Kalakantojen tila vuonna 2015 sekä ennuste vuosille 2016 ja 2017 : Silakka, kilohaili, turska, lohi, siika, kuha ja ahven

Itämeren silakkasaalis vuonna 2015 oli 349 000 tonnia eli reilu 80 % 1980-luvun alun saalishuipusta. 1980-luvulta 2000-luvulle pääaltaan ja Suomenlahden silakkakanta heikentyi, mutta on sittemmin hiljalleen vahvistunut. Selkämeren silakkakanta on runsaslukuinen, ja saaliit ovat olleet huipputasoa. Vuonna 2015 Suomen silakkasaalis, josta 75 % saatiin Selkämereltä, oli 132 400 tonnia. Selkämeren saalis, josta suomalaisten osuus oli 96 400 tonnia, oli toiseksi suurin tarkastelujaksolla 1980–2015. Itämeren kilohailisaalis vuonna 2015 oli 247 000 tonnia, mistä Suomen osuus kattoi 12 000 tonnia. Kilohailikanta kasvoi voimakkaasti 1990-luvun alkupuoliskolla, ja saalis oli suurimmillaan 1997. Sen jälkeen saalis vaihteli pitkään 60–80 %:ssa vuoden 1997 tasosta, mutta on ollut 2011 alkaen noin puolet huippuvuoden saaliista. Vuonna 2015 Itämerestä kalastettiin turskaa virallisten kalastustilastojen mukaan 50 800 tonnia, mistä itäisen kannan osuus oli 42 400 ja läntisen kannan osuus 8 400 tonnia. Suomen turskasaalis, 416 tonnia, pyydettiin pääsääntöisesti eteläiseltä Itämereltä. Itäinen turskakanta on keskittynyt eteläisille ydinalueilleen. Viime vuosina tavallista harvemmat yksilöt suhteessa poikasten määrään ovat saavuttaneet 30 cm mitan, ja siten myös pienennetyn pyyntimitan, 35 cm saavuttaneita yksilöitä on ollut vähän. Vuonna 2015 Itämeren tilastoitu lohisaalis oli 845 tonnia, pienin ajanjaksolla 1974–2015. Suomen lohisaaliskiintiöstä hyödynnettiin 87 % (367 tonnia). Suomen ammattikalastuksen koko lohisaalis pyydettiin Pohjanlahden ja Suomenlahden rannikoilta. Istutettujen lohien osuus kasvoi etenkin Perämeren saalisnäytteissä. Itämereen istutettiin 4,2 miljoonaa vaelluspoikasta 2015, luonnontuotannoksi 2014 arvioitiin 2,8 miljoonaa lohen vaelluspoikasta. Tornionjoen lohisaalis oli yksi suurimmista seurantajakson aikana, ja Simojoen lohisaalis kasvoi toistamiseen. Tenojoen lohisaalis, 78 tonnia, oli huomattavasti pienempi kuin pitkän aikavälin keskisaalis. Suomen merialueen ammattikalastuksen siikasaalis oli 570 tonnia. Pääosa Pohjanlahden siikasaaliista on istutettua vaellussiikaa, pienikokoinen karisiika lisääntyy kokonaan luontaisesti. Jokiin kudulle nousevien siikojen kasvu hidastui 1990-luvun lopulle, mutta on sittemmin ollut pääsääntöisesti hieman parempaa kuin heikoimpina vuosina. Merialueen ammattikalastajien kuhasaalis vuonna 2015 oli 295 tonnia, mistä yli puolet saatiin Saaristomereltä ja 87 % verkoilla. Vuosiluokat 2006–2010 muodostivat pääosan Saaristomeren ja vuosiluokat 2007–2010 Suomenlahden kuhasaaliista 2014. Merialueen ammattikalastuksen ahvensaalis oli runsaat 726 tonnia vuonna 2015, ja se pyydettiin lähinnä verkoilla ja rysillä. Viime vuosina ahvenenkalastuksen paino on siirtynyt rannikolla yhä selvemmin Pohjanlahdelle.201

