Karvatassu koulussa : koira-avusteinen pedagogiikka oppilaiden silmin

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitä vaikutuksia koulukoiralla on oppilaaseen, luokkaan ja koulunkäyntiin neljännen luokan oppilaan näkökulmasta. Lisäksi tutkimme, mitkä asiat koulupäivän aikana ovat merkittäviä oppilaille. Vertasimme myös, eroavatko oppilaiden merkittävinä pitämät asiat ennen koirajaksoa ja koirajakson aikana. Tutkimus toteutettiin neljännellä luokalla eräässä tamperelaisessa koulussa. Luokassa oli 21 oppilasta. Tutkimuksessa käytettiin toisen tutkijan omaa koiraa. Keräsimme oppilailta päiväkirjatekstejä, haastattelimme oppilaita sekä havainnoimme luokkaa. Tämän lisäksi videoimme koulukoirapäivinä muistimme tueksi muutamia tunteja. Koulukoiran pääasiallisena tehtävänä oli vain olla läsnä luokassa, mutta toteutimme lisäksi muutamia koiratuokioita matematiikan ja äidinkielen tunneilla. Koiratuokioissa oppilaat tekivät pienryhmissä tehtäviä koiran kanssa. Nämä koiratuokiot tukivat luokan oman opettajan opetusta. Analysoimme aineiston sisällönanalyysillä teemoittelun ja kategorioihin luokittelun avulla. Ensimmäiseen tutkimuskysymykseemme liittyen tulokset jakautuivat kuuteen pääteemaan. Nämä teemat olivat tekeminen koiran kanssa, koiran kautta heränneet tuntemukset, vaikutukset luokassa ja oppilaissa, empatia koiraa kohtaan, negatiiviset kokemukset ja muut asiat. Tekemiseen koiran kanssa sisältyi esimerkiksi yhteinen tehtävien tekeminen. Koiran kautta heränneisiin tuntemuksiin kuuluivat muun muassa ajatukset koirasta sekä kokemus tunteiden jakamisesta sanattomasti koiran kanssa. Keskittyminen koulutehtäviin ja koiran rauhoittava vaikutus luokkaan olivat vaikutusten kategorian tuloksia. Empatiaan koiraa kohtaan liittyi muun muassa huoli koiran herkistä korvista luokan äänitason noustessa liian korkealle. Negatiivisiin kokemuksiin kokosimme oppilailta esiin nousseita kielteisiä huomioita, kuten tyttöjen välillä syntynyt kateus koiran huomiosta. Pääasiassa oppilaat olivat kuitenkin sitä mieltä, ettei koulukoirasta ollut haittaa. Muut asiat -kategoriaan kirjasimme sellaisia oppilaiden sanoittamia huomioita, jotka eivät kuuluneet mihinkään muuhun kategoriaan. Toiseen tutkimuskysymykseen saimme tuloksia kolmen merkityskategorian kautta, joita olivat mainittu, merkittävä ja erittäin merkittävä. Ilman koiraa erittäin merkittäviä asioita koulupäivän aikana olivat kuvataide- ja liikuntatunnit. Muut oppiaineet luokittuivat lähinnä mainituiksi. Koulukoirapäivinä erittäin merkittäviä asioita olivat koiratuokiot ja tekeminen koiran kanssa sekä liikunta- ja kuvataidetunnit. Tulosten perusteella voidaan todeta, että koira-avusteinen pedagogiikka voi olla toimiva ja ainutlaatuinen opetusmenetelmä, jonka mahdollisuuksia luokassa kannattaa kokeilla. Koira-avusteinen pedagogiikka voi auttaa saavuttamaan tunne- ja vuorovaikutustasolla sellaisia asioita, joihin ei välttämättä päästäisi ilman elävän, viattoman ja suvaitsevan eläinystävän apua. Näemme koulukoirissa potentiaalia, jota koulujen kannattaisi mahdollisuuksien mukaan hyödyntää

