Kohti demokraattisempaa energiajärjestelmää? Kansalaisten näkemykset energiademokratian potentiaalista Suomessa

Tämä pro gradu –tutkielma käsittelee suomalaisten näkemyksiä energiademokratian keskeisimmistä ulottuvuuksista, joita ovat energian pientuotanto ja aktiivinen energiapoliittinen osallistuminen. Sen tehtävänä on kartoittaa energiademokratian potentiaalia Suomessa kansalaisten asenteiden kautta. Energiademokratia on eurooppalaisen ja yhdysvaltalaisen aktivistiliikehdinnän myötä syntynyt ekologisesti ja sosiaalisesti kestävä, oikeudenmukainen energiajärjestelmän malli, jota on viime vuonna alettu sovittaa akateemiseen käyttöön. Energiademokratian ihanteellinen lopputila on riippumaton fossiilisista polttoaineista. Sen energiantuotanto perustuu hajautettuun järjestelmään, jossa kaikilla on mahdollisuus toimia energian kuluttaja-tuottajana eli prosuumerina. Energiademokratiateorian mukaan energiapolitiikkaa koskevat päätökset tulee tehdä osallistaen kaikkia väestönryhmiä ja se nojaa maksimaaliseen demokratiakäsitykseen. Energiademokratian kehittymismahdollisuuksien kartoittamiseksi tutkielmassa luodaan katsaus Suomen energiajärjestelmän nykytilaan, joka on melko keskitetty niin energiantuotannon kuin energiapoliittisen päätöksenteon osalta. Tutkielmassa testataan, mitkä tekijät vaikuttavat suomalaisten todennäköisyyteen ryhtyä sähkön pientuottajaksi ja mitkä tekijät vaikuttavat todennäköisyyteen arvostaa energiademokraattisia osallistumismuotoja, joita ovat äänestäminen vaaleissa, kansalaisaktivismi ja deliberaatio eli kansalaiskeskustelu. Prosuumerianalyysissa tarkastellaan aikaisempiin tutkimustuloksiin perustuen teknologisen edelläkävijyyden, ympäristöarvojen ja taloudellisten tekijöiden vaikutusta kiinnostukseen ryhtyä pientuottajaksi. Osallistumisanalyysissa analysoidaan poliittisen kiinnittymisen ja osallistumisen kirjallisuuteen nojaten sisäisen ja ulkoisen energiakansalaispätevyyden vaikutusta yksilön näkemyksiin energiademokraattisista osallistumismuodoista. Pro gradu –tutkielma perustuu kvantitatiivisiin tutkimusmenetelmiin ja vuoden 2016 syksyllä posti- ja internet- kyselyllä kerättyyn kyselytutkimusaineistoon (N=1343). Tutkielman analyysiosuudessa hyödynnetään multinomiaalista ja binääristä logistista regressioanalyysia sekä yksinkertaisia kuvailevia tilastollisia menetelmiä, kuten ristiintaulukointia. Tutkielman prosuumerianalyysi osoittaa, että teknologinen edelläkävijyys kasvattaa merkittävästi todennäköisyyttä investoida sähkön pientuotantoon. Myös ympäristötekijät edesauttavat prosuumeriksi ryhtymistä, mutta niiden vaikutus ei ole yhtä selkeä kuin edelläkävijyyden. Todennäköisimpiä prosuumereita ovat korkeasti koulutetut, keski-ikäiset miehet, jotka kokevat olevansa teknologisia edelläkävijöitä. Osallistumisanalyysi taas osoittaa, että energiademokraattisia osallistumismuotoja arvostavat todennäköisimmin naiset, joilla on korkea ulkoinen kansalaispätevyys. Näin ollen aktiivisen energiakansalaisen piirteet ovat jakautuneet siten, että eri tekijät kasvattavat todennäköisyyttä täyttää prosuumeri- ja osallistujakriteerit. Pientuotannon tukemisella ja energiapoliittisten osallistumismuotojen monipuolistamisella voidaan poliittisesti kasvattaa energiademokratian potentiaalia Suomessa

Kohti demokraattisempaa energiajärjestelmää? Kansalaisten näkemykset energiademokratian potentiaalista Suomessa

