Bless the rains down in Africa : How can Finnish companies successfully enter Sub-Saharan African markets?

It is widely known that Africa is full of potential and opportunities for foreign companies to expand and invest and that potential and opportunities do not come without risks posed by the African business environment. At the same time, affirmative long-term investment decisions and the implementation of sustainable agendas are hampered by the overwhelming social, political, and economic risks that companies in Africa must contend with. This thesis and its study aim to cover the research gap in the literature by investigating what types of risks Finnish companies can encounter when they enter Sub-Saharan African markets as well as how institutions and resources affect successful market entry and can help mitigate or avoid the risks. Based on this, the main research question that this thesis aims to answer is: How can Finnish companies successfully enter Sub-Saharan African markets? Previous research and academic literature have identified certain market characteristics that define the Sub-Saharan African business environment as well as risks that are often associated with the business environment of Sub-Saharan Africa. Institutions and resources were identified as key factors affecting market entry in international business discipline and elements such as institutional distance, institutional voids, and resource commitment were identified to strongly affect market entry in emerging markets such as Sub-Saharan Africa. The empirical data for this study was collected through expert interviews where experts from Finnish export promotion services organizations were interviewed along with Finnish entrepreneurs/companies that currently operate in Sub-Saharan Africa. Additionally, news articles and online publications from trusted media outlets were used as secondary data source to strengthen the primary empirical data. The findings from empirical data mostly confirm that Finnish companies entering Sub-Saharan Africa encounter the same risks as well as are affected by the same institutional and resource-based factors during the market entry process as covered in previous research and academic literature. The aim of this study was met by creating practical implications for Finnish companies planning to enter Sub-Saharan African markets based on the theoretical background and empirical data of this study. Practical implications of this study identified a set of five practical recommendations for Finnish companies to successfully enter Sub-Saharan African markets – have alternatives, know your key competencies, have a physical presence, utilize external support, and build partnerships.Yksi 2000-luvun trendikkäimmistä väittämistä kansainvälisessä liiketoiminnassa on ollut Afrikan potentiaali ja mahdollisuudet ulkomaisille yrityksille, sekä mahdollisuus hyötyä laajentumisesta ja investoinneista Afrikkaan. Afrikan potentiaaliin ja mahdollisuuksiin liittyy kuitenkin myös riskejä, joita sen liiketoimintaympäristön hankaluus aiheuttaa. Esimerkiksi pitkän aikavälin investointipäätöksiä ja kestävän kehityksen ohjelmien toteuttamista haittaavat suuret sosiaaliset, poliittiset ja taloudelliset riskit, joiden kanssa yritysten on kamppailtava Afrikan markkinoilla. Tämän pro gradu -tutkielman ja sen tutkimuksen tavoitteena on kattaa kirjallisuudessa oleva tutkimusaukko selvittämällä, minkälaisia riskejä suomalaiset yritykset voivat kohdata Saharan eteläpuolisen Afrikan markkinoilla ja miten sekä instituutiot että resurssit vaikuttavat onnistuneeseen markkinoillepääsyyn, ja voivat jopa auttaa riskien lieventämisessä tai välttämisessä. Tämän pohjalta tutkielman päätutkimuskysymys on: Miten suomalaiset yritykset voivat onnistuneesti päästä Saharan eteläpuolisen Afrikan markkinoille? Aiemmissa akateemisissa tutkimuksissa on yksilöity tiettyjä erityisominaisuuksia, jotka kuvastavat Saharan eteläpuolisen Afrikan liiketoimintaympäristöä sekä riskejä, jotka usein liittyvät Saharan eteläpuolisen Afrikan liiketoimintaympäristöön. Lisäksi kansainvälisen liiketoiminnan tutkimuksen saralla myös instituutioiden ja resurssien on todettu olevan keskeisiä tekijöitä, jotka vaikuttavat yritysten markkinoillepääsyyn. Tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin asiantuntijahaastatteluilla, joita tuettiin tunnettujen medioiden uutisartikkeleilla ja internet-julkaisuilla. Haastatteluissa haastateltiin suomalaisten vienninedistämispalveluorganisaatioiden asiantuntijoita sekä Saharan eteläpuolisessa Afrikassa tällä hetkellä toimivia suomalaisia yrittäjiä/yrityksiä. Empiirisestä aineistosta saadut tulokset vahvistavat suurimmilta osin sen, että Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan pyrkivät suomalaiset yritykset kohtaavat markkinoillepääsyn aikana samoja riskejä sekä samoja instituutioihin ja resursseihin liittyviä tekijöitä, joita on jo käsitelty aiemmissa akateemisissa tutkimuksissa. Tutkimuksen tavoite saavutettiin luomalla joukko käytännön suosituksia suomalaisyrityksille, jotka suunnittelevat markkinoillepääsyä Saharan eteläpuolisen Afrikkaan. Suositukset perustuvat pro gradu -tutkielman teorian ja empiirisen aineiston perusteella kerättyyn dataan ja niiden avulla tunnistettiin viisi suositusta onnistuneeseen markkinoillepääsyyn Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan – pidä vaihtoehdot avoinna, tunne osaamisesi, ole fyysisesti paikalla, hyödynnä ulkoista tukea sekä rakenna kumppanuuksia