Karvatassu koulussa : koira-avusteinen pedagogiikka oppilaiden silmin

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitä vaikutuksia koulukoiralla on oppilaaseen, luokkaan ja koulunkäyntiin neljännen luokan oppilaan näkökulmasta. Lisäksi tutkimme, mitkä asiat koulupäivän aikana ovat merkittäviä oppilaille. Vertasimme myös, eroavatko oppilaiden merkittävinä pitämät asiat ennen koirajaksoa ja koirajakson aikana. Tutkimus toteutettiin neljännellä luokalla eräässä tamperelaisessa koulussa. Luokassa oli 21 oppilasta. Tutkimuksessa käytettiin toisen tutkijan omaa koiraa. Keräsimme oppilailta päiväkirjatekstejä, haastattelimme oppilaita sekä havainnoimme luokkaa. Tämän lisäksi videoimme koulukoirapäivinä muistimme tueksi muutamia tunteja. Koulukoiran pääasiallisena tehtävänä oli vain olla läsnä luokassa, mutta toteutimme lisäksi muutamia koiratuokioita matematiikan ja äidinkielen tunneilla. Koiratuokioissa oppilaat tekivät pienryhmissä tehtäviä koiran kanssa. Nämä koiratuokiot tukivat luokan oman opettajan opetusta. Analysoimme aineiston sisällönanalyysillä teemoittelun ja kategorioihin luokittelun avulla. Ensimmäiseen tutkimuskysymykseemme liittyen tulokset jakautuivat kuuteen pääteemaan. Nämä teemat olivat tekeminen koiran kanssa, koiran kautta heränneet tuntemukset, vaikutukset luokassa ja oppilaissa, empatia koiraa kohtaan, negatiiviset kokemukset ja muut asiat. Tekemiseen koiran kanssa sisältyi esimerkiksi yhteinen tehtävien tekeminen. Koiran kautta heränneisiin tuntemuksiin kuuluivat muun muassa ajatukset koirasta sekä kokemus tunteiden jakamisesta sanattomasti koiran kanssa. Keskittyminen koulutehtäviin ja koiran rauhoittava vaikutus luokkaan olivat vaikutusten kategorian tuloksia. Empatiaan koiraa kohtaan liittyi muun muassa huoli koiran herkistä korvista luokan äänitason noustessa liian korkealle. Negatiivisiin kokemuksiin kokosimme oppilailta esiin nousseita kielteisiä huomioita, kuten tyttöjen välillä syntynyt kateus koiran huomiosta. Pääasiassa oppilaat olivat kuitenkin sitä mieltä, ettei koulukoirasta ollut haittaa. Muut asiat -kategoriaan kirjasimme sellaisia oppilaiden sanoittamia huomioita, jotka eivät kuuluneet mihinkään muuhun kategoriaan. Toiseen tutkimuskysymykseen saimme tuloksia kolmen merkityskategorian kautta, joita olivat mainittu, merkittävä ja erittäin merkittävä. Ilman koiraa erittäin merkittäviä asioita koulupäivän aikana olivat kuvataide- ja liikuntatunnit. Muut oppiaineet luokittuivat lähinnä mainituiksi. Koulukoirapäivinä erittäin merkittäviä asioita olivat koiratuokiot ja tekeminen koiran kanssa sekä liikunta- ja kuvataidetunnit. Tulosten perusteella voidaan todeta, että koira-avusteinen pedagogiikka voi olla toimiva ja ainutlaatuinen opetusmenetelmä, jonka mahdollisuuksia luokassa kannattaa kokeilla. Koira-avusteinen pedagogiikka voi auttaa saavuttamaan tunne- ja vuorovaikutustasolla sellaisia asioita, joihin ei välttämättä päästäisi ilman elävän, viattoman ja suvaitsevan eläinystävän apua. Näemme koulukoirissa potentiaalia, jota koulujen kannattaisi mahdollisuuksien mukaan hyödyntää