Tämä pro gradu –tutkielma käsittelee suomalaisten näkemyksiä energiademokratian keskeisimmistä ulottuvuuksista, joita ovat energian pientuotanto ja aktiivinen energiapoliittinen osallistuminen. Sen tehtävänä on kartoittaa energiademokratian potentiaalia Suomessa kansalaisten asenteiden kautta. Energiademokratia on eurooppalaisen ja yhdysvaltalaisen aktivistiliikehdinnän myötä syntynyt ekologisesti ja sosiaalisesti kestävä, oikeudenmukainen energiajärjestelmän malli, jota on viime vuonna alettu sovittaa akateemiseen käyttöön. Energiademokratian ihanteellinen lopputila on riippumaton fossiilisista polttoaineista. Sen energiantuotanto perustuu hajautettuun järjestelmään, jossa kaikilla on mahdollisuus toimia energian kuluttaja-tuottajana eli prosuumerina. Energiademokratiateorian mukaan energiapolitiikkaa koskevat päätökset tulee tehdä osallistaen kaikkia väestönryhmiä ja se nojaa maksimaaliseen demokratiakäsitykseen. Energiademokratian kehittymismahdollisuuksien kartoittamiseksi tutkielmassa luodaan katsaus Suomen energiajärjestelmän nykytilaan, joka on melko keskitetty niin energiantuotannon kuin energiapoliittisen päätöksenteon osalta. Tutkielmassa testataan, mitkä tekijät vaikuttavat suomalaisten todennäköisyyteen ryhtyä sähkön pientuottajaksi ja mitkä tekijät vaikuttavat todennäköisyyteen arvostaa energiademokraattisia osallistumismuotoja, joita ovat äänestäminen vaaleissa, kansalaisaktivismi ja deliberaatio eli kansalaiskeskustelu. Prosuumerianalyysissa tarkastellaan aikaisempiin tutkimustuloksiin perustuen teknologisen edelläkävijyyden, ympäristöarvojen ja taloudellisten tekijöiden vaikutusta kiinnostukseen ryhtyä pientuottajaksi. Osallistumisanalyysissa analysoidaan poliittisen kiinnittymisen ja osallistumisen kirjallisuuteen nojaten sisäisen ja ulkoisen energiakansalaispätevyyden vaikutusta yksilön näkemyksiin energiademokraattisista osallistumismuodoista. Pro gradu –tutkielma perustuu kvantitatiivisiin tutkimusmenetelmiin ja vuoden 2016 syksyllä posti- ja internet- kyselyllä kerättyyn kyselytutkimusaineistoon (N=1343). Tutkielman analyysiosuudessa hyödynnetään multinomiaalista ja binääristä logistista regressioanalyysia sekä yksinkertaisia kuvailevia tilastollisia menetelmiä, kuten ristiintaulukointia. Tutkielman prosuumerianalyysi osoittaa, että teknologinen edelläkävijyys kasvattaa merkittävästi todennäköisyyttä investoida sähkön pientuotantoon. Myös ympäristötekijät edesauttavat prosuumeriksi ryhtymistä, mutta niiden vaikutus ei ole yhtä selkeä kuin edelläkävijyyden. Todennäköisimpiä prosuumereita ovat korkeasti koulutetut, keski-ikäiset miehet, jotka kokevat olevansa teknologisia edelläkävijöitä. Osallistumisanalyysi taas osoittaa, että energiademokraattisia osallistumismuotoja arvostavat todennäköisimmin naiset, joilla on korkea ulkoinen kansalaispätevyys. Näin ollen aktiivisen energiakansalaisen piirteet ovat jakautuneet siten, että eri tekijät kasvattavat todennäköisyyttä täyttää prosuumeri- ja osallistujakriteerit. Pientuotannon tukemisella ja energiapoliittisten osallistumismuotojen monipuolistamisella voidaan poliittisesti kasvattaa energiademokratian potentiaalia Suomessa

Teollisuuspolitiikka ja disruptiivinen murros energiajärjestelmässä - Näkökulmia Tanskan, Saksan ja Iso-Britannian energiamurroksista