Oxygen and nitrogen plasma hydrophilization and hydrophobic recovery of polymers

Plasma hydrophilization and subsequent hydrophobic recovery are studied for ten different polymers of microfabrication interest: polydimethylsiloxane (PDMS), polymethylmethacrylate, polycarbonate, polyethylene, polypropylene, polystyrene, epoxy polymer SU-8, hybrid polymer ORMOCOMP, polycaprolactone, and polycaprolactone/D,L-lactide (P(CL/DLLA)). All polymers are treated identically with oxygen and nitrogen plasmas, in order to make comparisons between polymers as easy as possible. The primary measured parameter is the contact angle, which was measured on all polymers for more than 100 days in order to determine the kinetics of the hydrophobic recovery for both dry stored and rewashed samples. Clear differences and trends are observed both between different polymers and between different plasma parameters.Peer reviewe

Uuden fibronektiinireseptorin embigiinin toiminta ja sijainti kudoksissa

Embigiini on transmembraaninen glykoproteiini, joka kuuluu immunoglobuliinisuperperheeseen. Embigiini koostuu kahdesta solun ulkoisesta immunoglobuliinidomeenista ja sillä on lyhyt solun sisäinen häntä. Embigiiniä on havaittu ilmentyvän erityisesti hiiren sikiön kehityksen aikana, mutta sen sijainti kudoksissa yleisesti on vielä huonosti tunnettu. Embigiinin tarkkaa toimintamekanismia tai mikä sen tehtävä solussa on ei vielä tiedetä, mutta sen epäillään vaikuttavan solujen erilaistumiseen, jakautumiseen ja solu-soluväliaine vuorovaikutuksiin. Ryhmämme aikaisemman tutkimuksen mukaan embigiinin on todettu tarttuvan proteiinitasolla erityisesti fibronektiiniin. Hiiren embigiinin toimintaa tutkittiin solutason adheesiokokeilla käyttäen endogeenistä embigiiniä ilmentäviä hiiren ihon keratinosyyttejä. Näiden solujen käyttäytymistä seurattiin, kun embigiinin tuottoa vähennettiin RNA-interferenssillä tai lisättiin tuottovektorilla. Solujen tarttumista seurattiin xCELLigence laitteella, joka mittaa solun kiinnittymisestä ja leviämisestä johtuvaa sähkövirran muutosta kasvatusalustalla. Adheesiokokeiden lisäksi embigiinin funktiota pyrittiin selvittämään täysikasvuisista villityypin sekä embigiini poistogeenisistä hiiristä otettujen tiettyjen kudosnäytteiden avulla. Näytteistä selvitettiin, missä kudoksissa embigiiniä ilmennetään eristämällä hiiren elimistä RNA sekä proteiinit ja katsomalla havaitaanko niissä embigiiniä PCR- sekä western blot -menetelmillä. Tämän lisäksi embigiinin tarkempaa sijaintia kudoksissa tutkittiin immunofluoresenssimikroskopian avulla hiiren elimistä tehdyistä leikkeissä. Embigiinin vaikutusta solujen jakautumiseen tutkittiin seuraamalla stabiilisti embigiiniä yliekspressoivien solujen kasvua. Tutkimuksessa solujen todettiin tarttuvan embigiinivälitteisesti fibronektiiniin. Solujen tarttuminen oli heikompaa fibronektiinillä päällystettyyn kasvatusalustaan, kun embigiinin tuotto hiljennettiin ja voimakkaampaa, kun sitä lisättiin. Kudoksissa embigiiniä havaittiin useissa elimissä ja erityisen todennäköisesti keuhkoissa, ihossa, lisäkiveksissä sekä munuaisissa. Kasvatuskokeissa embigiinin todettiin hidastavan solujen jakautumista

