Keski-Suomen maahanmuutto-poliittinen ohjelma

Keski-Suomen maahanmuuttopoliittista ohjelmaa on tehty Keski-Suomen työ- ja elinkeinokeskuksen (elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen), Keski-Suomen liiton, Jyväskylän työ- ja elinkeinotoimiston, Keski-Suomen kuntien, Keski-Suomen kauppakamarin, ammattiliittojen ja kolmannen sektorin edustajien sekä monien muiden tahojen yhteistyönä. Tavoitteena on ehdottaa toimenpiteitä maahanmuuttajien osallisuuden vahvistamiseksi ja heidän tarvitsemiensa palveluiden kehittämiseksi sekä työperusteisen maahanmuuton edistämiseksi. Ohjelmassa korostuu kaksi keskeistä kehittämisaluetta, joihin liittyvät toimenpide-ehdotukset sisältyvät useaan eri toimenpidelinjaukseen: - suomen kielen opetuksen tarjoaminen ja opetuskäytäntöjen mukauttaminen kaikille opetusta tarvitseville sekä - koko väestölle kohdennetun asennekasvatuksen kehittäminen. Toimintaohjelmassa esitetään seitsemää toimintalinjaa toimenpiteineen. 1. Maahanmuuttajien työllistyminen ja heidän osaamisensa hyödyntäminen 2. Maahanmuuttajien kotoutumisen edistäminen 3. Humanitaarisen maahanmuuton kehittäminen 4. Työperusteisen maahanmuuton edistäminen 5. Ulkomaalaisten opiskelijoiden työllistymisen kehittäminen 6. Keski-Suomen vetovoimaisuuden lisääminen ja osaavan työvoiman saatavuuden varmistaminen 7. Aktiivista maahanmuuttopolitiikka tukevien rakenteiden vahvistamine

Kuka on maahanmuuttaja? : englannin osaamisen rooli asiakkaiden kategorisoinnissa neuvolan terveydenhoitajien puheessa

nonPeerReviewe

ELF and migrant categorization at family clinics in Finland

Artikkelin tavoite on selvittää, miten neuvolan terveydenhoitajat käyttävät puheessaan kieltä, erityisesti englannin kieltä, ei-suomea-puhuvien asiakkaidensa kategorisointiin. Tutkimuksessa hyödynnetään jäsenkategoria-analyysiä (Schegloff, Emanuel A. 2007. A tutorial on membership categorization. Journal of Pragmatics 39(3). 462–482) osoittamaan, miten englannin kielen osaaminen maahanmuuttostatuksen ja syntyperäisen englannin puhujan normin ohella näytti olevan määräävin tekijä siinä, miten terveydenhoitajat kategorisoivat siirtolaistaustaisia asiakkaitaan. Tutkimustulokset osoittavat kuinka vahvasti jäsenkategoriapohjainen luokittelu näkyy institutionaalisessa päätöksenteossa, ja ne korostavat kielen roolia tässä luokittelussa. Tutkimustulokset antavat viitteitä siitä, miten merkityksellisiä asioita koettu englannin kielen osaamisen taso ja syntyperäisen kielenpuhujan normi ovat siirtolaistaustaisten asiakkaiden kategorisoinnissa. Tulosten perusteella voidaan olettaa, että englannin kielen osaamisesta on tulossa yhä tärkeämpi osa ammattitaitoa suomalaisessa työelämässä, myös terveydenhuoltoalalla. Olisikin tärkeää ymmärtää asiakkaiden kielitaidon vaikutus heistä terveydenhoitajille muodostuvan mielikuvan muotoutumisessa ja missä määrin tämän mielikuvan muodostuminen liittyy syntyperäisten kielenpuhujien mallin eli standardikieli-ideologian ihannointiin (Milroy, James. 2001. Language ideologies and the consequences of standardization. Journal of Sociolinguistics 5. 530–555).The aim of this paper is to examine how nurses in family clinics use language, and clients’ perceived English proficiency in particular, when categorizing their non-Finnish-speaking clients in their talk. Through membership categorization analysis (Schegloff, Emanuel A. 2007. A tutorial on membership categorization. Journal of Pragmatics 39(3). 462–482), this study shows that perceived proficiency in English, along with migration status and reliance on the native English speaker norm, seemed to be the most decisive elements in how the nurses categorized their migrant clients. The findings demonstrate the power of categorization as an instrument in institutional decision-making and highlight the role language plays in these categorizations. In particular, the study shows how influential perceived English language proficiency and the native speaker norm are in how nurses categorize their migrant clients. The findings suggest that being able to interact with clients in English is becoming a more and more important skill in working life in Finland, also in the health care sector. It would be important to understand how influential perceived language proficiency is in the way nurses conceptualize their clients, and to what extent this relates to the standard language ideology (Milroy, James. 2001. Language ideologies and the consequences of standardization. Journal of Sociolinguistics 5. 530–555).peerReviewe

