”Maisema puhuu kulkijalle, joka pysähtyy”. Subjektiivisten maisemakokemusten muodostuminen ja merkitys erilaisissa maisemakohteissa ja tilanteissa

Pro gradu- tutkielmani aihe on maisemakokemusten muodostuminen ja merkitykset. Tutkimuksen aineistona ovat eri ajankohtina ja eri maisemakohteisiin kohdistetun kahden erilaisen kyselytutkimuksen vastaukset. Ensimmäinen ryhmä muodostuu internetin kautta Hopeasulka-postituslistalla esitetyn vapaamuotoisen kyselyn vastauksista. Toinen ryhmä koostuu Ikaalisten Kylpylän Voimapolun strukturoituun kyselytutkimukseen osallistuneiden vastauksista. Kolmas ryhmä muodostuu Seitsemisen Pakkulakankaan luontopolun kiertäneiden strukturoidun kyselyn vastauksista. Kahdessa viimeksi mainitussa kyselyssä kysymykset olivat samat. Tutkimuksen tarkoitus on selvittää millaisia kokemuksia vastaajille muodostuu mainituissa maisemakohteissa ja mitä merkityksiä he niille antavat. Vastaukset kerättiin vuoden 2009 aikana. Tutkimuksen kokemusvastauksia tulkitaan hermeneuttis-fenomenologisen teorian viitekehyksessä. Siinä pyritään ymmärtäen tulkitsemaan vastaajien subjektiivisia maisemakokemuksia. Keskeistä työssä on kokonaisvaltainen ihmiskäsitys, jossa maisema on omalta osaltaan rakentamassa valintoihin kykenevän ihmisen eksistenssiä. Kysymysten vapaa ja strukturoitu muoto aikaansaavat vaihtelua vastausten laadussa. Jokainen kokee maiseman omalla subjektiivisella tavallaan. Ihmisen olemassaolo situationaalisena, kehollisena ja tajunnallisena aiheuttaa eroja kokemusten suhteen. Kokemiseen vaikuttaa lisäksi sosialisaatio ja kulttuuri. Ihmisen intentionaalisuus ja valinnanvapaus ovat vaikuttamassa, kun ihminen muodostaa kokemuksia maisemasta. Maisema kohdataan ensin visuaalisesti. Visuaaliset kauneusarvot määrittelevät suurelta osin pidetäänkö maisemasta tai paikasta esteettisesti. Ennestään tuntematonta maisemaa lähestytään eri tavalla kuin tuttua maisemaa. Odotusarvo on suurempi. Intentionaalisuus on etsiä siitä jotain, mistä pitää tai ei pidä. Kaukomaiseman muututtua kävellen lähielinympäristöksi kokemuskin muuttuu moniaistisemmaksi. Kävely maisemassa saa aikaan rentoutumista ja rauhoittumista. Vuorovaikutus maiseman kanssa peilaa omaa situaatiota. Olemassaolon laatu ja tapa voivat muuttua maisemakokemuksen myötä. Subjektiivisesti ja kaikin aistein koettu maisema on ihmiselle mahdollisuus kokea jotain sekä itsestään että maisemasta, jota on itse omalla olemassaolollaan rakentamassa.Siirretty Doriast