Kalakantojen tila vuonna 2017 sekä ennuste vuosille 2018 ja 2019

Itämeren silakkasaalis vuonna 2017 oli 365 000 tonnia eli runsaat 80 % 1980-luvun alun saalishuipusta. 1980-luvulta 2000-luvulle pääaltaan ja Suomenlahden silakkakanta heikentyi, mutta on sittemmin hiljalleen vahvistunut. Pohjanlahden, erityisesti Selkämeren, silakkakanta pieneni hieman, mutta on edelleen runsas. Vuonna 2017 Suomen silakkasaalis, josta 67 % saatiin Selkämereltä, oli 134 200 tonnia. Pohjanlahden saalis, josta suomalaisten osuus oli 93 600 tonnia, pieneni edellisestä vuodesta. Itämeren kilohailisaalis vuonna 2017 oli 285 700 tonnia, mistä Suomen osuus kattoi 16 100 tonnia. Kilohailikanta kasvoi voimakkaasti 1990-luvun alkupuoliskolla, ja saalis oli suurimmillaan 1997. Sen jälkeen saalis vaihteli pitkään 60–80 %:ssa vuoden 1997 tasosta, mutta on ollut 2011 alkaen noin puolet huippuvuoden saaliista. Vuonna 2017 Itämerestä kalastettiin turskaa virallisten kalastustilastojen mukaan 33 800 tonnia, mistä itäisen kannan osuus oli 28 700 ja läntisen kannan osuus 5 000 tonnia. Suomen turskasaalis, 190 tonnia, pyydettiin suurimmalta osin troolaamalla eteläiseltä Itämereltä – viidennes saaliista saatiin kuitenkin Saaristomereltä ja Ahvenanmereltä. Itäinen turskakanta on keskittynyt eteläisille ydinalueilleen. Viime vuosina tavallista harvemmat yksilöt suhteessa poikasten määrään ovat saavuttaneet 30 cm mitan, ja siten myös pienennetyn pyyntimitan, 35 cm saavuttaneita yksilöitä on ollut vähän. Vuonna 2017 Itämeren tilastoitu lohisaalis oli 762 tonnia. Suomen lohisaaliskiintiöstä hyödynnettiin 73 % (343 tonnia). Suomen ammattikalastuksen koko lohisaalis pyydettiin Pohjanlahden ja Suomenlahden rannikoilta. Suurin osa saaliista oli luonnonkudusta peräisin olevaa lohta. Itämereen istutettiin 4,3 miljoonaa vaelluspoikasta, ja luonnontuotannoksi arvioitiin 3,5 miljoonaa lohen vaelluspoikasta 2017. Tornionjoen lohisaalis, 92,5 tonnia, oli edelleen suuri vaikkakin pienempi kuin kolmena edellisenä vuonna. Simojoen lohisaalis putosi kolmannekseen edellisestä vuodesta. Tenojoen lohisaalis, 61 tonnia, oli pienin vuonna 1972 alkaneella tilastointiajanjaksolla. Suomen merialueen ammattikalastuksen siikasaalis heikkeni ja oli 437 tonnia. Pääosa Pohjanlahden siikasaaliista on istutettua vaellussiikaa, pienikokoinen karisiika lisääntyy Perämerellä kokonaan luontaisesti. Jokiin kudulle nousevien siikojen yksilökasvu hidastui 1990-luvun lopulle, mutta on sittemmin ollut pääsääntöisesti hieman parempaa kuin heikoimpina vuosina. Merialueen kaupallinen kuhasaalis vuonna 2017 oli 197 tonnia, mistä yli puolet saatiin Saaristomereltä ja 87 % verkoilla. Vaikka ammattimainen kuhanpyynti on vuosien mittaan vähentynyt, saalis väheni myös verkkovuorokautta kohden rannikkovesissä. Merialueen ammattikalastuksen ahvensaalis oli runsaat 570 tonnia vuonna 2017, ja se pyydettiin lähinnä verkoilla ja rysillä. Viime vuosina ahvenenkalastuksen paino on siirtynyt rannikolla yhä selvemmin Pohjanlahdelle.201

Kalakantojen tila vuonna 2016 sekä ennuste vuosille 2017 ja 2018 : Silakka, kilohaili, turska, lohi, siika, kuha ja ahven