Smart Energy Transition -hankkeessa (SET) tutkittiin energiamurrosta ja sen vaikutuksia Suomeen. Hankkeen työpaketissa 3 tarkasteltiin murrosta analysoimalla systeemisiä disruptioita ja teollisuuspolitiikka Tanskassa, Saksassa ja Iso-Britanniassa. Tässä raportissa kokoamme yhteen keskeisimmät tulokset SET-hankkeessa tehdyistä maatutkimuksista. Tutkimusten ja haastatteluiden pohjalta pohdimme, mitä Suomessa voitaisiin huomioida Tanskan, Saksan ja Iso-Britannian energiamurroksista sekä niihin vaikuttaneista teollisuuspoliittisista toimista ja energiadisruptioista. Tarkastelemme teollisuuspolitiikka ja energiajärjestelmää horjuttavia disruptioita pitkän aikavälin visioiden, instrumenttien, toimijoiden ja työllisyyden näkökulmasta. Tutkimusten valossa selkeät visiot vaikuttavat luovan vakautta energiasektorille. Keskeistä on myös visioiden implementointi konkreettisiksi politiikkainstrumenteiksi. Energiasektorin toimijakirjon laajeneminen sekä työllisyysnäkökulman huomioiminen tukevat puolestaan oikeudenmukaisen murroksen etenemistä. Näitä tukee muun muassa energiajärjestelmän hajaantuminen sekä ammattiliittojen osallistaminen. Tanskassa on harjoitettu vahvaa vihreää teollisuuspoliittista ohjausta tuettaessa tuulivoimasektoria ja sen ympärille kasvanutta liiketoimintaa, vientiä ja työllisyyttä. Tanskan energiajärjestelmää on horjuttanut monikin disruptio. Saksassa uusiutuvan energian pientuotannon kasvu on luonut Saksan energiajärjestelmään teknologisen disruption, mikä myös horjutti energiasektorin toimijakenttää. Ehdoton ydinvoimakielto on ajanut Saksan energiajärjestelmän kuitenkin tilanteeseen, jossa ydinvoiman alasajon ensisijaisuus on hidastanut hiilestä luopumista. Iso-Britanniassa uusiutuvan energian osuus on kasvanut, mutta varsinaisia energiadisruptioita ei ole ilmennyt. Merituulivoima-alalle on syntynyt uutta liiketoimintaa ja uusia työpaikkoja, mutta muilla energiasektorin osa-alueilla teollisuuspolitiikalla ei ole ollut merkittävää roolia. Tunnistamme SET-maatutkimuksista sellaisia teollisuuspoliittisia toimia, joiden soveltamismahdollisuuksia Suomen kontekstiin olisi hyödyllistä pohtia. Ensinnäkin, integroimalla ilmastotavoitteet osaksi selkeää teollisuuspoliittista visiota ja päätöksentekoa voidaan edistää energiamurrosta. Visioiden myötä vahvistuva teollisuuspolitiikan ennakoitavuus voi kasvattaa uuden energian liiketoimintamahdollisuuksia. Mitä tulee toimijoihin, tunnistamalla esimerkiksi energiayhteisöjen ja -osuuskuntien potentiaali uusiutuvan energian tuotannossa voidaan tukea myönteisten energiadisruptioiden syntyä. Energiamurroksen työllisyysvaikutusten yhteydessä keskeisenä teollisuuspoliittisena ohjauskeinona esiin nousee uudelleenkoulutus

Analyysi: Julkishallinnolla on tärkeä rooli kestävyysmurrosten kehittymisessä - Oppia MaaS-liikennepalveluiden alkuvaiheista

Julkishallinnolla on keskeinen rooli vauhdittamassa Suomea kohti ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää tulevaisuutta. Kestävyysmurros edellyttää, että yhteiskuntamme sosio-tekniset järjestelmät, kuten energian ja ruoan tuotanto ja kulutus sekä liikenne ja teollisuus, muuttuvat perusteellisesti siten, että niiden toiminta aiheuttaa nykyistä vähemmän haitallisia vaikutuksia ympäristöön. Samalla näiden järjestelmien vaikutukset muuttuvat aiempaa oikeudenmukaisemmiksi. Kestävyysmurrosta edistämään tarvitaan monia rinnakkaisia toimia. Politiikkastrategiat ja -ohjauskeinot, jotka ovat rakentuneet perinteisten sosioteknisten järjestelmien ympärille, eivät yksinään riitä käynnistämään järjestelmätason muutosta. Tarvitaan myös politiikkakokeiluja ja laaja-alaisia instituutionaalisia muutoksia, jotka vaikuttavat eri toimijoiden edellytyksiin toteuttaa uusia ratkaisuja. Smart Energy Transition -hankkeessa tutkittiin MaaS-liikennepalvelujen (Mobility-asa- Service) kehitystä Suomessa kestävyysmurroksiin tähtäävän innovaatiopolitiikan näkökulmasta (Kivimaa & Rogge 2020). MaaS-liikennepalveluilla viitataan uuteen tapaan ajatella liikkumista, jossa yksityisautoilua korvataan yksityisillä ja/tai julkisilla jaetuilla liikennepalveluilla. MaaS-palvelut voivat olla esimerkiksi vertaispalveluja, matkaketjuja ja muita palvelukokonaisuuksia yhdistäviä palvelupaketteja. MaaS on tärkeä osa tulevaisuuden älykästä ja kestävää liikennejärjestelmää. MaaSliiketoiminta on Suomessa kehittynyt tietyillä osa-alueilla; esimerkiksi yhteiskäyttöautojen markkinat ovat kasvaneet. Sen sijaan kokonaispalvelut, joissa asiakas voi joustavasti räätälöidä itselleen saman palvelualustan kautta juuri tietyssä hetkessä tarvitsemansa palvelun, eivät ole vielä laajemmin levinneet. Suomi on yksi maailman johtavista maista kansallisen liikenne- ja viestintäpolitiikan uudistamisessa, erityisesti älykkäisiin liikennejärjestelmiin ja MaaS-palveluihin kytkeytyen. Tutkimustuloksemme julkisen hallinnon toimien myönteisistä vaikutuksista MaaS-liiketoiminnan alullepanoon ja kehitykseen tarjoavat oppeja siitä, kuinka valtio ja kunnat voivat edistää kestävyysmurroksen kehittymistä myös muilla sektoreilla. Ehdotamme tämän pohjalta seitsemää keinoa, joiden avulla julkinen sektori voi vauhdittaa kestävyysmurroksen alkuvaiheita. Valotamme ehdotettuja toimia MaaSliikennepalveluiden kehityksestä nousseiden esimerkkien avulla