The use of language in migrant stay-at-home parents’ process of integration : Experiences of inclusion and exclusion

This paper examines the use of language and how it contributes to the experiences of inclusion and exclusion of recent migrant stay-at-home parents in Finland. The study shows how the use of language facilitates the integration process of newly arrived stay-at-home parents of migrant background and affects their experiences of social inclusion and/or exclusion. The study uses the translingual approach (Canagarajah, 2013) to shed light on the multilingual reality migrants are faced with in their new surroundings. The approach is ethnographic and the data is interpreted using data-driven conventional content analysis (Tuomi & Sarajärvi, 2009, pp. 108–113). The results suggest that English works quite well as a lingua franca, although to become “fully” integrated, migrants feel that they need to develop a command of the local language.peerReviewe

Migrant women, work, and investment in language learning : Two success stories

In the media, migrant mothers are often portrayed as uneducated, having trouble learning a new language, and preferring to stay at home rather than entering paid employment. This article offers a contrasting point of view as a result of examining how two migrant women narrativize their experiences of language learning and working-life-related integration during a three-year period. Specific attention is paid to how the women make sense of their language use over time, and how this may have contributed to their integration into working life and the wellbeing of their families. Interview data was analyzed using the short story analytical approach, focusing on both the content and the various scales of context portrayed in the stories. The analysis is informed theoretically by the concept of investment. The findings indicate that, first, English was used when interacting with members and institutions of the Finnish society, but gradually the use of English was replaced by an emerging Finnish proficiency. At first with the help of English and later, by deciding to invest in learning Finnish, both key participants managed to build new careers and meaningful lives for themselves and their families in a new environment.peerReviewe

The role of language in integration: a longitudinal study of migrant parents’ trajectories

This study is an ethnographically oriented longitudinal exploration of the language learning and integration trajectories of eight migrant parents. The study offers a unique perspective on how migrant parents’ varied language resources are received and evaluated in Finland. The study focuses specifically on how proficiency in English attained pre-migration affected participants’ processes of language learning and integration. The study seeks to understand the fluid and situational nature of language learning and use in various contexts. This study adopts a translingual practice approach to language informed by research on English as a (multi)lingua franca (ELF) and investment in language learning. The study comprises three sub-studies and an overview. The participants were eight migrant parents, two senior and five junior nurses working at Finnish family clinics. The data was collected between 2015 and 2019, and consists of interviews with the migrant parents and family clinic representatives. Sub-study 1 focuses on the parents’ experiences of inclusion and exclusion shaped by language use during their initial period of settlement in Finland. In Sub-study 2, the concept of investment is employed to explore how two migrant parents narrativize their language learning and integration trajectories, and how their investment in language learning has contributed to more satisfactory working-life integration. Sub-study 3 sheds light on how family clinic nurses categorize their migrant clients based on the clients’ perceived proficiency in English and whether this conforms to the native speaker norm. This study shows that being able to use English is helpful at the beginning of a person’s stay in Finland. However, the findings highlight the fact that in order to feel that they are integrated and, above all, to achieve professional satisfaction, migrants need to develop proficiency in the local language. In addition, the study shows how strongly native speaker ideology is reflected in the evaluation of foreigners’ language proficiency. The study therefore has important practical implications for both general education and for the training of various professionals, such as teachers and family clinic nurses. Keywords: ethnography, English as a lingua franca, family clinic, immigrant, investment, language learning, migrant, native speaker ideology, stay-at-home parentTämä on etnografisesti suuntautunut pitkittäistutkimus kahdeksan siirtolaisvanhemman kielen oppimisen ja kotoutumisen poluista. Tutkimus tarjoaa ainutlaatuisen näkökulman siihen, miten siirtolaistaustaisten vanhempien olemassa olevat kielelliset resurssit otetaan vastaan ja miten niitä arvioidaan Suomessa. Tutkimus keskittyy erityisesti siihen, miten ennen muuttoa saavutettu englannin kielen taito vaikutti osallistujien kielenoppimiseen ja kotoutumiseen. Tutkimuksessa pyritään ymmärtämään kielen oppimisen ja sen käytön muuttuvaa ja tilanteista luonnetta vaihtelevissa ympäristöissä. Tutkimuksessa käytetään kielirajat ylittävää lähestymistapaa, ja siinä hyödynnetään sekä englannin käyttöön lingua francana että kielenoppimiseen investoimiseen liittyvää tutkimusta. Tutkimus koostuu kolmesta osatutkimuksesta ja yhteenveto-osasta. Osallistujina oli kahdeksan siirtolaistaustaista vanhempaa sekä kaksi osastonhoitajaa ja viisi terveydenhoitajaa, jotka työskentelivät suomalaisissa neuvoloissa. Haastatteluaineisto kerättiin vuosien 2015 ja 2019 välisenä aikana. Osatutkimus 1 keskittyy kuvaamaan millaisia kielen käyttöön liittyviä mukaan pääsemisen tai ulkopuoliseksi jäämisen kokemuksia siirtolaisvanhemmilla oli Suomeen asettautumisen alkuvaiheessa. Osatutkimuksessa 2 käytetään kielenoppimiseen investoimisen käsitettä kuvaamaan sitä, kuinka kaksi siirtolaisvanhempaa kerronnallistavat kielenoppimisen ja kotoutumisen polkujaan, sekä työelämään integroitumistaan. Osatutkimus 3 käsittelee sitä, miten neuvolan terveydenhoitajat luokittelevat asiakkaitaan englannin osaamisen tason mukaan sekä sen perusteella, kuinka hyvin tämä taso vastaa syntyperäisen kielenpuhujan mallia. Tämä tutkimus osoittaa, että englannin kielen osaamisesta on hyötyä kotoutumisen alkuvaiheessa. Tuloksissa korostuu kuitenkin, että onnistuneen kotoutumisen ja ennen kaikkea ammatillisen tyytyväisyyden saavuttaminen edellyttää paikallisen kielen osaamista. Lisäksi tutkimus osoittaa, että syntyperäisen kielenpuhujan malli vaikuttaa hyvin voimakkaasti ulkomaalaisten kielitaidon arviointiin julkisissa palveluissa. Tutkimuksella on täten käytännön sovellusarvoa esimerkiksi opettajien ja terveydenhoitajien koulutuksessa. Avainsanat: etnografia, englanti lingua francana, neuvola, maahanmuuttaja, investoiminen, kielen oppiminen, siirtolainen, syntyperäisen kielenpuhujan malli, kotivanhemp

