Utilizing the International Classification of Functioning, Disability and Health (ICF) in forming a personal health index

We propose a new model for comprehensively monitoring the health status of individuals by calculating a personal health index. The central framework of the model is the International Classification of Functioning, Disability and Health (ICF) developed by the World Health Organization. The model is capable of handling incomplete and heterogeneous data sets collected using different techniques. The health index was validated by comparing it to two self-assessed health measures provided by individuals undergoing rehabilitation. Results indicate that the model yields valid health index outcomes, suggesting that the proposed model is applicable in practice.Comment: 29 pages, 15 figure

Safely at All Ages : Programme for the Prevention of Home and Leisure Injuries 2021–2030

The Target Programme for the Prevention of Home and Leisure Injuries 2021–2030 contains a total of 89 measures, with the main emphasis on preventing injuries during different stages of life. Home and leisure injuries refer to accidents that occur at home or during leisure time, but the measures included in the programme are also concerned with injuries that occur at work and in traffic. The targets and measures according to age categories and types of injuries have been developed by a broad-based network of experts. Injuries and poisonings rank second as a cause of treatment episodes in specialized medical care and third as a cause of inpatient treatment at health centers. Accidents are the fourth most common cause of death in Finland. Every year about 2,600 Finns die in accidents. About 90% of fatal accidents and 80% of accidents that lead to injuries occur at home and during leisure time. Falls are the most common type of accidents in all age categories. Our safety vision is a zero-injury vision: no one needs to die or be injured as a result of an accident. The aim is to achieve a good safety standard for all environments and reduce by 2030 the number of accidents that lead to loss of health or death by 25% from the level of 2020. The Ministry of Social Affairs and Health has appointed a coordination group for the prevention of home and leisure injuries to coordinate and monitor the implementation of the programme

Säkerhet från barndom till ålderdom : Program för förebyggande av olycksfall i hemmen och på fritiden 2021–2030

Målprogrammet för förebyggande av olyckor i hemmen och på fritiden 2021–2030 innehåller 89 åtgärder med tyngdpunkt på förebyggande av skador i olika skeden av livet. Med olycksfall i hemmen och på fritiden avses olycksfall som inträffat i hemmet eller på fritiden, även om åtgärderna i programmet också tangerar olycksfall som inträffat i arbetet och i trafiken. Målen och åtgärderna har beretts av ett omfattande nätverk av sakkunniga och har sammanställts enligt åldersgrupp och olycksfallstyp. Behandlingen av skador och förgiftningar orsakar näst flest vårdperioder inom den specialiserade sjukvården och tredje flest vårdperioder på hälsocentralernas bäddavdelningar. Olycksfall är den fjärde vanligaste dödsorsaken. Omkring 2 600 finländare dör varje år till följd av olyckor. Cirka 90 procent av dödsfallen i samband med olyckor och cirka 80 procent av de olycksfall som leder till skada sker i hemmet och på fritiden. Fallolyckor är den vanligaste olyckstypen i alla åldersgrupper. Säkerhetsvisionen är en nollvision: ingen ska behöva dö eller skadas allvarligt till följd av en olycka. Målen syftar till att uppnå en god säkerhetsnivå i alla miljöer och att minska antalet allvarliga hälsoförluster och olycksfall med dödlig utgång med 25 procent fram till 2030 jämfört med 2020 års nivå. För koordineringen och uppföljningen av genomförandet av programmet ansvarar den koordineringsgrupp för förebyggande av olycksfall i hemmen och på fritiden som tillsatts av social- och hälsovårdsministeriet

Turvallisesti kaiken ikää : Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn ohjelma 2021–2030 sekä selvitys kustannuksista

Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn ohjelma vuosille 2021–2030 sisältää 89 toimenpidettä painottaen vammojen ehkäisyä elämänkulun eri vaiheissa. Koti- ja vapaa-ajan tapaturmilla tarkoitetaan kotona ja vapaa-ajalla tapahtuneita tapaturmia, vaikka ohjelman toimenpiteissä käsitellään myös työssä ja liikenteessä sattuneita tapaturmia. Tavoitteet ja toimenpiteet on laadittu ikäryhmittäin ja tapaturmatyypeittäin laajan asiantuntijaverkoston valmistelutyöllä. Julkaisu sisältää erillisenä osiona selvityksen kustannuksista. Vammojen ja myrkytysten hoidosta aiheutuu toiseksi eniten hoitojaksoja erikoissairaanhoidossa ja kolmanneksi eniten terveyskeskusten vuodeosastohoidossa. Tapaturmat ovat neljänneksi yleisin kuolinsyy. Vuosittain noin 2600 suomalaista kuolee tapaturmaisesti. Tapaturmakuolemista noin 90 prosenttia ja vammaan johtavista tapaturmista noin 80 prosenttia tapahtuu kotona ja vapaa-ajalla. Yleisin tapaturmatyyyppi kaikissa ikäryhmissä on kaatumiset. Turvallisuusvisionamme on nollavisio: kenenkään ei tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti tapaturman seurauksena. Tavoitteina ovat hyvän turvallisuustason toteutuminen kaikissa ympäristöissä, vakavien terveydenmenetysten ja kuolemaan johtavien tapaturmien väheneminen 25 prosentilla vuoteen 2030 mennessä vuoden 2020 tasosta. Ohjelman toimeenpanon koordinoinnista ja seurannasta vastaa STM:n asettama Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn koordinaatioryhmä. Julkaisu on päivitetty 21.5.2021, s. 28, 218 ja 219

Kroonisten selkäkipuoireisten harjoittelun periaatteita kinesiofobia huomioiden : - selkäkivun fysiologian tuntemuksen ja biopsykologisen näkemyksen kautta

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten kinesiofobia ilmenee kroonisen selkäkipuoireisen toimintakyvyssä, ja miten se tulee huomioida fysioterapiassa biopsykososiaalisen lähestymistavan kautta. Työn tavoitteena oli tarkastella kroonista selkäkipua monimuotoisena ongelmana ja perehtyä fyysisen harjoittelun ohella psykososiaaliset tekijät huomioiviin keinoihin. Opinnäytetyö sisältää lähdekirjallisuuteen ja tutkimuksiin pohjautuvan teoriaosuuden krooniseen selkäkipuun vaikuttavista tekijöistä, mielen ja kehon vaikutuksesta toisiinsa sekä fyysisestä harjoitte-lusta ja psykososiaalisten tekijöiden huomioinnista fysioterapiassa. Työn loppuun on koottu kym-menen aiemmin tehdyn tutkimuksen yhteenveto tukemaan lähdekirjallisuudesta saatuja tietoja sekä esimerkki harjoittelumallista selkäkipuoireisilla, joilla on taustalla kinesiofobiaa. Lähdekirjallisuus ja tutkimusten tulokset osoittivat, että psykososiaalisilla tekijöillä on vaikutusta kivun kroonistumiseen. Pitkittynyt kipu voi aiheuttaa pelko-välttämiskäyttäytymistä, vääriä uskomuksia ja kinesiofobiaa heikentäen toimintakykyä ja lisäten kipukierrettä. Fyysisellä harjoittelulla on positiivisia vaikutuksia toimintakykyyn erityisesti yhdistettäessä se käyttäytymistieteellisiä periaatteita noudattavaan terapiaan. Riittävä ohjaus ja neuvonta vaikuttavat kivun ja liikkumisen pelkoon vähentävästi. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että psykososiaalisten tekijöiden kartoitus on tärkeää kroonisten selkäkipuoireisten tutkimisessa ja asianmukaisen hoidon määrittämisessä. Biopsykososiaalista lä-hestymistapaa on tärkeä sisällyttää tulevaisuudessa enemmän fysioterapiaan fyysisen harjoittelun rinnalle. Opinnäytetyötä voidaan tulevaisuudessa käyttää työelämässä kroonisen selkäkipuoireisen hoidon ja tutkimisen suunnittelussa. Opinnäytetyö soveltuu tiedonlähteeksi fysioterapian ammatti-laisille sekä opiskelijoille. Työtä voidaan käyttää pohjana jatkotutkimuksia varten.The purpose of this thesis was to find out how kinesiophobia is expressed in back pain patient’s ability to function and how it needs to be considered in physiotherapy through a bio-psychosocial approach. The objective of this thesis was to observe chronic back pain as a multiform problem and to familiarize not only with physical exercise but also with methods that would take psychosocial factors into account. The thesis contains a theory part based on literature and research on factors affecting chronic back pain, the influence of mind and body on each other and also physical training and consideration of psychosocial factors in physiotherapy. There is a summary of ten earlier studies at the end of the thesis to support the information received from literature. There is also an example of an exercise model for back pain patient’s having kinesiophobia. Literature and the results of the studies indicate that psychosocial factors have an effect on the chronicity of pain. Prolonged pain may cause fear-avoidance behavior, false beliefs and kinesio-phobia reducing the ability to function and increasing the vicious circle of pain. Physical exercise has positive influence on the ability to function especially when it is combined with the principles of cognitive-behavioral treatment. Sufficient guidance and information have a restrictive influence on kinesiophobia and fear of pain. As a conclusion it can be stated that it is important to determine the psychosocial factors in the examination and specification of proper treatment of patients with chronic back pain. In the future it is important to include the biopsychosocial approach in physiotherapy in conjunction with physical exercise. The thesis can be used in the planning of the examinations and treatments of chronic back pain patients in the future. It is well suited as a source of information for physiotherapy professionals and students. It can also be used as a basis for further studies

