Employment status and health after privatisation in white collar civil servants: prospective cohort study

Objectives To determine whether employment status after job loss due to privatisation influences health and use of health services and whether financial strain, psychosocial measures, or health related behaviours can explain any findings.Design Data collected before and 18 months after privatisation.Setting One department of the civil service that was sold to the private sector,Participants 666 employees during baseline screening in the department to be privatised.Main outcome measures Health and health service outcomes associated with insecure re-employment, permanent exit from paid employment, and unemployment after privatisation compared with outcomes associated with secure re-employmentResults Insecure re-employment and unemployment were associated with relative increases in minor psychiatric morbidity (mean difference 1.56 (95% confidence intervals interval 1.0 to 2.2) and 1.25 (0.6 to 2.0) respectively) and having four or more consultations with a general practitioner in the past year (odds ratio 2.04 (1.1 to 3.8) and 2.39 (1.3 to 4.7) respectively). Health outcomes for respondents permanently out of paid employment closely resembled those in secure re-employment, except for a substantial relative increase in longstanding illness (2.25; 1.1 to 4.4), Financial strain and change in psychosocial measures and health related behaviours accounted for little of the observed associations. Adjustment for change in minor psychiatric morbidity attenuated the association between insecure re-employment or unemployment and general practitioner consultations by 26% and 27%, respectively.Conclusions Insecure re-employment and unemployment after privatisation result in increases in minor psychiatric morbidity and consultations with a general practitioner, which are possibly due to the increased minor psychiatric morbidity

Lääkemääräysten alkuperän määrittäminen terveydenhuollon käyntitietojen avulla : Menetelmäraportti Oulu-hankkeessa käytetystä algoritmista

Tutkimustietoa eri terveydenhuollon sektoreiden kokonais- ja päällekkäiskäytöstä on vähän saatavilla, mikä johtuu siitä, että eri sektorit kattavaa tutkimusaineistoa ei ole ollut saatavilla. Tulevien vuosien sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistus muuttaa palvelujen järjestämisen koko Suomessa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen yhdenvertaisuuden parantamisen vuoksi on tärkeää, että tiedetään miten terveydenhuollon eri sektoreita käytetään nykyisessä terveydenhuoltojärjestelmässä. Oulu-aineistot kerättiin yhteistyössä Sitran, Kelan, Oulun kaupungin, neljän eri työterveyspalvelun tuottajan ja Nordic Healthcare Groupin kanssa. Aineistot sisältävät yksilö- ja tapahtumatason tietoa oululaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen käytöstä vuodelta 2013 julkisessa terveydenhuollossa, yksityisillä terveysasemilla ja työterveyshuollossa. Aineistojen avulla haluttiin selvittää, millä terveydenhuollon sektorilla (julkinen terveydenhuolto, työterveyshuolto ja yksityinen terveydenhuolto) määrätyistä lääkkeistä oululaisten lääkekorvaukset koostuvat. Aineistot sisälsivät tiedot oululaisten kaikista Kelan korvaamista lääkeostoista vuonna 2013, mutta tiedossa ei ollut lääkkeen määränneen lääkärin toimintasektoria. Lääkemääräyksen alkuperä arvioitiin lääkkeen käyttäjän lääkärikäyntitietojen avulla. Käyntitiedot olivat saatavilla julkisesta perusterveydenhuollosta ja erikoissairaanhoidosta, yksityisistä lääkärissäkäynneistä ja työterveyshuollon palveluntuottajien asiakaskäynneistä. Oululaisten lääkeostot perustuivat useimmin julkisella sektorilla kirjoitettuihin lääkemääräyksiin. Oululaisista 43 prosenttia oli saanut korvausta julkisessa terveydenhuollossa, 17 prosenttia työterveyshuollossa ja 18 prosenttia yksityisessä terveydenhuollossa määrätyistä lääkkeistä. Suurin osa (70 %) korvatuista lääkeostoista tehtiin julkisessa terveydenhuollossa määrätyillä resepteillä

Lääkkeiden ja ravintovalmisteiden käyttö harvinaisten sairauksien hoidossa : Kysely harvinaissairaita hoitaville lääkäreille

Euroopan unionin määritelmän mukaan harvinaissairauksiksi katsotaan sairaudet, joita sairastaa enintään viisi ihmistä 10 000 ihmistä kohti. Suomessa sosiaali- ja terveysministeriö asetti vuonna 2012 työryhmän, joka laati ehdotuksen harvinaisten sairauksien kansalliseksi ohjelmaksi vuosiksi 2014–2017. Yksi toimenpide-ehdotuksista on harvinaislääkkeiden saatavuuden parantaminen. Kela otti vastuulleen selvittää harvinaissairauksien hoidossa käytettäviä lääkehoitoja ja niiden korvattavuutta. Tämän tutkimuksen tarkoitus on kuvata, millaisia lääke- ja ravintovalmistehoitoja harvinaissairauksien hoidossa Suomessa käytetään ja kuinka usein lääkkeet kuuluvat avohoidossa käytettäessä lääkekorvausjärjestelmään. Tutkimusaineisto koottiin sähköisellä kyselyllä, joka lähetettiin harvinaissairauksia hoitaville lääkäreille henkilökohtaisessa sähköpostiviestissä maaliskuussa 2014. Kyselyyn vastasi 129 lääkäriä, eli 33 % niistä, joille kysely lähetettiin. Lääkärit mainitsivat kyselyssä 145 lääkeainetta ja 55 ravintovalmistetta, joita käytetään harvinaissairauksien hoidossa. Lääkärien mainitsemista lääkkeistä 86 % ja kolmannes ravintovalmisteista oli korvattavia. Varsinaisista harvinaislääkkeistä yhtä lukuun ottamatta kaikki olivat korvattavia. Vaikka valtaosa harvinaissairauksien hoidossa käytettävistä lääkkeistä on korvattavia, osalla potilaista kustannukset voivat kuitenkin kasvaa suuriksi, jos sairauden hoidossa tarvitaan useita valmisteita, jotka eivät ole korvattavia. Nykyinen lääkekorvausjärjestelmä ei riittävästi huomioi harvinaissairauksien lääkehoitoja, koska järjestelmä perustuu lääkeyritysten tekemiin hakemuksiin ja korvattavuuden edellytyksenä on, että valmisteen käyttöaihe sisältää harvinaissairauden