LASKETTELUELINKEINO MUUTTUVASSA ILMASTOSSA – HAAVOITTUVUUDEN TARKASTELU SUOMEN ALUEELLA

Laskettelu on yksi sijaintiin perustuva talvimatkailun elinkeino, jonka harjoittamista uhkaa ilmaston lämpeneminen. Koska laskettelua tarjoavat hiihtokeskukset ovat paikkaan sidottuja yrityksiä, laskettelukeskusyrittäjien on kehiteltävä keinoja varautua vähälumisten talvikuukausien varalle. Maailmanlaajuisesti nousevana trendinä on että hiihtokeskukset siirtyvät vahvasti talvimatkailupalveluista kohti ympärivuotisen matkailukeskuksen toimintaa. Tutkimuksessa tarkastellaan lasketteluelinkeinon haavoittuvuutta Suomen alueella. Tutkimuksessa selvitetään millaiset sään ääri-ilmiöt vaikuttavat laskettelun tarjoamiseen, millaisia sopeutumiskeinoja hiihtokeskuksissa käytetään laskettelun tarjoamisen takaamiseksi ja millainen hiihtokeskusten palvelutarjonta on. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään millainen käsitys hiihtokeskusyrittäjillä on ilmastonmuutoksesta. Aineistona ovat Suomen alueelle tehdyt ilmastonmuutosmallilaskelmat ja tutkimusta varten tekemäni puolistrukturoidun verkkokyselyn vastaukset. Perusjoukkona ovat suomalaiset hiihtokeskuksien johtajat ja toiminnanjohtajat. Vastauksia kyselyyn sain 44 kappaletta. Laskettelukautta haittaavat sääsuureet etenivät etelä-pohjoissuunnassa oletetusti: eteläosissa maata eniten haittaa aiheuttivat plussakelit ja vesisateet, pohjoisosissa maata kovat tuulet ja pakkaset. Kaikki kyselyyn osallistuneet hiihtokeskukset käyttävät ainakin yhtä sopeutumiskeinoa, joista yleisin on lumettaminen. Hiihtokeskuksien palvelutarjonta jakautuu selkeästi talviaktiviteettejä tarjoaviin hiihtokeskuksiin ja hiihtokeskuksiin, jotka tarjoavat toimintaa myös talviajan ulkopuolella. Ilmaston lämmetessä on todennäköistä että useampi sopeutumiskeinon käyttöönotto tulee tarpeeseen. Altistuminen sijainnin perusteella lisääntyy, kun yhä useammat alueet Suomessa lämpenevät niin että lumettaminen hankaloituu ja kannattavan kauden pituus mahdollisesti lyhenee

Nuorten aikuisten masennuspotilaiden arjessa selviytyminen : järjestöt apuna

Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää Turun mielenterveysyhdistys ITU ry:n ja Mielenterveyden keskusliiton sisäisen Turun neuvontayksikön, Tietopalvelu Propellin työntekijöille tehtyjen haastattelujen perusteella miten potilasjärjestöt tukevat masentuneen nuoren aikuisen arjessa selviytymistä, pystyvätkö potilasjärjestöt ehkäisemään masentuneen nuoren aikuisen syrjäytymistä sekä selvittää, millaista on terveydenhuollon ja potilasjärjestöjen yhteistyö. Opinnäytetyön tavoitteena on tuoda esille kolmannen sektorin tärkeä rooli nuorten aikuisten masennusten hoidossa. Haastattelumuotona on käytetty teemahaastattelua, jossa kysymykset rakentuvat tutkimusongelmista ja viitekehyksestä muodostettujen teemojen ympärille. Haastateltavina oli kaksi työntekijää ITU ry:stä ja yksi työntekijä Tietopalvelu Propellista, joista kaikilla on jokin sosiaali- ja terveysalan koulutus. Työmme on osa Turun ammattikorkeakoulun ja sosiaali- ja terveysjärjestöjen Ihmisen hyväksi- yhteistyöhanketta. Haastateltavat kuvailivat masentuneiden nuorten aikuisten arjen ongelmakohdiksi muun muassa vuorokausirytmin sekoittumisen, sosiaalisen piirin kaventumisen ja kotiin vetäytymisen, jotka liittyvät myös vahvasti riskiin syrjäytyä. Potilasjärjestöt tarjoavat monipuolisesti palveluita, joista asiakas voi saada tukea näihin ongelmiin. Terveydenhuollolla ja potilasjärjestöillä on jo olemassa monipuolista yhteistyötä. Haastateltavat olivat kuitenkin yksimielisiä siitä, että yhteistyötä tulisi vielä kehittää, ja kolmannella sektorilla tulisi työskennellä enemmän terveydenalan ammattilaisia. Taloudellisen tilanteen ollessa huono ja hoitoonpääsyn pitkittyessä tulisi kolmannen sektorin toiminta nähdä yhä arvokkaampana osana nuorten aikuisten masennuksen hoitoa.The purpose of this study is to determine how patient organizations can support depressed young adult’s coping in everyday life and how does the activities of patient organizations reflect in depressed young adults’ social exclusion from the perspective of the patient organizations employees. It also studies the co-operation of Finnish health care and patient organizations. The aim of this study is to present the important role of the third sector in in the treatment of depression among young adults. We used theme-interviews as a tool to gather information. In theme-interview, the questions are based on research problems and themes created around the framework. Our interviewees were two employees of the mental health organization called ITU Association and one employee from the information service Propelli. All employees had social- and health care education. Our work is part of the Turku University of Applied Sciences’ and social and health care organizations’ Ihmisen hyväksi –project. Based on interviews, the workers described the mixing of circadian rhythm, narrowing of the social circle and isolation to be the main problems of depressed young adults’ everyday life. These problems affiliate with the risk of social exclusion. Patient organizations provide a wide range of services from discussion groups to work activities, and these activities help customers to create social relations and get content in their everyday life. Finnish health care and patient organizations already have diverse co-operation, through which the target groups of patient organizations get information of organizations services. All of the interviewees, however, agreed that co-operation should be developed, and that more health care professionals should work in the patient organizations. Because of the economic situation being weak and the access to treatment prolonged, should the services of the third sector be seen as more valuable part in the treatment of the depressed young adults