The effect of hormone replacement therapy on HDL-cargo of postmenopausal women : special reference to microRNA content

Ikääntyminen lisää sydän- ja verisuonitautien riskiä. Myös vaihdevuosien aikaiset hormonimuutokset altistavat naiset epäedullisille aineenvaihdunnan muutoksille, jotka tulisi erottaa ikääntymiseen liittyvistä muutoksista. Suuri korkean tiheyden lipoproteiinin kolesterolin (HDL-C) määrä on yhteydessä pienempään sydän- ja verisuonitautiriskiin. HDL-C:n määrä näyttäisi kasvavan vaihdevuosien aikana, mutta tällöin se ei anna suojaa sydän- ja verisuonitaudeilta. Vaihdevuosien aikana korkean tiheyden lipoproteiinin (HDL) rakenteessa saattaakin tapahtua muutoksia, jotka vaikuttavat sen toimintaan. Proteiinien ja rasvojen lisäksi HDL kuljettaa lyhyitä RNA-molekyylejä, mikro-RNA:ita (miRNA), jotka säätelevät solujen toimintaa. Systeemisen estradiolitason (E2) on todettu vaikuttavan tiettyihin verenkierrossa kulkeviin miRNA:ihin, kuten miR-21, -126 ja -146a, joilla on yhteys myös sydän- ja verisuonitauteihin sekä kestävyyskuntoon. Estradiolipitoisuuden vaikutusta HDL:n kuljettamiin miRNA:ihin ei ole kuitenkaan tutkittu. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää vaihdevuosien hormonimuutosten vaikutusta HDL:n kuljettamiin miRNA:ihin tutkimalla hormonikorvaushoidon (HRT) vaikutusta miR-21, -126 ja -146a -tasoihin, sekä selvittää kyseisten miRNA:iden ja kestävyyskunnon välistä yhteyttä. Tämä tutkielma oli osa ”Keski-ikäisten naisten metabolisten toimintahäiriöiden riski: systeeminen ja intrakriininen estrogeeni sekä mikro-RNA:t välittävinä tekijöinä” (EsmiRs) -tutkimusta. Tutkimusjoukko koostui terveistä vaihdevuodet ohittaneista HRT-käyttäjistä (n = 5) sekä ei-käyttäjistä (n = 5). Aineenvaihduntasairauksien puuttuminen mahdollisti HRT:n vaikutusten tutkimisen ilman tautirasitetta. Tutkittavien kestävyyskuntoa mitattiin maksimaalisella polkupyöräergometritestillä ja se kuvattiin kuormituksessa saavutetun hapenkulutuksen huippuarvon (VO2peak) avulla. HDL eristettiin ennen testiä otetuista seeruminäytteistä ja edellä mainitut miRNA:t mitattiin käyttäen reaaliaikaista polymeraasiketjureaktioita (qPCR). Ryhmien välillä ei ollut merkitsevää eroa HDL-C määrässä eikä HDL:n kuljettamissa miR-21, -126 ja -146a -tasoissa. miR-126 -tason ja E2 välillä havaittiin positiivinen yhteys (p = 0.029). Tutkituista miRNA:ista ainoastaan miR-146a korreloi negatiivisesti VO2peak -arvojen kanssa HRT-käyttäjillä (p = 0.037) sekä kiihtyvyysmittarilla mitatun vapaa-ajan liikunnan kanssa ei-käyttäjillä (p = 0.037). Tämän tutkimuksen perusteella HRT:n käyttö ei vaikuta HDL-C:n määrään eikä HDL:n miR-21, -126 ja -146a tasoihin. Pienestä otoskoosta huolimatta miR-126 ja E2 välillä havaittiin yhteys ja tutkimustulos tukee aiemmin havaittua yhteyttä miR-146a ja liikunnan välillä. Jatkossa tulisi tutkia tarkemmin vaihdevuosien hormonimuutosten vaikutusta HDL:n toimintaan.Cardiovascular disease (CVD) risk increases with age. Also, menopause, a period when women undergo significant hormonal changes, predisposes to several unfavourable metabolic alterations which increase CVD risk and should be separated from age-related changes. Even though several studies show that high-density lipoprotein cholesterol (HDL-C) increases during menopause, it does not protect from CVD. Hence, high HDL-C levels may not always reduce CVD risk. High-density