Kirurgisen tarkistuslistan käyttöönotto turvallisuuskulttuurin muutoksen näkökulmasta

Tutkimuksen tarkoituksena oli ottaa käyttöön WHO:n kirurginen tarkistuslista erään sairaanhoitopiirin keskussairaalan leikkaus- ja anestesiaosastolla. Tutkimuksessa selvitettiin, muuttaako tarkistuslistan käyttöönotto osaston turvallisuuskulttuuria. Turvallisuuskulttuurin muutosta mitattiin VTT:n turvallisuuskulttuurikyselyn avulla. Tutkimuksessa selvitettiin myös, millaista koulutusta henkilökunta tarvitsee ennen uuden työkalun käyttöönottoa. Lisäksi tutkimuksessa kuvattiin käyttöönottoprosessin sujumista. Tutkimus toteutettiin toimintatutkimuksena. Tutkimuksen tiedonantajina olivat tutkittavan leikkaus- ja anestesiaosaston hoitotyöntekijät. Tutkimusaineisto kerättiin turvallisuuskulttuurikyselyillä, koulutuspalautekyselyllä ja havainnoimalla. Kyselyt ja havainnointi suoritettiin syksyn 2010 sekä kevään 2011 aikana. Aineiston strukturoidut kysymykset analysoitiin kvantitatiivisesti ja avoimet kysymykset sisällönanalyysillä. Havaintojen keruussa käytettiin osallistuvaa havainnointia. Tutkimuksessa selvisi, että tutkittavan osaston turvallisuuskulttuuri muuttui WHO:n kirurgisen tarkistuslistan käyttöönoton jälkeen. Jo alkukartoituksessa turvallisuuskulttuurin vahvuudeksi havaitut erittäin korkea turvallisuusmotivaatio, henkilökohtainen vastuuntunne ja valppaus saivat korkeampia arvioita tarkistuslistan käyttöönoton jälkeen. Toisaalta turvallisuuskulttuurin heikkouksina nähdyt hallinnan tunne, muutosten hallinta ja yksiköiden välinen yhteistyö arvioitiin alkukartoitustuloksia huonompina. Uuden työkalun käyttöönotossa tarvittiin riittävää ja moniammatillista koulutusta. Luennot yhdessä käytännön harjoitusten kanssa katsottiin parhaimmaksi koulutusmuodoksi. Kirurgista tarkistuslistaa ei saatu täysin vakiinnutettua osaksi normaalia toimintaa osastolla tutkimuksen aikana. Tarkistuslistan käyttöprosentti jäi 49 %:iin. Tutkimuksessa tuotettua tietoa voidaan hyödyntää turvallisuuskulttuuria kehitettäessä, koulutuksia järjestettäessä sekä kirurgisen tarkistuslistan käyttöönottoa suunniteltaessa.The purpose of the study was to introduce the WHO's surgical check-list in an operating room of a central hospital. This study investigated if introducing this surgical check-list changes the ward's safety culture. The change in safety culture was measured with safety culture inquiry by Technical Research Centre of Finland, VTT. A further purpose was to find out what kind of training the hospital personnel needs before introducing a new tool. The study describes also how the introduction process went. The study was carried out as a practice-based research. Target group consisted of the nurses working in the operating room in question. The research material was collected with safety culture inquiries, feedback from training and by observation. Inquiries and observation were carried out in autumn 2010 and in spring 2011. The structured questions were analysed with quantitative methods and open ended questions were analysed with content analysis. The findings revealed that the safety culture of the ward changed after introducing the WHO's surgical check-list. The findings in the first survey made it clear that already extremely high safety value and motivation, the sense of personal responsibility and mindfulness got even higher assessments after the introduction of the surgical check-list. On the other hand safety cultures weaknesses like the sense of control, change management and co-operation between the wards got worse assessments than before. Sufficient multi-professional training was needed. In the introduction of a new tool, lectures along side with practical training were considered to be the best form of education and training. The surgical check-list was not fully established as a normal part of the activity in the ward during the study. The usage percent of the check-list remained at 49 %. The findings of this study can be utilized when safety culture is developed, when trainings are organized and when introduction of the surgical check-list is planned

Medical Device Safety Training by Using Quick Response Codes and Extended Reality-Based Technologies

This article describes the results of three different study settings where the use of QR codes and XR technologies were tested for medical device training among 132 social and health care professionals. Data from three types of learning events and different contents of training indicated that the professionals considered these novel technologies both beneficial for learning and useful in their working environments for training safe use of medical devices. Based on the collected data, these technologies can be considered prospective options for medical device training.publishedVersionPeer reviewe

Perinnebiotoopit

nonPeerReviewe