Koksaamon paineilmajärjestelmän kehittäminen

Työssä tehtiin esiselvitys Raahen Rautaruukin koksaamolle hankittavalle ruuvikompressorille ja kartoitettiin koksaamon paineilmaverkkoa. Lisäksi selvitettiin mahdollisen Ruukin tehtaan voimalaitoksen ja koksaamon välisen yhdysputken rakentamisesta aiheutuvat kustannukset. Työ aloitettiin tammikuussa 2014 ja saatiin valmiiksi toukokuussa 2014. Opinnäytetyön lähtökohta oli tehdä esiselvitys hankittavasta kompressoriyksiköstä, koska koksaamolla on tarkoituksena modernisoida paineilman tuottoa. Nykyiset kolme ruuvikompressoria ovat olleet koksaamon käyttöönotosta eli vuodesta 1987 alkaen käytössä. Uusina vaihtoehtoina ovat ruuvikompressorit GA132VSD ja GA160VSD. Kompressorit tulevat energiatehokkuudeltaan säästämään vuodessa noin 29 000 euroa verrattaessa nykyisiin kompressoreihin. Lisäksi on mahdollisuus ottaa optiona lämmöntalteenotto, jolloin säästöt nousevat noin 63 000 - 68 600 euroon vuodessa. Lämmöntalteenotolla saadaan kompressoreiden takaisinmaksuaikaa pienennettyä noin 11 - 14,5 kuukauteen. Toisena kohtana selvitettiin koksaamon paineilmaverkkoa. Tarkoituksena oli tehdä virtausmittauksia ultraäänivirtausmittarilla ja selvittää eri osastojen paineilman käyttöä. Tämä supistettiin kahteen mittauskohteeseen, joista toinen oli tehtaalta tuleva typpilinja. Typpilinjan mittaus saatiin onnistumaan ja painehäviötarkasteluiden perusteella putkilinja on sopiva. Paineilmaverkon selvittelyä ei saatu tehtyä laitteiston ongelmien ja aikataulun vuoksi. Kolmantena vaiheena oli tehdä kustannusanalyysi paineilmayhteydelle välille voimalaitos - koksaamo. Putken kooksi tulisi DN 200 ja pituutta noin 2,1 kilometriä. Tämän kokoluokan putki toimisi hyvänä säiliönä ja tasaajana paineilmalle. Kustannukset olisivat noin puoli miljoonaa euroa

Simultaneous Culturing of Cell Monolayers and Spheroids on a Single Microfluidic Device for Bridging the Gap between 2D and 3D Cell Assays in Drug Research

Two‐dimensional (2D) cell cultures have been the primary screening tools to predict drug impacts in vitro for decades. However, owing to the lack of tissue‐specific architecture of 2D cultures, secondary screening using three‐dimensional (3D) cell culture models is often necessary. A microfluidic approach that facilitates side‐by‐side 2D and 3D cell culturing in a single microchannel and thus combines the benefits of both set‐ups in drug screening; that is, the uniform spatiotemporal distributions of oxygen, nutrients, and metabolic wastes in 2D, and the tissue‐like architecture, cell–cell, and cell–extracellular matrix interactions only achieved in 3D. The microfluidic platform is made from an organically modified ceramic material, which is inherently biocompatible and supports cell adhesion (2D culture) and metal adhesion (for integration of impedance electrodes to monitor cell proliferation). To induce 3D spheroid formation on another area, a single‐step lithography process is used to fabricate concave microwells, which are made cell‐repellant by nanofunctionalization (i.e., plasma porosification and hydrophobic coating). Thanks to the concave shape of the microwells, the spheroids produced on‐chip can also be released, with the help of microfluidic flow, for further off‐chip characterization after culturing. In this study, the methodology is evaluated for drug cytotoxicity assessment on human hepatocytes.Peer reviewe

