Esimies hajautetun työn johtajana: Tutkimuksen kohteena esimiestyö Liikennevirastossa

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten esimies johtaa hajautetusti toimivaa organisaatiota. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata hajautunutta organisaatiota, johtamista ja esimiestyötä. Organisaation hajautuneisuus syntyy monilla eri tavoin. Valtionhallinnossa alueellistaminen on muodostanut monissa virastoissa hajautuneen rakenteen. Tämän tutkimuksen kohteena olevassa Liikennevirastossa hajautunut toimintatapa on syntynyt osin projektimaisen työskentelyn, alueellistamisen sekä joustavien työjärjestelyjen vuoksi. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Teoreettinen viitekehys rakentui johtamisesta, esi-miehen tehtävistä ja hajautuneen organisaation teoriasta. Teoreettinen viitekehys koottiin kattavasti kotimaisesta ja ulkomaisesta tieteellisestä kirjallisuudesta sekä tieteellisistä artikkeleista. Empiirinen aineisto kerättiin haastatteluin (n=10) Liikenneviraston esimies-ja johtotehtävissä olevilta henkilöiltä. Haastatteluun valikoitiin esimiehet, joilla on johdettavanaan yksikkö, jossa ainakin osa henkilöstöstä on sijoittunut eri paikkakunnalle kuin esimies itse. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituina teemahaastatteluina. Haastattelun teemat muodostuivat teorian ja tutkimuskysymyksen pohjalta. Haastatteluaineiston litteroinnin jälkeen suoritettiin analyysi aineistolle, sekä muodostettiin johtopäätökset. Esimiehen asema asiantuntijaorganisaatiossa on keskeinen, jotta ryhmät pystyvät saavuttamaan tavoitteensa. Töiden suunnittelu, seuranta ja viestintä muodostavat tässä työssä esimiesten tehtäväalueet. Esimies määrittää ryhmän tavoitteet, organisoi ja koordinoi tehtävät sekä seuraa tavoitteiden saavuttamista. Vaikka hajautetussa toimintatavassa esimiehen tehtävät pysyvät samana, aiheuttaa hajautuneisuus runsaasti haasteita esimiestyöhön. Tämän tutkimuksen perusteella hajautetusti toimivan organisaation johtaminen synnyttää haasteita esimiehille, ja muuttaa väistämättä esimiesten tapaa johtaa. Hajautetussa toimintatavassa johtamisessa korostuu erityisesti viestinnän rooli. Esimiehen viestinnän täytyy olla suunniteltua ja järjestelmällistä, jotta riittävä tieto tavoittaa henkilöstön. Viestinnässä nousi esiin myös lisääntyvä tarve henkilöstön aktiivisuudelle. Hajautettu toimintatapa luo paineita esimiehen ajankäytölle, joten henkilöstön on otettava enemmän vastuuta työn suorittamisesta ja tuloksista. Luottamus onkin keskeinen tekijä hajautetusti toimivassa ryhmässä. Esimiehen onkin pyrittävä synnyttämään luottamuksellinen suhde henkilöstöön. Luottamuksen synnyttäminen silloin kun kasvokkain tapahtuvia kontakteja on haastavaa. Tämän vuoksi esimiehellä täytyy olla tiedossa keinot luottamuksen synnyttämiseen ja ylläpitämiseen. Hajautetussa työssä luotettavasti toimivien työvälineiden rooli korostuu. Sähköiset viestintävälineet ovat ainoa keino pitää yhteyttä eri paikkakunnilla olevien työntekijöiden välillä, joten hyvät ja luotettavat työvälineet ovat keskeisessä asemassa.fi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format

Suomalaiset löysivät koronavirustaudin oirearvion verkkopalvelun nopeasti : Koronavirustaudin oirearvioon vastanneet 16.3.-15.5.2020

Useiden maiden, mukaan lukien Suomi, terveydenhuoltojärjestelmät joutuivat ottamaan COVID-19-taudin nopeasti alkaneen epidemian iskun vastaan diagnostiikka- ja hoitojärjestelmiensä olemassa olevan ja lisätyn kapasiteetin muutosjoustavuuden (resilienssi) puitteissa. Ensimmäisiä epidemian vaikutuksia olivat nopeasti kuormittuneet puhelupalvelut, potilaiden käytössä olevien verkkosivujen ja niiden viestien lukumäärien kasvu sekä käyntien kysynnän kasvu tiedon saamiseksi tai COVID-19-infektioon liittyvien huolien takia. Suomen koronavirusepidemian ensimmäinen kotimainen tartunta todettiin 25.2.2020 ja tartuntoja oli todettu tuhat 24.3.2020. COVID-19 lisättiin tartuntatautiasetukseen yleisvaarallisten tartuntatautien luetteloon 14.2.2020 alkaen. Suomen poikkeusolojen alussa 16.3.2020 oli todettu 391 tartuntatapausta. Ensimmäinen koronavirustautipotilas otettiin tehohoitoon 16.3.2020 ja ensimmäinen henkilö kuoli koronavirustautiin 21.3.2020. Suomessa avattiin 16.3.2020 väestön käyttöön valtakunnallinen Omaolon koronavirustaudin oirearvio. Tutkimuksen tavoitteena on kuvailla Omaolon koronavirustaudin oirearvion käyttöä ja käyttäjiä 60 ensimmäisen käyttöpäivän aikana 16.3.-15.5.2020. Aineistoon kertyi 329 695 koronavirustaudin oirearviota. Suomalaiset löysivät uuden oirearvion nopeasti. Suomessa on mahdollista tuottaa nopeasti lääketieteellisiä oirearvioita hoitoonohjauksineen eri käyttökohteisiin jo olemassa olevan infrastruktuurin puitteissa