The Maltreatment of Women and Children in Kenyan Refugee Camps

Abstract East Africa has been a hot spot for wars and conflict for several years. As a result, many have been uprooted from their homes and forced to find safety elsewhere. Many of those forced to flee and then victimized are women and girls. Kenya is where most have sought refuge. This thesis deals with the problems of flight, the violence and sexual abuse that occur in the refugee camps, and efforts of international organizations to cope with those problems

Managing Risk in Projects Large and Small

Risk management—identifying, managing, and mitigat- ing—is built into the project development process for major projects, but it needs to be integrated into every project. This session will discuss how to manage and scale the process using techniques from the I-69 Ohio River Crossing Project

The effect of freshness in a foodservice context

The purpose of this research was to study how consumers respond to differences in the freshness of lettuce based only on sensory properties in the foodservice context. Another objective was to measure consumer response to the modification of the consumption context. Data was collected from consumer studies in two separate restaurants with three different products (n=238). The reference sample was a packaged ready-to-eat lettuce, which was compared using two freshly prepared samples. The results indicated that consumers did recognize differences between product properties that depend on the level of freshness when served in a foodservice environment. By serving fresh products, the perceived level of sensory quality showed a significant increase. Keywords: Foodservice, Freshness, Vegetables, Fresh-cut, Sensory evaluation, Consumer perception, Lettuce, Contex

Vector Acoustic Intensity Around a Tuning Fork

The acoustic intensity vector field around a tuning fork is investigated. Theory for a longitudinal quadrupole source predicts a well-defined transition between near-field and far-field, with significant circulation of sound energy in the near-field. Vector components of the time-averaged intensity were measured using a two-microphone intensity probe and found to agree well with predictions from theory. The vector intensity map is interpreted, and shown to provide useful information about the near-field of an acoustic source

Best Practices of a Design-Build Best Value (DBBV)

INDOT has procured three design-build best value (DBBV) projects: I-69 Major Moves 2020, I-65 Northwest Major Moves 2020, and the I-65 Southeast Added Travel Lanes projects. This presentation summarizes the lessons learned and best practices developed by both INDOT and the design-build teams (DBTs). INDOT / DBT presenters will provide best practices through the pre-proposal, proposal, and execution stages of a best value project

Förutsättningarna för psykiatrisk vård oberoende av patientens vilja och patientens rättsskydd vid fattandet av vårdbeslutet

