui tieteellisten tietokantojen ja artikkeleiden käytössä

Turvallista lääkehoitoa perehdytysvideoiden avulla

Lääkehoidossa tapahtuu merkittävä määrä poikkeamia, jotka voisivat olla estettävissä. Virheitä tapahtuu esimerkiksi väärän lääkityksen tai väärän annoksen tilaamisessa, määräämisessä, jakamisessa, valmistelussa, antamisessa ja ottamisessa väärään aikaan. Lääkevirheitä voivat aiheuttaa muun muassa työntekijöiden väsymys, ylikuormitus, henkilöstöpula, heikko koulutus ja potilaille annettu väärä tieto. Mikä tahansa näistä tai niiden yhdistelmä voi vaikuttaa lääkkeiden määräämiseen, jakeluun, kulutukseen ja valvontaan, mikä puolestaan voi johtaa vakaviin haittoihin, vammaisuuteen tai jopa kuolemaan. Tämä artikkeli perustuu toiminnalliseen opinnäytetyöhön, jonka tuotoksena syntyi viisi lääkehoidon perehdytysvideota yhtenäistämään lääkehoidon toimintamalleja, parantamaan lääkehoidon turvallisuutta sekä ennaltaehkäisemään lääkityspoikkeamien syntyä

Dialektinen käyttäytymisterapia nuorten tunnetaitojen ja itsesäätelyn kehittämisessä

Dialektinen käyttäytymisterapia eli DKT on terapiamuoto, jota käytetään monissa mielenterveyden häiriöissä. Sen tavoitteena on auttaa yksilöä muuttamaan omia tunnetaitojaan eli omaan toimintaan, tunteisiin ja vuorovaikutukseen liittyviä tapoja. Perustunteet ovat yleismaallisesti tunnistettavissa, ja tunnetaidoilla tarkoitetaan kykyä havaita, ilmaista ja säädellä omia tunteitaan. Dialektisen käyttäytymisterapian mukaan merkittävää yksilön elämänlaadun kannalta on oppia tunnistamaan ja luokittelemaan sen hetkisiä tunteita. Tutkimusten mukaan mielen hyvinvointiin liittyvät ongelmat olivat yleisimpiä sijoitetuillakuin muulla tavoin asuvilla lapsilla. Yli puolella kodin ulkopuolelle sijoitetuista lapsista on todettu lapsuusaikana psykiatrinen tai neurokehityksellinen häiriö. Jokilaakson Perhekodit Oy:lle toimeksiantona tehdyssä opinnäytetyössä havainnollistettiin dialektiseen käyttäytymisterapiaan liittyviä taitoja