Hyvä diili? : Turun alueen yritysten ja kuluttajien kokemuksia kauneus- ja hyvinvointipalveluiden diilipalveluista

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Turun alueella toimivien yritysten ja Turun alueen kuluttajien kokemuksia kauneus- ja hyvinvointipalveluiden diilipalveluista. Diilipalvelut ovat Internetistä ostettavia erikoistarjouksia, joita välittävät niin kutsutut diilipalveluyritykset. Viime aikoina diilipalvelut ovat kasvattaneet suosiotaan sekä yritysten markkinointikeinona että kuluttajien keinona ostaa tuotteita ja palveluita edullisemmin. Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsiteltiin ostokäyttäytymistä ja palveluiden markkinointia. Kumpaakin aihetta tarkasteltiin ensin yleisellä tasolla, jonka jälkeen käsiteltiin sekä ostokäyttäytymistä että palveluiden markkinointia erityisesti Internetissä. Yrittäjien kokemukset diilipalveluista markkinointikeinona vaihtelivat suuresti. Osa vastaajista koki palvelun olevan hyvä keino lisätä yrityksen näkyvyyttä ja myyntiä, kun osa yrittäjistä näki palvelun hyödyttävän vain asiakkaita halpojen hintojen vuoksi. Yhtä mieltä kaikki yrittäjät olivat kuitenkin siitä, että palvelun käyttö lisäsi asiakasvirtoja. Yrittäjien kokemuksia kerättiin sähköisellä Webropol -kyselylomakkeella. Tutkimuksen perusteella kuluttajien suurin syy ostaa palveluita diilipalveluiden kautta on hinta. Diilipalveluita käyttämällä on mahdollista säästää tarpeellisissa menoissa, ja toisaalta halpojen diilien kautta on matalampi kynnys kokeilla erilaisia palveluita ja yrityksiä. Kuluttajien osalta tutkimus toteutettiin teemahaastatteluilla.The purpose of this thesis was to examine the experiences of Daily deal services considering beauty and wellness services. The objects under research were the enterprises offering beauty and wellness services that function in the city region of Turku and the Turku city region’s consumers. Internet deal offers are special offers that can be bought from the Internet and which are offered by the so called deal offer companies. Lately deal offers have gained popularity as a way for a company to market its goods and services, and also from the consumer perspective as a way of buying goods and services at more inexpensive prices. The theory of this thesis consists of consumer behaviour and service marketing. Both are first discussed at a more generic level and afterwards from the Internet point of view. The experiences of Internet deal offer services as a way of marketing varied a lot among entrepreneurs. Some of the answerers experienced the service as a good way to increase the company’s visibility and sales. On the other hand, some of the answerers experienced that the Internet deal offers benefit only the customers because of the low prices. All of the entrepreneurs shared mutual experience of Internet deal offers increasing the number of customers. The experiences of entrepreneurs’ were collected by electrical Webropol – questionnaire. The research pointed out that the main reason for a consumer to buy a service from the Internet deal offer service was the price. By using the Internet deal offer services, the consumers are able to spare in indispensable costs and on the other hand the consumers have the possibility of experimenting different services and companies with lower threshold. Consumer experiences were examined by theme interviews