The salience of a prior relationship between researcher and participants : Reflecting on acquaintance interviews

This article aims to contribute to the discussion on interviews in qualitative research. More specifically, we focus on acquaintance interviews (Garton & Copland, 2010), that is, interviews in which the interviewer and interviewees have already established a prior relationship. By using data from both authors’ doctoral studies in applied linguistics (Iikkanen, 2020; Roiha, 2019), we illustrate how this prior relationship becomes salient and is made use of in interviews. In this article, we focus on two themes, frame shifting and building rapport. The data excerpts presented in the article exemplify the types of frame shifts that took place in our acquaintance interviews. The findings also suggest that acquaintance interviews can offer researchers a fruitful arena for utilizing the already existing common ground between them and their research participants; a prior relationship serves as a resource to build rapport with interviewees. The ethical aspect involved in acquaintance interviews is also briefly discussed.peerReviewe

The salience of a prior relationship between researcher and participants: Reflecting on acquaintance interviews

This article aims to contribute to the discussion on interviews in qualitative research. More specifically, we focus on acquaintance interviews (Garton & Copland, 2010), that is, interviews in which the interviewer and interviewees have already established a prior relationship. By using data from both authors’ doctoral studies in applied linguistics (Iikkanen, 2020; Roiha, 2019), we illustrate how this prior relationship becomes salient and is made use of in interviews. In this article, we focus on two themes, frame shifting and building rapport. The data excerpts presented in the article exemplify the types of frame shifts that took place in our acquaintance interviews. The findings also suggest that acquaintance interviews can offer researchers a fruitful arena for utilizing the already existing common ground between them and their research participants; a prior relationship serves as a resource to build rapport with interviewees. The ethical aspect involved in acquaintance interviews is also briefly discussed.</p

Haavoittuneita ja kärsiviä? : siirtolaisnaisten toimijuus osana tutkimusta

peerReviewe

KATSAUS MONIKIELISTYVÄÄN TYÖELÄMÄÄN

Soveltavan kielentutkimuksen alalla on tuotettu paljon tietoa muuta kuin suomea ja ruotsia ensikielenään, eli ensimmäisenä opittuna kielenään, puhuvien integroitumisesta suomalaiseen työelämään. Kielitaidon, kielenoppimisen ja työelämään sijoittumisen yhteyksiä tarkastelevan tutkimustiedon soveltaminen käytäntöön näyttää kuitenkin paikoinhitaalta, erityisesti suurten kaupunkien ulkopuolella