I arbetet analyseras de i mentalvårdslagen (1990/1116) stadgade förutsättningarna för psykiatrisk sjukhusvård oberoende av patientens vilja gällande myndiga patienter för vilka inte har utsetts en intressebevakare före fattandet av vårdbeslutet, samt bakgrunden till och en del av de svårigheter som förknippas med denna form av vård och härtill anknutet beslutsfattande. Problemen tillspetsas framförallt i situationer av intressekonflikt mellan patientens intressen respektive samhällets intressen. Utgångspunkten ligger främst i finländsk mentalvårdslagstiftning och rättspraxis, men för att på ett ändamålsenligt sätt kunna redogöra för bakgrunden till och förutsättningarna för dylikt förvaltningsrättsligt beslutsfattande görs även relevanta kopplingar till medicinska (psykiatriska) yrkesetiska riktlinjer och mentalvårdslagstiftning inom övriga Norden. Analysen omfattar även den Europeiska människorättsdomstolens praxis i fall som gäller frihetsberövande på basis av psykiatrisk vård, närmare bestämt artikel 5 (1)(e) i den europeiska människorättskonventionen. Patientens självbestämmanderätt, frihet och integritet är utgångspunkterna för alla slags vårdförhållanden. Dessa inbegriper bl.a. frivillighet och informerat samtycke då en person söker vård. Möjligheten att förordna en person till psykiatrisk vård oberoende av dennes vilja är ett lagstadgat undantag till dessa principer. Beslutsfattandet är bundet till strikta lagstadgade förutsättningar, vilkas bedömning kräver juridisk, men framförallt medicinsk kunskap, vilket också skapar gränser och utmaningar för de yrkespersoner som arbetar med dylika ärenden. Kombinationen av psykiatri, etik och juridik är nödvändig, men inte alltid enkel att göra, vilket märks inte minst på terminologin som tillämpas i mentalvårdslagstiftningen. I arbetet analyseras en del av den terminologi som tillämpas inom finsk och övrig nordisk mentalvårdslagstiftning. Syftet är att visa att definitionerna, tolkningarna, terminologin och synsättet på psykisk ohälsa som tillämpas inom den finländska mentalvårdslagstiftningen jämförelsevis kanske inte är de mest lämpliga eller tidsenliga. En annan svår uppgift, som framförallt lagstiftaren ställ(t)s inför, är utformningen av mentalvårdslagstiftning som är tillräckligt flexibel för att tillåta beaktande av särdragen i varje enskilt ärende, men som samtidigt är strikt nog för att förhindra godtycke och missbruk. En person som lider av allvarlig psykisk ohälsa befinner sig oftast i en ytterst utsatt position, och är ofta begränsat eller inte alls kapabel att göra en korrekt bedömning av sig själv och sin situation. Således sker den starka betoningen av patientens självbestämmanderätt på både gott och ont. Det är kanske inte alltid i en psykiatrisk patients bästa att få bestämma själv, vilket också är en av frågorna som omfattas av analysen i arbetet. Eftersom det psykiatriska vårdbeslutet till karaktären är ett (skriftligt) förvaltningsbeslut, skiljer det sig samtidigt från övrigt beslutsfattande inom vårdsektorn, vilket till största delen utgör faktisk förvaltningsverksamhet. För patienten innebär vårdbeslutet också ett administrativt frihetsberövande. Ingreppet i patientens grundläggande fri- och rättigheter är särskilt stort och upplevs ofta som mycket kränkande, och därför ställs särskilt strikta krav på iakttagande av det lagstadgade beslutsförfarandet och vårdförutsättningarna samt tillgodoseendet av patientens rättsskydd. Den offentliga hälso- och sjukvården är verksamhet som är underställd den offentliga förvaltningen, vilket innebär att de allmänna förvaltningsrättsliga rättsskyddsgarantierna är tillämpliga. I och med vårdbeslutets karaktär av förvaltningsbeslut, kan ändring i beslutet sökas genom besvär hos förvaltningsdomstolen. Dessa är också några av de frågor som behandlas i arbetet.Tutkielmassa analysoidaan mielenterveyslaissa (1990/1116) säädetyt edellytykset potilaan tahdosta riippumattomaan psykiatriseen hoitoon, jonka kohteena on täysivaltainen potilas, ja jolle ennen hoitopäätöksen tekemistä ei ole määrätty edunvalvojaa. Tutkielman kohteena on erityisesti näiden hoitopäätösten tausta, sekä osa niistä ongelmista ja erityiskysymyksistä, jotka yhdistetään tähän hoitomuotoon ja päätöksentekoon. Ongelmat kärjistyvät varsinkin eturistiriitatilanteissa potilaan ja yleisen edun välillä. Tutkielman lähtökohta on pääasiallisesti suomalaisessa lainsäädännössä ja hallinnollisessa oikeuskäytännössä. Asianmukaisen selostuksen antamiseksi mainitun päätöksenteon taustasta ja edellytyksistä analyysi on kytketty myös erilaisiin psykiatrien ammattieettisiin