Päiväkoti Riemula

Opinnäytetyössä kuvataan yleisesti päivähoidon kehitystä Suomessa sekä päivähoitoa yrittäjän näkökulmasta, tuoden esille sen tämän päivän haasteet ja mahdollisuudet. Työssä on pohdittu yhteistyön merkitystä kunnan kanssa ja sitä, miten kunta voi osaltaan joko rajoittaa tai edesauttaa yksityisen päivähoitoyrityksen toimintaa. Opinnäytetyössä kerrotaan teoriassa Päiväkoti Riemula nimisen, erityispäivähoitopalveluita tarjoavan yrityksen perustamiseen liittyvistä suunnitelmista. Suunnitellussa päiväkodissa toimii integroitu lapsiryhmä, josta osa lapsista on erityistä tukea tarvitsevia. Päiväkoti Riemulan erityistä tukea tarvitsevien lasten ryhmä painottuu sosiaalis- emotionaalisia vaikeuksia ja kielenkehityksen ja kommunikoinnin vaikeuksia omaaviin lapsiin. Päiväkoti Riemula tarjoaa yli 3-vuotiaille lapsille kokopäivähoitoa, sekä esiopetusta ja osapäivähoitoa. Kuvitteellisena päiväkodin sijaintikuntana pidettiin Porin kaupunkia, joka suunnitelman mukaan ostaa esiopetusta ostopalveluna päiväkoti Riemulasta. Suunnitelman keskeisin osa on liiketoimintasuunnitelma, joka on toiminut opinnäytetyön tärkeimpänä työvälineenä. Liiketoimintasuunnitelma sisältää talouslaskelmien lisäksi SWOT -analyysin, kuvauksen liikeideasta, asiakkaista, markkinoista ja kilpailijoista. Liiketoimintasuunnitelman perusteella tehdyt suunnitelmat ovat tällä hetkellä toteutuskelpoisia, jos Porin kaupungin kanssa tehty yhteistyö toteutuisi suunnitelman mukaan.DAY CARE CENTER RIEMULA In this thesis we describe the development of Finnish day care system in general and also discuss day care as a form of entrepreneurship taking into consideration current possibilities and also the challenges concerning day care as a business. We discuss the importance of cooperation with the municipality, and how the municipality can either limit or contribute to the operation of the private day care company. This thesis describes the plans of setting up a company called Riemula. The day care center Riemula would provide special day care services. The day-care center would have an integrated group of children where some of the children have special needs. The day care center Riemula would specialize in the children who have the difficulties in socio- emotional or linguistic development and communication. The day care center would provide full-time day care services for over 3 year-old children, as well as pre-school education and part-time day care. The day care center would be located in the city of Pori, which supposedly purchases pre-school services from Riemula. The business plan has worked as the most important tool of this thesis. The business plan consists of a financial plan, the SWOT-analysis, and a description of the business idea, customers, the market and competitors. The plans based on the business plan would be feasible, if the city of Pori co-operates as expected

3-5-vuotiaiden lasten karkeamotoriikan tutkiminen Seinäjoen seudun terveysyhtymän lastenneuvoloissa

