7 research outputs found
Koagulaasinegatiivisten stafylokokkien aiheuttama utaretulehdus : tartunnan kesto, bakteerilajien väliset erot ja vaikutus maidon somaattisten solujen pitoisuuteen
Koagulaasinegatiiviset stafylokokit (KNS) aiheuttavat noin puolet Suomen subkliinisistä utaretulehduksista. Ne ovat hiehoilla ja ensikoilla yleisempiä kuin usean kerran poikineilla lehmillä. Ne saattavat persistoida utareessa pitkään ja aiheuttaa maidon somaattisten solujen pitoisuuden nousun. Myös utarekudoksen maidon tuotos vähenee KNS-infektion seurauksena, hiehoilla pysyvästi, joten tuottajalle aiheutuu KNS-infektiosta taloudellisia tappioita. Antibioottihoito tehoaa KNS-bakteereihin hyvin, mutta niiden aiheuttaman subkliinisen utaretulehduksen hoitoon antibiooteilla on suhtauduttu Pohjoismaissa varauksella, koska niiden on odotettu katoavan utareesta itsestään.
Tutkimuksen tarkoitus oli Viikin koetilan karjan yhden lypsykauden kattavalla seurannalla selvittää, pysyvätkö KNS-bakteerit utarekudoksessa pitkään lypsykaudella ja mitkä bakteerilajit erityisesti pysyvät, sekä aiheuttaako KNS-infektio maidon somaattisten solujen pitoisuuden nousua. Karjan lehmien jokaisesta neljänneksestä otettiin maitonäytteet kaksi viikkoa ennen poikimista, poikimispäivänä ja sen jälkeen kerran kuukaudessa umpeutukseen tai lehmän poistoon saakka. Tutkimuksessa seurattiin 30 hiehon ja 52 monta kertaa poikineen lehmän utareterveyttä. Maitonäytteistä tutkittiin bakteerit perinteisin fenotyyppisin menetelmin, ja KNS-bakteerien lajit määritettiin tämän lisäksi genotyyppisellä AFLP (amplified fragment length polymorphism) –menetelmällä.
Tutkimuksessa selvisi, että KNS-bakteerit olivat yleisimpiä umpi- ja poikimisaikaan otetuissa näytteissä, ja prevalenssi oli hiehoilla korkeampi kuin lehmillä. KNS-infektioista noin puolet persistoi neljänneksessä kolmesta kahteentoista kuukauteen, ja suurin osa infektioista pysyi koko lypsykauden loppuun saakka. Pitkäkestoisuus oli ensikoilla selvästi yleisempää kuin lehmillä. Yleisin laji tutkimuksessa oli S. chromogenes, joka myös aiheutti useimmin pitkäkestoisen infektion. Toiseksi yleisin laji ja persistoija oli S.simulans, ja muita usein löytyneitä KNS-bakteereja olivat mm. S. haemolyticus ja S. warneri. Nämä samat lajit, joita esiintyi eniten myös pysyivät useimmin pitkään neljänneksessä. Näin ollen lajista ei voi päätellä, tuleeko bakteeri persistoimaan vai katoaako se spontaanisti.
Somaattisten solujen pitoisuus nousi vasteena KNS-tulehdukseen. Pelkkä poikimisenaikainen infektio nosti solupitoisuutta hetkellisesti, jolloin lypsykauden keskimääräinen solupitoisuus pysyi normaalin rajoissa. Myöhemmin lypsykaudella olleet ohimenevät tai pitkäkestoiset infektiot sen sijaan nostivat lypsykauden keskimääräisiä solupitoisuuksia huomattavasti.
Koagulaasinegatiiviset stafylokokit siis aiheuttavat usein pitkäkestoista piilevää utaretulehdusta, jonka kestoa lajitasolle tyypittäminen ei paljasta. Ne myös nostavat solupitoisuutta, ja erityisesti pitkäkestoiset infektiot kohottavat koko lypsykauden keskimääräistä pitoisuutta, joten taloudellisesti ne olisi kannattavaa hoitaa antibiootein
Drinking Water Quality and Occurrence of Giardia in Finnish Small Groundwater Supplies
The microbiological and chemical drinking water quality of 20 vulnerable Finnish small groundwater supplies was studied in relation to environmental risk factors associated with potential sources of contamination. The microbiological parameters analyzed included the following enteric pathogens: Giardia and Cryptosporidium, Campylobacter species, noroviruses, as well as indicator microbes (Escherichia coli, intestinal enterococci, coliform bacteria, Clostridium perfringens, Aeromonas spp. and heterotrophic bacteria). Chemical analyses included the determination of pH, conductivity, TOC, color, turbidity, and phosphorus, nitrate and nitrite nitrogen, iron, and manganese concentrations. Giardia intestinalis was detected from four of the water supplies, all of which had wastewater treatment activities in the neighborhood. Mesophilic Aeromonas salmonicida, coliform bacteria and E. coli were also detected. None of the samples were positive for both coliforms and Giardia. Low pH and high iron and manganese concentrations in some samples compromised the water quality. Giardia intestinalis was isolated for the first time in Finland in groundwater wells of public water works. In Europe, small water supplies are of great importance since they serve a significant sector of the population. In our study, the presence of fecal indicator bacteria, Aeromonas and Giardia revealed surface water access to the wells and health risks associated with small water supplies.Peer reviewe
Drinking water quality and occurrence of <i>Giardia</I> in Finnish small groundwater supplies
The microbiological and chemical drinking water quality of 20 vulnerable Finnish small groundwater supplies was studied in relation to environmental risk factors associated with potential sources of contamination. The microbiological parameters analyzed included the following enteric pathogens: Giardia and Cryptosporidium, Campylobacter species, noroviruses, as well as indicator microbes (Escherichia coli, intestinal enterococci, coliform bacteria, Clostridium perfringens, Aeromonas spp. and heterotrophic bacteria).
Chemical analyses included the determination of pH, conductivity, TOC, color, turbidity, and phosphorus, nitrate and nitrite nitrogen, iron, and manganese concentrations. Giardia intestinalis was detected from four of the water supplies, all of which had wastewater treatment activities in the neighborhood. Mesophilic Aeromonas salmonicida, coliform bacteria and E. coli were also detected. None of the samples were positive for both coliforms and Giardia. Low pH and high iron and manganese concentrations in some samples compromised the water quality. Giardia intestinalis was isolated for the first time in Finland in groundwater wells of public water works. In Europe, small water supplies are of great importance since they serve a significant sector of the population. In our study, the presence of fecal indicator bacteria, Aeromonas and Giardia revealed surface water access to the wells and health risks associated with small water supplies