Sosiaalipäivystys Suomessa : Kartoitus sosiaalipäivystystoiminnan järjestämisestä ja toiminnasta

Kiireellisten sosiaalipalvelujen järjestäminen on osa sosiaalihuollon lakisääteisiä tehtäviä. Sosiaalipäivystystä järjestetään ympärivuorokautisen kiireellisen ja välttämättömän avun turvaamiseksi erilaisissa sosiaalisissa kiire- ja hätätilanteissa, asiakkaan iästä tai asuinpaikkakunnasta riippumatta. Sosiaalipäivystyksiltä edellytetään myös varautumista yllättäviin kriisitilanteisiin ja osallistumista psykososiaalisen tuen tarjoamiseen. Sosiaali- ja terveysministeriö ohjaa kuntia sosiaali-päivystystoiminnan järjestämisessä ja kehittämisessä sekä sosiaalitoimen valmiussuunnittelutyössä. Sosiaalipäivystykset ovat olleet valtakunnallisesti toiminnassa viimeistään vuodesta 2007 lähtien. Toiminnan järjestämisessä on alusta alkaen ollut alueellisia eroja maantieteellisistä ja väestöpohjaan liittyvistä syistä. Sosiaalipäivystysten toiminnan järjestämistä on Suomessa kuvattu pirstaloituneeksi, eikä saatavilla ole tietojärjestelmiä toiminnan säännöllistä seurantaa ja laadunarviointia varten. Tästä syystä sosiaali- ja terveysministeriössä käynnistettiin syksyllä 2018 yhteistyössä Valviran, aluehallintovirastojen sekä viiden erva-alueen sosiaalipäivystyksen kanssa selvitystyö sosiaalipäivystysten toiminnan laaja-alaiseksi kartoittamiseksi Manner-Suomessa. Tämän selvityksen tarkoituksena on selvittää kattavasti, miten kunnat järjestävät lakisääteisen sosiaalipäivystystoimintansa. Tavoitteena on myös selvittää sosiaalipäivystystyön tilannetta sairaaloiden päivystysten yhteydessä sekä kartoittaa päivystysten valmiuden ja varautumisen tasoa. Tulosten perusteella sosiaalipäivystys on järjestetty kattavasti koko Manner-Suomessa, mutta järjestämistapa vaihtelee alueittain merkittävästi. Järjestämistapojen moninaisuus asettaa edelleen haasteita selkeän kokonaiskuvan muodostamiseksi ja sosiaalipäivystystoiminnan valtakunnallisen tilanteen arvioimiseksi. Valtakunnallisesti toiminnan järjestämisen ja laadun vertailua hankaloittaa myös yhtenäisten kirjaamiskäytäntöjen puute. Sosiaalipäivystysten alueellisen ja sisällöllisen toiminnan havaittiin kuitenkin kehittyneen lainsäädännön viitoittamaan suuntaan viime vuosien aikana

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE on hallituksen kärkihanke. Lasten, nuorten ja perheiden palvelut uudistetaan asiakaslähtöisesti integroiduksi palveluiden kokonaisuudeksi maakuntien ja tulevaisuuden kuntien toimintaympäristöön. Muutosohjelmassa palveluiden painopistettä siirretään kaikille yhteisiin ja ennaltaehkäiseviin palveluihin sekä varhaiseen tukeen ja hoitoon. Muutosohjelma vahvistaa lapsen oikeuksiin ja tietoon perustuvaa toimintakulttuuria päätöksenteossa ja palveluissa tuomalla käyttöön lapsivaikutusten arvioinnin sekä välineitä lapsilähtöiseen budjetointiin ja lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja palveluiden seurantaan. Uudistuksen lähtökohtana ovat lapsen oikeudet, perheiden monimuotoisuus, lapsi- ja perhelähtöisyys sekä voimavarojen vahvistaminen. Lasten, nuorten ja vanhempien osallistuminen ja kokemusasiantuntemus kytketään tiiviisti uudistuksen suunnitteluun ja toimeenpanoon. Muutosohjelma painottaa lasten ja perheiden matalan kynnyksen palveluiden verkostoimista perhekeskustoimintamallin mukaisesti, erityistason palveluiden asiakaslähtöistä integraatiota sekä vaativinta erityisosaamista edellyttävien palveluiden varmistamista niitä tarvitseville lapsille, nuorille ja perheille. Muutosohjelmalla vastataan lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointitarpeisiin kustannusvaikuttavasti julkisen talouden haasteet huomioiden. Muutosohjelman toteuttamiseen 2016–2018 on varattu 40 miljoonaa euroa, josta pääosa käytetään alueellisen muutostyön tukemiseen