Lastenneuvolatyö on Suomessa kuntakohtaista ja kunnilla on valta päättää omasta toiminnastaan. Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi vuonna 2004 oppaan neuvolatyöntekijöille toiminnan tueksi ja työn kehittämiseksi. Opas sisältää suositukset muun muassa lasten määräaikaistarkastuksista. Opinnäytetyö käsittelee terveydenhoitajien toimintatapoja lastenneuvolatyössä. Tarkoituksena oli lisätä tietoisuutta 3-5-vuotiaiden lasten karkeamotoriikan tutkimusmenetelmistä Seinäjoen seudun terveysyhtymän lastenneuvoloissa. Lisäksi kartoitettiin, perustuvatko terveydenhoitajien toimintatavat sosiaali- ja terveysministeriön suosituksiin ja miten he kehittävät omaa työtään sekä miten työn laatua lastenneuvoloissa valvotaan. Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Aineiston keruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua, jonka kysymykset pohjautuivat tutkimustehtäviin. Tutkimusta varten haastateltiin kuusi terveydenhoitajaa Seinäjoen seudun terveysyhtymän lastenneuvoloista. Haastattelut nauhoitettiin, jonka jälkeen ne purettiin kirjalliseen muotoon. Aineisto analysoitiin induktiivisella eli aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Tämän opinnäytetyön tulosten mukaan 4-5-vuotiaiden lasten karkeamotorisessa tutkimisessa on eroja lastenneuvoloiden välillä, huolimatta terveysyhtymän yhteisestä tutkimuslomakkeesta. Tutkiminen oli suurelta osin sosiaali- ja terveysministeriön suositusten mukaista. Tulosten pohjalta voidaan myös todeta, että terveydenhoitajat kehittävät työtään kukin omalla tavalla, mutta laadun valvonnan keinojen määrittäminen oli vaikeaa ja se koetaan hankalaksi terveydenhuollossa.In Finland, the service in children’s health clinics is provided by municipalities and they have the power to make decisions on their own actions. In 2004, the Ministry of Social Affairs and Health published a guide for the workers in children’s health clinics to support their action and to help them develop their work. The guide contains recommendations for children’s annual medical examinations among other things. This dissertation deals with nurses’ working practices in their work in the children’s health clinics. The main focus was to find out how the gross motor functions of 3- to 5-year-old children are monitored in the children’s health clinics of Seinäjoen seudun terveysyhtymä. In addition the research looked into whether the nurses’ methods were based on the recommendations of the Ministry of Social Affairs and Health, as well as how they develop their own work and how they observe the quality of the work in the children’s health clinics. The dissertation was carried out as a qualitative study. A thematic interview with questions based on examination tasks was used as a method for collecting material for this study. Six nurses from the children’s health clinics of Seinäjoen seudun terveysyhtymä were interviewed. The interviews were taped, after which they were transcribed into written form. The material was analysed using an inductive analysis method. According to the results of this dissertation, there are differences between the methods used for monitoring gross motor functions of 4- to 5-year-old children, despite the common research form the children’s health clinics in the area use. The research was, for the most part, based on the recommendations of the Ministry of Social Affairs and Health. On the basis of the results of this study, it can also be said that each nurse develops their work in their own way, but determining the means for observing the quality was difficult and that is also experienced problematic in health care

Lasketteluelinkeino muuttuvassa ilmastossa – haavoittuvuuden tarkastelu Suomen alueella