Is concern about young people's anti-social behaviour associated with poor health? cross-sectional evidence from residents of deprived urban neighbourhoods

<p><b>Background:</b> Young people in disadvantaged neighbourhoods are often the focus of concerns about anti-social behaviour (ASB). There is inconsistent evidence to support the hypothesis that perceptions of ASB (PASB) are associated with poor health. We ask whether perceptions of young people's ASB are associated with poor health; and whether health, demographic and (psycho)social characteristics can help explain why PASB varies within disadvantaged neighbourhoods (Glasgow, UK).</p> <p><b>Methods:</b> Regression analysis of survey data exploring associations between perceiving teenagers hanging around to be a serious neighbourhood problem and SF-12v2 mental and physical health scores (higher = better), including adjustment for demographic characteristics. Further analysis explored associations with self-reported measures of health service use, psychosocial characteristics of homes and neighbourhoods and social contacts.</p> <p><b>Results:</b> 6008 adults participated (50% response) and 22% (n = 1,332) said teenagers were a serious neighbourhood problem (the most frequently reported local problem). Demographic characteristics associated with perceiving serious teenager problems included regular health service use, age (inverse relationship), financial problems and living with children. Lower SF-12v2 physical health scores were associated with perceiving teenager problems after adjustment for demographic variables (OR 0.98; 95%CI 0.97,0.99; p = < 0.001), whilst adjusted findings for mental health scores were less conclusive (OR 0.99; 95%CI 0.98,1.00; p = 0.103). Further analysis suggested that perceiving teenager problems was more strongly associated with a number of self-reported psychosocial factors: e.g. lacking social support, < weekly family contacts, poor neighbourhood safety, low trust in neighbours, neighbourhood perceived to be a barrier to self-esteem, and neighbourhood decline.</p> <p><b>Conclusions:</b> Given the evidence we found of weak and small associations between PASB and health, we caution against assuming that tackling concern about teenagers' ASB will lead to substantial public health gains in disadvantaged areas. Although the findings do not present a compelling case for making PASB a public health priority, it is still important to address concerns about young people's ASB. Reasons for doing so may include improving social cohesion, reducing fear and isolation, and improving the general quality of people's lives - particularly in neighbourhoods burdened by multiple disadvantages. Future research should evaluate interventions that attempt to reduce PASB in disadvantaged areas. Findings from this study could help inform the targeting of such interventions.</p&gt

Determinants of self-rated health in women: a population-based study in Armavir Marz, Armenia, 2001 & 2004

<p>Abstract</p> <p>Background</p> <p>The former soviet Republic of Armenia entered a turbulent and long-lasting economic transition when it declared its independence in 1991. This analysis sought to identify the determinants of poor self-rated health as an indirect measure of health status and mortality prognosis in an adult female population during a period of socio-economic transition in Armenia.</p> <p>Methods</p> <p>Differences in self-rated health in women respondents were analyzed along three main dimensions: social, behavioral/attitudinal, and psychological. The data used were generated from cross-sectional household health surveys conducted in Armavir <it>marz </it>in 2001 and 2004. The surveys utilized the same instruments and study design (probability proportional to size, multistage cluster sampling with a combination of interviewer-administered and self-administered surveys) and generated two independent samples of households representative of Armavir <it>marz</it>. Binary logistic regression models with self-rated health as the outcome were fitted to the 2001 and 2004 datasets and a combined 2001/2004 dataset.</p> <p>Results</p> <p>Overall, 2 038 women aged 18 and over participated in the two surveys (1 019 in each). The rate of perceived "poor" health was relatively high in both surveys: 38.1% in 2001 and 27.0% in 2004. The sets of independent predictors of poor self-rated health were similar in all three models and included severe and moderate material deprivation, probable and possible depression, low level of education, and having ever smoked. These predictors mediated the effect of women's economic activity (including unemployment), ethnicity, low access to/utilization of healthcare services, and living alone on self-rated health.</p> <p>Conclusion</p> <p>Material deprivation was the most influential predictor of self-rated health. Thus, social reforms to decrease the gap between the rich and poor are recommended as a powerful tool for reducing health inequalities and improving the health status of the population.</p