Single Cell Trapping by Superhydrophobic/Superhydrophilic Microarrays

Single cell trapping is demonstrated on superhydrophobic-superhydrophilic patterned microarrays. Superhydrophilic spots that are twice the size of the cells to be trapped are found to be optimal for obtaining single cell trapping. The single cell trapping is based on size exclusivity instead of heavy dilution of the cell suspension and relying on Poisson statistics. The superhydrophobic areas of the array are found to be very resistant toward unwanted adhesion of the cells and thus cleaning steps are not needed after deposition. Based on these properties, 20 mu m superhydrophilic spots are utilized for trapping two types of immune cells, primary peripheral blood mononuclear cells (PBMCs) and THP-1 cells. The cells are trapped from a 10 mu l cell suspension droplet dragged across the surface with different velocities. Single cell trapping efficiencies in the range of 10-30% are shown based on the cell type, the spot type, the seeding velocity and the cell suspension concentration.Peer reviewe

Mechanistic study of oxygen-scavenging properties of off-stoichiometric thiol-enes

Peer reviewe

Inkjet Printed Silver Electrodes on Macroporous Paper for a Paper-Based Isoelectric Focusing Device

We demonstrate a combined printing process utilizing inkjet printing of silver electrodes and solid-ink technology for printing hydrophobic wax barriers for fabricating paper microfluidic devices with integrated electrodes. Optimized printing parameters are given for achieving conducting silver lines on the top of macroporous chromatography paper down to 250 mu m-300 mu m resolution. Electrical characterization and wicking experiments demonstrate that the printed silver patterns are simultaneously conductive and porous enough to allow reliable capillary wicking across the electrodes. The combined wax and silver printing method is used for fabrication of paper microfluidic isoelectric focusing devices for separation and concentration of proteins. Published by AIP Publishing.Peer reviewe

The material-enabled oxygen control in thiol-ene microfluidic channels and its feasibility for subcellular drug metabolism assays under hypoxia in vitro

Tissue oxygen levels are known to be critical to regulation of many cellular processes, including the hepatic metabolism of therapeutic drugs, but its impact is often ignored in in vitro assays. In this study, the material-induced oxygen scavenging property of off-stoichiometric thiol-enes (OSTE) was exploited to create physiologically relevant oxygen concentrations in microfluidic immobilized enzyme reactors (IMERs) incorporating human liver microsomes. This could facilitate rapid screening of, for instance, toxic drug metabolites possibly produced in hypoxic conditions typical for many liver injuries. The mechanism of OSTE-induced oxygen scavenging was examined in depth to enable precise adjustment of the on-chip oxygen concentration with the help of microfluidic flow. The oxygen scavenging rate of OSTE was shown to depend on the type and the amount of the thiol monomer used in the bulk composition, and the surface-to-volume ratio of the chip design, but not on the physical or mechanical properties of the bulk. Our data suggest that oxygen scavenging takes place at the polymer-liquid interface, likely via oxidative reactions of the excess thiol monomers released from the bulk with molecular oxygen. Based on the kinetic constants governing the oxygen scavenging rate in OSTE microchannels, a microfluidic device comprising monolithically integrated oxygen depletion and IMER units was designed and its performance validated with the help of oxygen-dependent metabolism of an antiretroviral drug, zidovudine, which yields a cytotoxic metabolite under hypoxic conditions.Peer reviewe

Aqueous and non-aqueous microchip electrophoresis with on-chip electrospray ionization mass spectrometry on replica-molded thiol-ene microfluidic devices

This work describes aqueous and non-aqueous capillary electrophoresis on thiol-ene-based microfluidic separation devices that feature fully integrated and sharp electrospray ionization (ESI) emitters. The chip fabrication is based on simple and low-cost replica-molding of thiol-ene polymers under standard laboratory conditions. The mechanical rigidity and the stability of the materials against organic solvents, acids and bases could be tuned by adjusting the respective stoichiometric ratio of the thiol and allyl ("ene") monomers, which allowed us to carry out electrophoresis separation in both aqueous and non-aqueous (methanol- and ethanol-based) background electrolytes. The stability of the ESI signal was generallyPeer reviewe