Laskettelu on yksi sijaintiin perustuva talvimatkailun elinkeino, jonka harjoittamista uhkaa ilmaston lämpeneminen. Koska laskettelua tarjoavat hiihtokeskukset ovat paikkaan sidottuja yrityksiä, laskettelukeskusyrittäjien on kehiteltävä keinoja varautua vähälumisten talvikuukausien varalle. Maailmanlaajuisesti nousevana trendinä on että hiihtokeskukset siirtyvät vahvasti talvimatkailupalveluista kohti ympärivuotisen matkailukeskuksen toimintaa. Tutkimuksessa tarkastellaan lasketteluelinkeinon haavoittuvuutta Suomen alueella. Tutkimuksessa selvitetään millaiset sään ääri-ilmiöt vaikuttavat laskettelun tarjoamiseen, millaisia sopeutumiskeinoja hiihtokeskuksissa käytetään laskettelun tarjoamisen takaamiseksi ja millainen hiihtokeskusten palvelutarjonta on. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään millainen käsitys hiihtokeskusyrittäjillä on ilmastonmuutoksesta. Aineistona ovat Suomen alueelle tehdyt ilmastonmuutosmallilaskelmat ja tutkimusta varten tekemäni puolistrukturoidun verkkokyselyn vastaukset. Perusjoukkona ovat suomalaiset hiihtokeskuksien johtajat ja toiminnanjohtajat. Vastauksia kyselyyn sain 44 kappaletta. Laskettelukautta haittaavat sääsuureet etenivät etelä-pohjoissuunnassa oletetusti: eteläosissa maata eniten haittaa aiheuttivat plussakelit ja vesisateet, pohjoisosissa maata kovat tuulet ja pakkaset. Kaikki kyselyyn osallistuneet hiihtokeskukset käyttävät ainakin yhtä sopeutumiskeinoa, joista yleisin on lumettaminen. Hiihtokeskuksien palvelutarjonta jakautuu selkeästi talviaktiviteettejä tarjoaviin hiihtokeskuksiin ja hiihtokeskuksiin, jotka tarjoavat toimintaa myös talviajan ulkopuolella. Ilmaston lämmetessä on todennäköistä että useampi sopeutumiskeinon käyttöönotto tulee tarpeeseen. Altistuminen sijainnin perusteella lisääntyy, kun yhä useammat alueet Suomessa lämpenevät niin että lumettaminen hankaloituu ja kannattavan kauden pituus mahdollisesti lyhenee

Sääntöjenvastainen valtiontuki ja valtiontuen väärinkäyttö vahingonkorvausperusteina

Valtiontukisääntelyn noudattamisen valvonnan painopisteen siirtäminen komission harjoittamasta valvonnasta kansallisissa tuomioistuimissa kansallisen oikeusjärjestyksen tarjoamin oikeuskeinoin tapahtuvaan valvontaan on ollut komission tavoitteena vuoden 2005 valtiontuen toimintasuunnitelman julkaisemisesta lähtien. Kansallisella tasolla tapahtuvan valvonnan merkityksen korostuminen tarkoittaa samalla yksityisoikeudellisen täytäntöönpanon eri muotojen merkityksen kasvua. Euroopan unionin tuomioistuin on lukuisissa ratkaisuissaan vahvistanut vahingonkorvauksen olevan yksi käytettävissä oleva valtiontukisääntöjen yksityisoikeudellisen täytäntöönpanon muoto. Muihin käytettävissä oleviin oikeuskeinoihin verrattuna vahingonkorvauksen etuna on katsottu olevan suoran rahallisen korvauksen saaminen valtiontukisääntelyn rikkomisen aiheuttamasta haitasta. Valtiontukisääntelyn kansallista täytäntöönpanoa koskevissa tutkimuksissa on havaittu valtiontukisääntelyn rikkomisen perusteella nostettujen yksityisoikeudellisten kanteiden määrän kasvaneen huomattavasti. Näistä kanteista kuitenkin vain harvat ovat koskeneet vahingonkorvauksen vaatimista. Lisäksi yhdessäkään vahingonkorvausta koskeneessa asiassa korvausta ei kuitenkaan ole myönnetty. Tutkielmassa tarkastellaan Suomen voimassa olevan oikeuden asettamia edellytyksiä sääntöjenvastaisen valtiontuen ja valtiontuen väärinkäytön vaikutuspiiriin kuuluvien tuensaajan kilpailijoiden oikeudelle saada vahingonkorvausta. Vahingonkorvauksen edellytysten tarkastelun lisäksi tutkielmassa tuodaan esiin merkittävimmät haasteet vahingonkorvauskanteiden menestymiselle. Tällaisia ovat erityisesti syy-yhteyden ja vahingon määrän osoittamista koskevat edellytykset. Tutkielmassa esitetään vahingonkorvaussääntelyn tulkintaan liittyviä ehdotuksia havaittujen ongelmien lieventämiseksi. Valtiontukisääntelyn ja kilpailuoikeuden läheisen yhteyden vuoksi vahingonkorvauksen edellytysten tulkinnassa sekä havaittujen ongelmien lieventämiseksi esitettyjen ehdotusten osalta kilpailuoikeuden ja kilpailuoikeudellisen vahingonkorvauksen yhteydessä kehitetyillä tulkinnoilla ja arviointitavoilla on suuri merkitys.Siirretty Doriast