toimintaohjeisiin ja muiden Pohjoismaiden mielenterveyslainsäädäntöön. Analyysi käsittää myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntöä tapauksissa, jotka koskevat Euroopan ihmisoikeussopimuksen 5 (1)(e) artiklaa, eli vapaudenriistoa psykiatrisen hoidon perusteella. Jokaisen hoitosuhteen lähtökohtana on potilaan itsemääräämisoikeus, vapaus ja koskemattomuus. Tämä käsittää mm. vapaaehtoisuutta ja potilaan tietoon perustuvan suostumuksen antamista hoitotilanteessa. Mahdollisuus määrätä henkilö tahdosta riippumattomaan psykiatriseen hoitoon on poikkeus näistä periaatteista. Päätöksenteko on sidottu tiukkoihin laissa säädettyihin edellytyksiin, joiden arvioiminen vaatii juridista, mutta ennen kaikkea lääketieteellistä asiantuntemusta. Tämä luo väistämättä sekä haasteita, että rajoja näiden asioiden parissa työskenteleville ammattihenkilöille. Psykiatrian, etiikan ja oikeustieteen yhdistelmä on välttämätön, joskin ei aina helppo tehdä. Tämä huomataan varsinkin mielenterveyslainsäädännössä käytetystä terminologiasta. Tutkielmassa analysoidaan eri käsitteitä, joita sovelletaan suomalaisessa ja muiden Pohjoismaiden mielenterveyslainsäädännössä. Tarkoitus on näyttää, ettei suomalaisessa mielenterveyslainsäädännössä sovellettu käsitys mielenterveydenhäiriöistä ja –sairauksista, eikä verratessa siinä käytettyjä määritelmiä, termejä ja tulkintoja ehkä ole sopivimmat tai ajanmukaisimmat. Toinen vaikea tehtävä, jonka erityisesti lainsäätäjä kohtaa, on sellaisen mielenterveyslainsäädännön kehittäminen, joka on toisaalta tarpeeksi joustava, jotta voidaan huomioida kaikki yksittäistapauksiin liittyvät seikat, ja toisaalta tarpeeksi tiukka ja yksityiskohtainen estämään väärinkäyttöä ja mielivaltaa. Vakavasta mielenterveydenhäiriöstä kärsivän henkilön asema on useimmiten erittäin heikko. Usein henkilö ei osaa tehdä oikeaa päätelmää itsestään eikä tilanteestaan. Potilaan itsemääräämisoikeuden korostuneessa painotuksessa voi siten näissä tilanteissa olla sekä hyvä että kehnompi puoli. Aina itsemäärääminen ei ehkä ole psykiatrisen potilaan edun mukaista, mikä on myös yksi tutkielmassa käsiteltävistä kysymyksistä. Päätös potilaan määräämisestä tahdosta riippumattomaan psykiatriseen hoitoon on ominaisuudeltaan hallintopäätös. Tämän takia se eroaa hoitosektorin muusta päätöksenteosta, josta valtaosa on tosiasiallista hallintotoimintaa. Potilaalle sellainen hoitopäätös merkitsee myös hallinnollista vapaudenriistoa. Potilaan perusvapauksien ja –oikeuksien rajoittaminen tällä tavalla on varsin tuntuva, ja on potilaalle myös erittäin loukkaava. Tämän takia asetetaan erityisen tiukat vaatimukset laissa säädetyn päätöksentekomenettelyn ja hoitoedellytysten noudattamiseksi, sekä potilaan oikeussuojan takaamiseksi. Julkinen terveyden- ja sairaanhoito on julkisen hallinnon alaisuuteen kuuluvaa toimintaa, mikä tarkoittaa että yleiset hallinto-oikeudelliset oikeussuojatakeet ovat sovellettavia. Koska hoitopäätös on ominaisuudeltaan hallintopäätös, siihen voidaan hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. Nämä ovat myös tutkielmassa käsiteltäviä aiheita

Adaptive methods for robust commercial vehicle control

This thesis explores the implementation of learning based control with predictive cruise control and the potential this technology has for increasing fuel efficiency while keeping on a well maintained schedule for commercial trucks. Traditional cruise control is wasteful when maintaining a constant velocity over rolling hills. Predictive cruise control is able to look ahead at future road conditions and solve for a cost effective course of action. Model based controllers have been implemented in this field but cannot accommodate all the complexities of a dynamic environment such as a stretch of highway in variable conditions. In this work, we focus on incorporating a learner into an already successful model based predictive cruise controller in order to improve its performance. We explore back propagating neural networks using several different input representations of varying complexity in order to predict future errors then take actions to prevent said errors from occurring. The results show that we are able to improve upon the model based predictive cruise controller by up to 60% average across the data. To obtain the best improvement it was found that highly descriptive inputs must be used in conjunction with training data that is very representative of the testing data. To obtain a more robust controller that can perform well on all terrain, use inputs that present less information and more generalizations to the neural network