Itämeren silakkasaalis vuonna 2016 oli 382 000 tonnia eli runsaat 80 % 1980-luvun alun saalishuipusta. 1980-luvulta 2000-luvulle pääaltaan ja Suomenlahden silakkakanta heikentyi, mutta on sittemmin hiljalleen vahvistunut. Pohjanlahden, erityisesti Selkämeren, silakkakanta pieneni, mutta on runsas, ja saaliit ovat olleet huipputasoa. Vuonna 2016 Suomen silakkasaalis, josta 76 % saatiin Selkämereltä, oli 137 000 tonnia. Pohjanlahden saalis, josta suomalaisten osuus oli 108 000 tonnia, oli suurin tarkastelujaksolla 1980–2016. Itämeren kilohailisaalis vuonna 2016 oli 246 500 tonnia, mistä Suomen osuus kattoi 16 900 tonnia. Kilohailikanta kasvoi voimakkaasti 1990-luvun alkupuoliskolla, ja saalis oli suurimmillaan 1997. Sen jälkeen saalis vaihteli pitkään 60–80 %:ssa vuoden 1997 tasosta, mutta on ollut 2011 alkaen noin puolet huippuvuoden saaliista. Vuonna 2016 Itämerestä kalastettiin turskaa virallisten kalastustilastojen mukaan 46 400 tonnia, mistä itäisen kannan osuus oli 37 700 ja läntisen kannan osuus 8 700 tonnia. Suomen turskasaalis, 86 tonnia, pyydettiin pääsääntöisesti Saaristomereltä lähialueineen (ICES-alue 29) ja eteläiseltä Itämereltä. Itäinen turskakanta on keskittynyt eteläisille ydinalueilleen. Viime vuosina tavallista harvemmat yksilöt suhteessa poikasten määrään ovat saavuttaneet 30 cm mitan, ja siten myös pienennetyn pyyntimitan, 35 cm saavuttaneita yksilöitä on ollut vähän. Vuonna 2016 Itämeren tilastoitu lohisaalis oli 942 tonnia, yksi pienimmistä ajanjaksolla 1974–2016. Suomen lohisaaliskiintiöstä hyödynnettiin 81 % (382 tonnia). Suomen ammattikalastuksen koko lohisaalis pyydettiin Pohjanlahden ja Suomenlahden rannikoilta. Suurin osa saaliista oli luonnonkudusta peräisin olevaa lohta. Itämereen istutettiin 4,9 miljoonaa vaelluspoikasta, ja luonnontuotannoksi arvioitiin 3,4 miljoonaa lohen vaelluspoikasta 2016. Tornionjoen lohisaalis oli ennätyssuuri seurantajakson aikana, ja Simojoen lohisaalis kasvoi myös selvästi. Tenojoen lohisaalis, 85 tonnia, oli huomattavasti pienempi kuin pitkän aikavälin keskisaalis. Suomen merialueen ammattikalastuksen siikasaalis oli 502 tonnia. Pääosa Pohjanlahden siikasaaliista on istutettua vaellussiikaa, pienikokoinen karisiika lisääntyy kokonaan luontaisesti. Jokiin kudulle nousevien siikojen kasvu hidastui 1990-luvun lopulle, mutta on sittemmin ollut pääsääntöisesti hieman parempaa kuin heikoimpina vuosina. Merialueen ammattikalastajien kuhasaalis vuonna 2016 oli 246 tonnia, mistä yli puolet saatiin Saaristomereltä ja 86 % verkoilla. Vuosiluokat 2009 ja 2010 muodostivat pääosan sekä Saaristomeren että Suomenlahden kuhasaaliista 2015. Merialueen ammattikalastuksen ahvensaalis oli runsaat 704 tonnia vuonna 2016, ja se pyydettiin lähinnä verkoilla ja rysillä. Viime vuosina ahvenenkalastuksen paino on siirtynyt rannikolla yhä selvemmin Pohjanlahdelle.201

Simojoen nousulohien kaikuluotausseurannat 2013–2019

Raportti esittelee Simojoella vuosina 2013–2019 tehtyjen kaikuluotausten tuloksia Simojokeen nousevien lohimäärien arvioimiseksi. DIDSON-luotain asennettiin jokeen keväisin heti jäiden lähdettyä. Tutkimuspaikka sijaitsee mereltä noin 4,5 km ylävirtaan päin Kiusankosken niskalla. Kaikuluotauspaikalla joen uomaa kavennettiin ohjausaidoilla, jolloin kaikki luotauslinjan ohittaneet kalat olivat luotaimella havaittavissa. Luotausaineston keräämistä jatkettiin yhtäjaksoisesti elokuun loppuun saakka, paitsi vuosina 2018–2019, jolloin luotausta jatkettiin syyskuun puolelle. Seurantajakson aikana eniten lohia nousi Simojokeen vuonna 2016, jolloin luotauslinjan ohitti 5435 lohta. Heikoimpana vuotena, 2017, jokeen nousi 1918 lohta. Simojokeen on vuosien 2013–2019 välisenä aikana noussut keskimäärin 3614 lohta vuodessa. Lohien vaellus Simojokeen alkaa jo toukokuun aikana. Vilkkaimmillaan vaellus on kesäkuun aikana. Simojoella lohia nousee jokeen vielä elokuun lopullakin ja syyskuun alussa.202

Lohi

201

4. Lohi

202