Betonipumpun puomin tuotekehitys

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli M17 -betoninpumpun puomin tuotekehittäminen. Työn toimeksiantaja oli betoninkuljetus- ja pumppauslaitteita valmistava Saraka Oy. M17 on Sarakan malliston pienin puomi. Opinnäytetyön päätavoitteet olivat puomin toisen nivelen uudelleensuunnittelu, sylinterin siirtäminen toisesta elementistä ensimmäiseen elementtiin, puomin massan ja valmistuskustannusten vähentäminen. Opinnäytetyön tutkimusosuudessa käsitellään asioita, jotka vaikuttavat betonipumpun puomin suunnitteluun. Siinä on esitetty lyhyesti muutamia standardeja, jotka määrittelevät puomin ominaisuuksia ja sen suunnittelua. Myös muiden puomivalmistajien ratkaisuja on esitetty tutkimusosassa. Puomin tuotekehitys aloitettiin luomalla kolme versiota parannetusta M17 -puomista. Nämä versiot luotiin SolidWorks 3D -suunnitteluohjelmalla. Jokaisen version hyödyt ja haitat määriteltiin ja paras versio valittiin tuotekehityksen pohjaksi. Ennen valintaa tehtiin laskelmia puomin akselitappeihin kohdistuneista voimista. M17 -puomin teräslaadut vaihdettiin teräslaatuun, jolla on suurempi myötölujuus kuin alkuperäisillä teräslaaduilla. Teräslaatujen vaihtaminen mahdollisti teräslevyjen seinämävahvuuden pienentämisen, jonka ansiosta puomin massa aleni. Opinnäytetyön lopuksi tehtiin laskelmat vakauden todentamisesta esimerkkikokoonpanossa. Siihen kuului kallistusmomentin laskeminen ja kallistusreunapiirros Saraka City -järjestelmästä. Opinnäytetyön tuloksena saatiin 3D -malli kehitetystä M17 -puomista.The objective of this Thesis was the product development of the M17 concrete placing boom. The work was commissioned by Saraka Oy, which manufactures concrete mixers and pumps. M17 is the smallest boom in Saraka´s range of models. The main goals of the Thesis were re-engineering the second joint of the boom, moving the cylinder from the second to the first element and reducing the weight and the manufacturing costs. The theory part of the Thesis deals with issues which influence designing of the concrete placing boom. It presents some standards which define the features or designing of the boom. Solutions from some other boom manufacturers are also presented in the theory part. Product development of the M17 boom started with creating three suggestions for the improved M17 boom. These versions were created by SolidWorks 3D CAD design software. Benefits and drawbacks of each version were analyzed and the best version was selected as to basis of product development. Some strength calculations affecting the axle stubs were made before the selection. Steel grades of the M17 boom were also changed to a grade which has higher yield strength than the originals had. Steel grade changes allowed reducing sheet thickness which reduced the mass of the boom. An example calculation of stability was also made at the end of the Thesis. It included tilting moment calculations and tilting edge drawing for the Saraka City pump mixer. A 3D model of the improved M17 boom was created by SolidWorks as the result of this thesis