lipoprotein (HDL) may undergo compositional changes during menopause that affect its function. In addition to the protein and lipid cargo, HDL transports short RNA molecules, microRNAs (miRNAs), that regulate cell functions. Systemic estradiol (E2) level has previously been reported to affect specific circulating miRNAs, such as miR-21, -126 and -146a, which also associate with CVD and cardiorespiratory fitness (CRF). However, no study has examined the effects of serum E2 on HDL-carried miRNAs. The aim of this study was to examine the effects of menopausal hormonal changes on HDL-carried miRNAs by investigating the effects of hormone replacement therapy (HRT) on miR-21, -126 and 146a content of HDL and to examine the association between these miRNAs and CRF. This study was part of “the Systemic and Intracrine Estrogen and MicroRNAs mediate the risk of metabolic dysfunction in middle-aged women” (EsmiRs) study. Participants comprised of healthy postmenopausal HRT using (n = 5) and non-using (n = 5) women without any notable metabolic diseases which enabled examining the effects of HRT without a disease burden. CRF level was measured with maximal graded exercise test and described as peak oxygen uptake (VO2peak). Pre-exercise test serum samples were used to isolate HDL and the foregoing miRNAs were measured using quantitative polymerase chain reaction (qPCR). The studied groups did not differ in HDL-C concentration nor HDL-carried mir-21, -126 and -146a levels. However, there was a positive correlation between miR-126 and serum E2 (p = 0.029). From the studied miRNAs, only miR-146a correlated negatively with VO2peak in HRT using women (p = 0.037) and positively with accelerometer measured leisure time physical activity in non-using women (p = 0.037). Based on this study the use of HRT does not affect HDL-C nor HDL-carried miR-21, -126 and -146a levels. However, despite of the small sample size, association was found between miR-126 and E2 and the present study supports previously observed association of miR-146a with physical activity. Future studies should focus on examining the effects of menopausal hormonal changes on HDL function

Extracellular vesicles and high‐density lipoproteins : Exercise and oestrogen‐responsive small RNA carriers

Decreased systemic oestrogen levels (i.e., menopause) affect metabolic health. However, the detailed mechanisms underlying this process remain unclear. Both oestrogens and exercise have been shown to improve metabolic health, which may be partly mediated by circulating microRNA (c-miR) signalling. In recent years, extracellular vesicles (EV) have increased interest in the field of tissue crosstalk. However, in many studies on EV-carried miRs, the co-isolation of high-density lipoprotein (HDL) particles with EVs has not been considered, potentially affecting the results. Here, we demonstrate that EV and HDL particles have distinct small RNA (sRNA) content, including both host and nonhost sRNAs. Exercise caused an acute increase in relative miR abundancy in EVs, whereas in HDL particles, it caused an increase in transfer RNA-derived sRNA. Furthermore, we demonstrate that oestrogen-based hormonal therapy (HT) allows the acute exercise-induced miR-response to occur in both EV and HDL particles in postmenopausal women, while the response was absent in nonusers.peerReviewe